Lainaus käyttäjältä: Major - 08.09.10 - klo:23:41

Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta.  Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c

***hei mikäs juttu toi oli? mielenkiintonen ohjaus järjestelmä. mikä tuossa karaa liikuttaa?

Mistä löytyy ja minkä hintainen systeemi?

Sistematica on yksi vaihtoehto:

http://www.toplift.nl/

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?

Vastaus "Jariman" kysymykseen. On-off toiminnat,hydraulisen esiohjauksen yhteydessä toteutetaan yleensä on-off keloilla, niin että ne vetää/työntää suoraan karaa, tai esiohjauspainetta hyväksikäyttäen, nykyään enimmäkseen ns. propo keloilla, joita ohjataan tasavirralla. Hallitun viiveen saa aikaiseksi vain esiohjauspainetta kuristamalla, karaa painavaa öljyä ajamalla pienen reiän kautta. En usko että kukaan tuota tekee tahallaan, eli mielestäni kyseessä on vika. Suoravetokelalla tuon viiveen tekeminen onkin jo temppu.

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:13:12

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?

***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.

hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.


se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.

MP-Liftillä on kanssa joku erilainen sähköohjaus:
http://www.mp-lift.fi/index_files/OHJAIMET.htm
http://www.mp-lift.fi/Kuvat/emc-oh2_M.JPG

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 13.09.10 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:13:12

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?

***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.

hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.


se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.

Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.

Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:

- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)

- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen

- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.

- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin

- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta

- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen          periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.

- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä

- Vikadiagnostiikka

Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.

Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain  tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.

Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 13.09.10 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:13:12

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?

***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.

hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.


se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.

Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.

Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:

- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)

- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen

- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.

- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin

- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta

- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen          periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.

- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä

- Vikadiagnostiikka

Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.

Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain  tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.

Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...

Mielenkiintoista. Ensimmäisenä tulee mieleen tuon moottoriyksikön kestävyys, kuinka kauan moottori ja hammastankomekaniikka noissa kestää. Onko tuo venttiilin pään mekaniikka omatekoinen vai jokin kaupallinen moduuli?

Toinen juttu on karan palautuminen keskiasentoon ja turvallisuus. Keloilla ohjattavissa systeemeissä virtojen katkettua syystä tai toisesta venttiili sulkeutuu. Kuinkas käy tässä askelmoottorisysteemissä?


Mika

Lainaus käyttäjältä: Major - 13.09.10 - klo:20:53

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 13.09.10 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: retku - 13.09.10 - klo:13:12

ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)

karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.

--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?

***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.

hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.


se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.

Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.

Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:

- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)

- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen

- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.

- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin

- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta

- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen          periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.

- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä

- Vikadiagnostiikka

Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.

Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain  tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.

Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...

Mielenkiintoista. Ensimmäisenä tulee mieleen tuon moottoriyksikön kestävyys, kuinka kauan moottori ja hammastankomekaniikka noissa kestää. Onko tuo venttiilin pään mekaniikka omatekoinen vai jokin kaupallinen moduuli?

Toinen juttu on karan palautuminen keskiasentoon ja turvallisuus. Keloilla ohjattavissa systeemeissä virtojen katkettua syystä tai toisesta venttiili sulkeutuu. Kuinkas käy tässä askelmoottorisysteemissä?


Mika

Tuo hammastangon ja hammaspyörien kestävyys eniten arveluttaakin, mutta toisaalta hammaspyöriä käytetään myös paljon koneiden voimansiirtolaitteissa joissa ne ovat vieläkin kovemmalla rasituksella. JD käyttää traktoreissaan myös askelmoottoriin perustuvaa järjestelmää, joissa ei kuulemma ole ollut mekaniikan kanssa ongelmia. Mutta varmuuden vuoksi tässä käytetään järeämpää 8mm hammastusta. Ensimmäisessä protossa oli tosin 15 mm leveä hammastus mutta se oli mekaanisesti vähän yliammuttu, vei tosi paljon tilaakin. JD:llä hammastankoa käyttävä ratas on 4 mm leveä. Tietysti rasvaa laitetaan mukaan aina kokoonpanovaiheessa. Mekaniikka ja kotelo on siis alusta asti suunniteltu ja koneistettu, mutta tässä on käytetty kuitenkin standardi hammaspyöriä joita käytetään paljon muissakin kohteissa. Meille tuli kerran korjaukseenkin eräs JD:n askelmoottori, josta oli piirikortti palanut. Kuulemma traktorilla oli ajettu jotain 8000 tuntia ja mekaniikassa ei juuri pahemmin tuntunut. Tosin etukuormaajakäyttöhän on tosi pientä, paljon enemmän liikettä tulee esim. kaivinkoneissa, joissa tätä nyt testataankin. Jos pidemmän käytön jälkeen näyttää sille, laitetaan jatkossa hammaspyörät vielä nitraukseen. Käytössä välityksen kulumisen huomaa maksimi liikenopeuden pienenemisenä jolloin nopeutta täytyy säätää lisää.

Tämä järjestelmähän ei periaatteessa tarvitsisi karalla jousta ollenkaan, kun moottori paikoittaa aina karan keskiasentoon. Mutta juurikin turvallisuuden takia käytetään jousta joka mahdollisen sähkökatkoksen tapahduttua palauttaa karan välittömästi keskiasentoon. Kun moottorista katkeaa virrat, se menee vapaalle.

Tuo ajatus esim.vanhan etukuormaajan muuttamisesta esiohjatuksi on ihan ymmärrettävä.Ja kaiken kaikkiaan ihan kunnioitettava saavutus tämmöinen kehitys mitä Major(porukoineen) on tehnyt.

Semmoinen kysymys tuli mieleen,että jos nyt oletamme kyseessä olevan suljetun systeemin ja haluaisin vaikka metsänosturin ohjauksen tehdä tällä periaatteella niin eikös sitten pitäisi ostaa ekaksi käsin ohjattava ´propolohko´ja rakentaa siihen sitten nää karamoottoriohjaukset,vai?

Idaehan on tosi vanha, jo -70 luvun lopulla kanadalainen yritys Polar alkoi kehittää karan ohjaamista askelmoottorilla. Ja kehittää näköjään edelleen. Jostain syystä pääosa ohjausventtiileiden valmistajista ei käytä sitä. Yksi merkittävä etu nestepaineen voimalla karan siirtämisestä on se, että karantiivisteitä ei tarvita. Karantiivisteiden aiheuttama kitka on merkittävä ongelma. Lepokitkan ja liukukitkan ero on suuri, ja se aiheuttaa erisuuria voimia karan liikkeellelähdössä ja pysäyttämisessä. Ymmärrän halun pystyä ohjaamaan sähköisesti MUIDEN venttiileitä, koska oman venttiilin (kokonaisen venttiilisarjan, eri virtauksille ja järjestelmille) suunnittelun, valmistuksen ja markkinoinnin aikaansaaminen on TODELLA kallista. Kaikkiin venttiileihin sopivan "yleisservon" tekeminen on haastavaa, koska ohjausventtiileiden karan iskunpituudet ja keskiövälit vaihtelevat suuresti. Noin 20 vuotta sitten kerrottiin meille hydrauliikan suunnittelijoille ja valmistajille, että Bachon kehittämä ohjausmenetelmä, käyttäen pelkkiä patruunaventtiileitä tulee syrjäyttämään nopeasti kaikki karaan perustuvat ohjausventtiilit. Mutta kuinka kävikään.... Ei syrjäyttänyt, ja kuopattu on hiljaisuudessa. Sitten nuo digitaaliset ohjausventtiilit, jotka kuulemma syrjäyttävät.... jne. Sekaannuksen välttämiseksi mainittakoon että tässä ei tarkoiteta digitaalisella elektroniikalla varustettuja ohjausjärjestelmiä joilla ohjataan "tavallisia" ohjausventtiileitä.

Muutama sana tuosta "digiventtiilistä". Ideahan on sellainen että sähköisillä on-off venttiileillä paineellista öljyä annetaan tai ei anneta sylinterille tai moottorille. Siis juuri niinkuin säköä, ykkonen tai nolla. Tuo on-off venttiili (useita,mm. rinnan kytkettyjä, 12 - 16 kpl) on joko täysin auki tai täysin kiinni. Tämä keksittiin jo yli 40 vuotta sitten.Kerron lisää myöhemmin, työ kutsuu.

Askelmoottorissa on se hyvä puoli että se on tunteeton ko. moottorikäyttöön kohdistuville ulkoisille kitkoille, ym. voimille, niin kauan kun ulkoiset voimat eivät ylitä moottorin tuottamaa momenttia. Askelmoottorikäyttö täytyykin aina ylimitoittaa, sillä jos momenttiraja ylittyy, ei moottori pyöri ollenkaan. Mutta siihen saakka moottori paikoittuu tarkasti juuri täsmälleen siihen asemaan johon se on käsketty, kaikista erilaisista lepo -ja liikekitkoista, ym. riippumatta. Vrt. esim. CNC - työstökone.

Venttiililohkon karojen keskiövälillä ei ole merkitystä, kunhan se ei ole paljon alle 40 mm. Eli hyvin pienille karoille asennettaessa on kyllä ongelmia mekaanisessa sovittamisessa. Tietysti erilaiset venttiilohkot vaativat erilaiset, lohkokohtaiset sovitelaipat. Ja venttiilinkaran päässä täytyy olla tietysti jonkin verran tilaa että yksiköt saa kiinni. Karojen iskunpituudet voidaan nopeasti asetella servoyksiköiden muistiin, samalla karalla voi olla myös eri iskun pituudet eri suuntiin.

Nämä eivät siis ole varsinaisia ongelmia, mutta niitä muita haasteita on kyllä riittänyt sitten siitäkin edestä. Keksintönähän askelmoottori on vanha ja yksinkertainen. Ja periaatteessa askelmoottorin ohjaaminen on helppoa, virroitetaan vain moottorin käämejä oikeassa järjestyksessä. Mutta käytännössä jos moottorista pitää saada maksimaalinen suorituskyky irti ( suuri vääntö ja nopeus ), niinkuin esim. tässä sovelluksessa, vaikeutuu asia erittäin paljon ja siinä se tie nouseekin helposti pystyyn. Ei ole ihme vaikka ohjauspuolta ei pystytty tämänkaltaisiin sovelluksiin kunnolla tekemään vielä 1980 - luvulla, puhumattakaan 1970- luvusta. Kun se nytkin ottaa lujille   Askelmoottorin ominaisuuksiin kun kuuluu vääntömomentin jyrkkä pieneneminen pyörimisnopeuden kasvaessa. Kuitenkin pitäisi suurilla nopeuksilla saada suuri momentti. Nykyisin se onnistuu kohtuullisesti, mutta vaatii ohjauselkektroniikalta paljon. Suoritintehoa tarvitaan myös koska tarkka ja nopea ohjaus vaatii hyvin paljon laskentaa. Ja tässä sovelluksessa kaikki pitää saada myös mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan. Vaikka askelmoottori on itsessään vanha kapistus, tekniikan kehittyminen luo sille uusia sovelluskohteita.  Samahan pätee myös tavalliselle mäntien edestakaiseen liikkeeseen perustuvalle polttomoottorille, joka on nykyisinkin yleinen uusissakin koneissa vaikka on jo myöskin vanha keksintö.

Mutta ei nämä askelmoottoriin perustuvat, ym. venttiilinohjaussovellukset tule suinkaan syrjäyttämään mitään perinteistä magneettiventtiilein tapahtuvaa ohjaustekniikkaa, vaan tarkoituksena on täydentää niitä. Sellaisiin kohteisiin joissa se on järkevää tai joissa tarvitaan hyvin suurta tarkkuutta. Esim. jos isolla karalla pitää ohjata pientä virtausta, tällä tekniikalla on mahdollista saavuttaa suurempi tarkkuus kuin perinteisellä painesuhdeohjauksella. Silloin voi ko. toimilaitteen karan iskun pituutta muuttaa pienemmäksi asetuksista, jolloin koko säätöalue skaalautuu vastaamaan tätä uutta iskua. ( säätöväli yksi promille iskun pituudesta ) Tosin tällä hetkellä vastaan tulee tuo välityssuhteesta tuleva rajoitus eli tuo 0,02 mm on nyt pienin mahdollinen askel. Tarkkuuteen eivät tosin vaikuta lämpötilat, ym. tekijät. Mutta ainahan näissä kehittämistä riittää.

Tuo ajatus esim.vanhan etukuormaajan muuttamisesta esiohjatuksi on ihan ymmärrettävä.Ja kaiken kaikkiaan ihan kunnioitettava saavutus tämmöinen kehitys mitä Major(porukoineen) on tehnyt.

Semmoinen kysymys tuli mieleen,että jos nyt oletamme kyseessä olevan suljetun systeemin ja haluaisin vaikka metsänosturin ohjauksen tehdä tällä periaatteella niin eikös sitten pitäisi ostaa ekaksi käsin ohjattava ´propolohko´ja rakentaa siihen sitten nää karamoottoriohjaukset,vai?

Juurikin se olisi näin, eli jos on joku mekaaninen venttiilipöytä ihan pelkillä karoilla niin karan päähän hammastanko kiinni, sovitelaippa lohkoon parilla ruuvilla ja perään askelmoottori. 4- johtoinen kaapeli venttiilipöydälle ja töpselit kiinni. Näin siis yksinkertaisimmillaan.