Moni sen tietää, mutta ei kaikki, joten kerronpa nyt lopuillekin Jos verrataan edellä mainittujen ohjausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, niin merkittävämpänä puutteena näen hydraulisen esiohjauksen suoran kytkennän ( nesteen välityksellä ) kahvasta karaan, eli kara avaa virtausta samassa suhteessa, kuin kahva liikkuu. Miksi se on puute? Jos karan koko liikkeen pituus on esim. tyypillinen 6 mm, niin se jakautuu seuraavasti: 1 mm kuollut alue, 2 mm pehmeäajoura ja loput 3 mm on kara jotakuinkin täysin auki ( vain suurta virtausta voidaan jossainmäärin säätää ). Kuormainta ohjattaessa niin, että useampia liikkeitä ohjataan samanaikaisesti, jakautuu pumpun tuotto niin, että kyseinen yhdelle karalle tuleva virtaus säätyy vain tuon 2 mm pehmeäajouran matkalla. Siis liikkumattomasta puomista täyteen nopeuteen, vivun pään noin 2 cm liikkeellä! Sähköisellä esiohjauksella saadaan ensinnäkin tuo liikkumattomasta maksimiin säätöalue helposti vedettyä koko kahvan liikkeen pituiseksi ja vielä ns. logaritmisella eli loppuunpäin nopeutuvalla virtauksella, jolloin yhteisajo on paljon helponpaa ja tarkenpaa.

En pidenpää juttua tälläkertaa kirjoita, mutta jos kiinnostusta löytyy, kerron toki lisää.

Ei toki passaa kiistellä asiantuntijan kanssa mutta kuitenkin. Ittellä kokemusta kaivinkoneen puikoista nimenomaan siitä kuskin paikalta ei niinkään tekniseltä puolelta ja niissä on mielestäni saatu huomattava tarkkuus vaikka kone ja sitämyöden pumput pumppaa täysillä jatkuvasti että kyllä hydraulisesti melkomoinen tarkkuuskin saavutetaan kun laitetaan tarpeeksi massia likoon. Onko muuten sähköinen ohjaus täysin luotettava sellaisessa ympäristössä jossa kärry tiputetaan jatkuvasti irti ja otetaan kiinni jne.

Sähköisen hyöty on kiistaton silloin kun halutaan kahvat penkkiin kiinni koska se ei käsittääkseni ole mahdollista edes hydraulisesti.

Kerro toki lisää jos on sellaista tietoa mitä tällainen maalainenkin ymmärtää

Kuten tuossa alustuksessani mainitsin, tilanne on parhaimmillaan kun virtausta on paljon. On toki eroja eri valmistajien hydr. esiohjauksissa, ne jotka ovat malttaneet tehdä ns. kynsijousen, joka lähes poistaa tuon mainitsemani 1 mm kuolleen alueen, sekä työjousen riittävän aseman / esiponnen säädön, saavat aika hyvät ajo-ominaisuudet, mutta edelleenkin on tuo suora kytkentä jota ei voida kiertää. Uutena ongelmana viittaan karakupille menevän esiohjausöljyn liikkumisen edestakaisin ohjausletkussa. Kova pakkanen aiheuttaa viivettä liikkeisiin koska letku sisältää noin 70 -100 ml öljyä ja karan max liike tarvitsee vain 2 - 3 ml öljyä, eli letkun öljy ei vaihdu lämpimään, vaan liikkuu edestakaisin. Jos autojen jarruissa käytettäisiin saman viskositeetin omaavaa jarrunestettä, niin jopas nousisi hiukset pystyyn monta kertaa, risteyksiin tullessa  

Kaverilla oli Valtras taannoin kääntyvään penkkiin kytkettynä hydraulisella esiohjauksella vivut ja hienosti pelitti.Nyttemmin uudessa Patussa sähköinen ohjaus ja ainaskin mökin pystytyksessä oli aivan perseestä,jos vertaa entiseen.Hommassa öljyn tuotto suhteellisen pientä,reilu tyhjäkäynnillä.Valitti "tunnottomuutta" .Mainittakoon,jotta ei sinne Valtraan tarvitte paremmuuuttaan mennä.Huippukuski.Metsässä toki aivan eri asia...

Täällä palstalla onkin keskusteltu harrastelijapohjalla niin paljon hydrauliikka-asioista että onkin hyvä että on vihdoin saatu ammattilainen paikalle 

Mulla oli aikanaan farmissa,Hk3861,hydraulinen esiohjaus.Olisko ollu joka Rotecin tekemä.Sen ongelma oli koko liikesarjan pysähtyminen jos sattuivatten molemmat kahvat menemään kuolokohdan yli samaan aikaan.Tuossa versiossa oli esiohjauksen tuotto erotettu jakoventtiilillä varsinaisesta tuotosta.
Nykyisin Granabissa on Danfossi,se on kuitenkin edellistä parempi.Tottakai tuokaan ei pärjää esim.Ponssen käyttämille systeemeille.
Komatsussa taitanee olla hydraulinen esiohjaus,kyllä sekin voi aika hyvä olla...

mitäköhän varten tuo LUDV säädin on rakennettu kuin tällaisia tilanteita varten.. ? http://www.boschrexroth.com/business_units/brm/en/02_know_how/control_systems/ludv/index.jsp jos nyt kumminkin puhutaan oikeista hydraulijärjestelmistä eikä halvalla ja ilman järkeä akennestuista järjestelmistä..

Moni sen tietää, mutta ei kaikki, joten kerronpa nyt lopuillekin Jos verrataan edellä mainittujen ohjausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, niin merkittävämpänä puutteena näen hydraulisen esiohjauksen suoran kytkennän ( nesteen välityksellä ) kahvasta karaan, eli kara avaa virtausta samassa suhteessa, kuin kahva liikkuu. Miksi se on puute? Jos karan koko liikkeen pituus on esim. tyypillinen 6 mm, niin se jakautuu seuraavasti: 1 mm kuollut alue, 2 mm pehmeäajoura ja loput 3 mm on kara jotakuinkin täysin auki ( vain suurta virtausta voidaan jossainmäärin säätää ). Kuormainta ohjattaessa niin, että useampia liikkeitä ohjataan samanaikaisesti, jakautuu pumpun tuotto niin, että kyseinen yhdelle karalle tuleva virtaus säätyy vain tuon 2 mm pehmeäajouran matkalla. Siis liikkumattomasta puomista täyteen nopeuteen, vivun pään noin 2 cm liikkeellä! Sähköisellä esiohjauksella saadaan ensinnäkin tuo liikkumattomasta maksimiin säätöalue helposti vedettyä koko kahvan liikkeen pituiseksi ja vielä ns. logaritmisella eli loppuunpäin nopeutuvalla virtauksella, jolloin yhteisajo on paljon helponpaa ja tarkenpaa.

En pidenpää juttua tälläkertaa kirjoita, mutta jos kiinnostusta löytyy, kerron toki lisää.

Lähtökohtana tässä, lähinnä maatilakuormainten tai yleensä traktoriin liitettävien metsäkuormainten ohjaushydrauliikkaa käsittelevässä analysoinnissa on ympäripumppaavat järjestelmät. Vaikka nykyaikaisessa traktorissa on usein jo säätötilavuuspummpu puutavarakuormaimet pääasiassa kytketään ympäripumppaavaksi. Näen sen niin helposti myyntitilastoistani. Verrataan nyt vastaavia käyttökohteita, ettei mene liian vaikeaksi.
 Kaivinkoneet on oma asiansa, kaikin puolin. Ympäripumppaava järjestelmä tekee omat haasteensa, öljy kun pyrkii hakemaan helpoimman reitin. Vaikka meille Suomen pienet metsäkoneet edustavat merkittävää kauppaa, ovat ne maailmanlaajuisesti kovin vähäiset. Useinpien ohjausventtiileiden suunnittelussa ei ole otettu mitenkään huomioon maatilakuormainten erityis vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan ostetaan Suomessa noin 3000 -4000 ohjausventtiiliä vuodessa, määrän jakautuessa usealle toimittajalle. Useimmat näistä ohjausventtiileistä on kasattu ns. yleisventtiileistä, vaivautumatta edes varustamaan niitä toimintakohtaiseen virtaukseen sovitetuilla karoilla.
Vastaus aikaisemmin tehtyyn kysymykseen, koskien sähköohjausten luotettavuuteen, kärryä usein traktorista irroitettaessa.
En näe mitään ongelmaa, vaikka ohjaus kytkettäisiin irti vaikka joka päivä, läpi vuoden. Tuolloin olisi järkevintä asentaa välijohto, kahvoilta traktorin taakse, josta varsinainen venttiilin ohjausjohto irroitetaan. Siis kaksi hydr. pikaliitintä ja kaksi sähköliitintä. Uskon että minäkin, kaupunkilaispoika ( 58 v ) tekisin sen alle 30 sek.

Nuo sähkö ohajukset ei tahdo toimia ainakaan puutavara auton nostureissa. Ja sitten kun vika tulee niin esim jos kauha jää pinon päälle niin siinäpä onkin *****mainen jopi saada sen verran toimimaan että kauhan saa auton päälle ja sitten pääsis pajalle. Mutta kun on mekaaniset vivut ja polkimet niin pitää olla aika paha vika että et pääsisi metsästä pois. Auto nostureissakinhan on mm ala lohkot sähköllä ja ongelmia riittää niin että yleensä liuvut ja koneen siirron joudut tekemään alhaalta vivusta kun ei pelaa. Mikä sen hankalampi vika kuin sähkö ???vika

Kaiken kaikkiaan ostetaan Suomessa noin 3000 -4000 ohjausventtiiliä vuodessa, määrän jakautuessa usealle toimittajalle.
 

http://www.magnom.fi/
Sinäkös ton paketin olet suunnitellut?
 

Kun kyse on kuitenkin sen hintaluokan vehkeistä niin mielestäni asiaan täytyy hiukan sotkea ammattilaisia ja kun miettii missä näitä sähkösiä versioita on niin ne on yleensä metsäkoneissa. En toki tiedä mutta minulla on sellainen käsitys että näitä ei nimenomaan hankita tarkkuuden vaan hyvän työergonomian ja pienten liikkeiden takia eli kuormaajaa pystyy ohjaamaan kevyesti sormenpäillä. Itseasiassa metsäkoneessa ei ole niin tarkkaa miten se koura liikkuu kunhan on hiukan sinnepäin ja vauhtia tarpeeksi. Sama toki pätee metsäkärryyn. Sitten taas kun mietitään tarkkuutta niin mennään maanrakennuksen puolelle ja voi olla että hydraulista käytetään edullisuuden takia mutta tarkkuus ei mielestäni tule ohjausjärjestelmästä vaan kahvoista ja niiden liikematkasta koska kahva jonka liikerata on 4 cm puolelta toiselle (mini vipu) niin on käytännössä heiluvassa koneessa on/off kahva missä sitten liikenopeuksia säädetään tietokonepohjaisesti ja sitten varmaan karoja säätämällä hydraulisessa (en tiedä.)

Summasumaarum mielestäni tarkkuuteen vaikuttaa enempi se kahvan liikepituus ja jäykkyys kun ohjausjärjestelmä.


Oletko muuten kuinkapaljon ajanut puuta eri ohjausjärjestelmillä vai perustuuko toi tietämys matemaattiseen tietoon. En toki tiedä sinusta mutta tuntuu vaan että koneiden suunniittelijat ei ole koskaan käyttänyt koneitaan kun on niin hassuja ratkaisuja tullut tehtyä. Puhun enempi raktoripuolella en kuormaajista. Jokaisen suunnittelijan pitäisi käyttää omaa kojettaan vaikka 2 viikkoa 12 tuntia päivässä putkeen niin pääsis samalle tasolle missä kone on normaalissa työssä missä kaikki huoltoon ja ylläpitoon liittyvät työt on tekemättä ja varaosat ovat kilometrin kävelymatkan päässä vesisateessa. Jos systeemit silloin pelaa niin ne on hyviä.

Onko muuten sähkösissä lohkoissa manuaalikäyttö mahdollisuus että kuormaajan saa siirrettyä kuorman päälle että pääsee kotia jos sähköt tilttaa. Paalaajassa on joten ei pitäis olla mahdoton tehdä.

Miksi ei sähköohjaukset toimisi?  Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
  Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.

Miksi ei sähköohjaukset toimisi?  Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
  Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.

Löytyy jo.

On outoa kuinka tuo Magnom (joka on maahantuomani magneettisuodatin) tulee esille edelleen, vaikka en ole käyttänyt sen tuotteen kotisivuja  apuna valmistamieni Ergokahvojen markkinoinnissa pitkään aikaan (pariin vuoteen). Ensimmäinen metsäkoineissa paljon käytetty ohjausventtiili, jota olin osaltani suunnittelemassa, oli Nordhydraulikin Mobil 800, myöhemmin nimettiin uudelleen RS210 sarja, jota valmisti aluksi Finnhydraulik, sittemmin Nordhydraulik. Tuon jälkeen olen ollut hämmentämässä kovastikin juuri tuota isäntälinjan ohjausventtiileiden kehitystä. Tässä historiaa, joka lienee tuotteiden suhteen tuttu, mutta ei välttämättä suunnittelijan. Ensimmäinen 2-vipuhallinta, poronsarviohjaus (jonka kilpailija kehtasi kopioida vasta 5 vuoden jälkeen), 2-vipu on-off, hydraulinen esiohjaus sisäänrakennetulla servopaineen synnyttäjällä sekä nyt tuon sähköohjausten hinnan puolittavan ohjausjärjestelmän.
Ajatuksena sille, että laitoin molenpiin kahvoihin oman, toisistaan riippumattoman elektroniikan, oli juuri se, että jos toinen kahva menee toimimattomaksi, voit helposti heittää töpselin toiseen kahvaan ja ajaa kone nippuun ja viedä pois metsästä.
Olen suunnitellut, valmistanut ja myynyt n. 50000 ohjausventtiiliä viime vuosikymmenten aikana, asiakkaina Kesla, Nokka, Kronos, Normet, Evijärven Konepaja, Evimet, Seppo Kuisma Oy, Pellonpaja, Junkkari, Laukkavirran Kone, Vreten, Mohedavagnen, Källefall, SP-Maskiner sekä Farma. Pahoittelen jos unohdin jonkun. Kaikkien näiden valmistajien kanssa olen istunut lukemattomissa tuotekehityspalavereissa, ajatuksena laitteiden parannus. On totta että en ole koskaan tehnyt täyttä työpäivää metsässä, mutta puuta on kyllä tullut nosteltua.

Haluaisin ohjata keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen, ja kysynkin nyt sitä, miksi hydraulisen esiohjauksen merkittävä puute, koura ja puominjatkeen toimiminen ainoastaan on-offina ei saa huomiota. Ehkä se ei olekaan ongelma, vaikkei kukaan huoli sähköohjausta siten varustettuna, vaikka se olisi halvempi? Voisin toki rakentaa moneenkin markkinoilla olevaan hydr. esiohjauspakettiin kouran ja puominjatkeen jälkiasennuksena propoksi, mutta sittenhän niihin tulisi sitä elektroniikkaa Pitää olla kieli keskellä suuta, kun täällä ei saa mainostaa. Ajatuksenahan oli kertoa selkokielellä metsäkuormainten ohjaushydrauliikasta, niille joita se kiinnostaa. En ole ollut tekemisissä isojen ajokoneiden kanssa ( tyyppi Timberjack jne. )