Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: JJVaasa - 04.09.10 - klo:12:21
-
Moni sen tietää, mutta ei kaikki, joten kerronpa nyt lopuillekin :) Jos verrataan edellä mainittujen ohjausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, niin merkittävämpänä puutteena näen hydraulisen esiohjauksen suoran kytkennän ( nesteen välityksellä ) kahvasta karaan, eli kara avaa virtausta samassa suhteessa, kuin kahva liikkuu. Miksi se on puute? Jos karan koko liikkeen pituus on esim. tyypillinen 6 mm, niin se jakautuu seuraavasti: 1 mm kuollut alue, 2 mm pehmeäajoura ja loput 3 mm on kara jotakuinkin täysin auki ( vain suurta virtausta voidaan jossainmäärin säätää ). Kuormainta ohjattaessa niin, että useampia liikkeitä ohjataan samanaikaisesti, jakautuu pumpun tuotto niin, että kyseinen yhdelle karalle tuleva virtaus säätyy vain tuon 2 mm pehmeäajouran matkalla. Siis liikkumattomasta puomista täyteen nopeuteen, vivun pään noin 2 cm liikkeellä! Sähköisellä esiohjauksella saadaan ensinnäkin tuo liikkumattomasta maksimiin säätöalue helposti vedettyä koko kahvan liikkeen pituiseksi ja vielä ns. logaritmisella eli loppuunpäin nopeutuvalla virtauksella, jolloin yhteisajo on paljon helponpaa ja tarkenpaa.
En pidenpää juttua tälläkertaa kirjoita, mutta jos kiinnostusta löytyy, kerron toki lisää.
-
Ei toki passaa kiistellä asiantuntijan kanssa mutta kuitenkin. Ittellä kokemusta kaivinkoneen puikoista nimenomaan siitä kuskin paikalta ei niinkään tekniseltä puolelta ja niissä on mielestäni saatu huomattava tarkkuus vaikka kone ja sitämyöden pumput pumppaa täysillä jatkuvasti että kyllä hydraulisesti melkomoinen tarkkuuskin saavutetaan kun laitetaan tarpeeksi massia likoon. Onko muuten sähköinen ohjaus täysin luotettava sellaisessa ympäristössä jossa kärry tiputetaan jatkuvasti irti ja otetaan kiinni jne.
Sähköisen hyöty on kiistaton silloin kun halutaan kahvat penkkiin kiinni koska se ei käsittääkseni ole mahdollista edes hydraulisesti.
Kerro toki lisää jos on sellaista tietoa mitä tällainen maalainenkin ymmärtää
-
Kuten tuossa alustuksessani mainitsin, tilanne on parhaimmillaan kun virtausta on paljon. On toki eroja eri valmistajien hydr. esiohjauksissa, ne jotka ovat malttaneet tehdä ns. kynsijousen, joka lähes poistaa tuon mainitsemani 1 mm kuolleen alueen, sekä työjousen riittävän aseman / esiponnen säädön, saavat aika hyvät ajo-ominaisuudet, mutta edelleenkin on tuo suora kytkentä jota ei voida kiertää. Uutena ongelmana viittaan karakupille menevän esiohjausöljyn liikkumisen edestakaisin ohjausletkussa. Kova pakkanen aiheuttaa viivettä liikkeisiin koska letku sisältää noin 70 -100 ml öljyä ja karan max liike tarvitsee vain 2 - 3 ml öljyä, eli letkun öljy ei vaihdu lämpimään, vaan liikkuu edestakaisin. Jos autojen jarruissa käytettäisiin saman viskositeetin omaavaa jarrunestettä, niin jopas nousisi hiukset pystyyn monta kertaa, risteyksiin tullessa ;D
-
Kaverilla oli Valtras taannoin kääntyvään penkkiin kytkettynä hydraulisella esiohjauksella vivut ja hienosti pelitti.Nyttemmin uudessa Patussa sähköinen ohjaus ja ainaskin mökin pystytyksessä oli aivan perseestä,jos vertaa entiseen.Hommassa öljyn tuotto suhteellisen pientä,reilu tyhjäkäynnillä.Valitti "tunnottomuutta" .Mainittakoon,jotta ei sinne Valtraan tarvitte paremmuuuttaan mennä.Huippukuski.Metsässä toki aivan eri asia...
-
Täällä palstalla onkin keskusteltu harrastelijapohjalla niin paljon hydrauliikka-asioista että onkin hyvä että on vihdoin saatu ammattilainen paikalle ;D
-
Mulla oli aikanaan farmissa,Hk3861,hydraulinen esiohjaus.Olisko ollu joka Rotecin tekemä.Sen ongelma oli koko liikesarjan pysähtyminen jos sattuivatten molemmat kahvat menemään kuolokohdan yli samaan aikaan.Tuossa versiossa oli esiohjauksen tuotto erotettu jakoventtiilillä varsinaisesta tuotosta.
Nykyisin Granabissa on Danfossi,se on kuitenkin edellistä parempi.Tottakai tuokaan ei pärjää esim.Ponssen käyttämille systeemeille.
Komatsussa taitanee olla hydraulinen esiohjaus,kyllä sekin voi aika hyvä olla...
-
mitäköhän varten tuo LUDV säädin on rakennettu kuin tällaisia tilanteita varten.. ? http://www.boschrexroth.com/business_units/brm/en/02_know_how/control_systems/ludv/index.jsp jos nyt kumminkin puhutaan oikeista hydraulijärjestelmistä eikä halvalla ja ilman järkeä akennestuista järjestelmistä..
Moni sen tietää, mutta ei kaikki, joten kerronpa nyt lopuillekin :) Jos verrataan edellä mainittujen ohjausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, niin merkittävämpänä puutteena näen hydraulisen esiohjauksen suoran kytkennän ( nesteen välityksellä ) kahvasta karaan, eli kara avaa virtausta samassa suhteessa, kuin kahva liikkuu. Miksi se on puute? Jos karan koko liikkeen pituus on esim. tyypillinen 6 mm, niin se jakautuu seuraavasti: 1 mm kuollut alue, 2 mm pehmeäajoura ja loput 3 mm on kara jotakuinkin täysin auki ( vain suurta virtausta voidaan jossainmäärin säätää ). Kuormainta ohjattaessa niin, että useampia liikkeitä ohjataan samanaikaisesti, jakautuu pumpun tuotto niin, että kyseinen yhdelle karalle tuleva virtaus säätyy vain tuon 2 mm pehmeäajouran matkalla. Siis liikkumattomasta puomista täyteen nopeuteen, vivun pään noin 2 cm liikkeellä! Sähköisellä esiohjauksella saadaan ensinnäkin tuo liikkumattomasta maksimiin säätöalue helposti vedettyä koko kahvan liikkeen pituiseksi ja vielä ns. logaritmisella eli loppuunpäin nopeutuvalla virtauksella, jolloin yhteisajo on paljon helponpaa ja tarkenpaa.
En pidenpää juttua tälläkertaa kirjoita, mutta jos kiinnostusta löytyy, kerron toki lisää.
-
Lähtökohtana tässä, lähinnä maatilakuormainten tai yleensä traktoriin liitettävien metsäkuormainten ohjaushydrauliikkaa käsittelevässä analysoinnissa on ympäripumppaavat järjestelmät. Vaikka nykyaikaisessa traktorissa on usein jo säätötilavuuspummpu puutavarakuormaimet pääasiassa kytketään ympäripumppaavaksi. Näen sen niin helposti myyntitilastoistani. Verrataan nyt vastaavia käyttökohteita, ettei mene liian vaikeaksi.
Kaivinkoneet on oma asiansa, kaikin puolin. Ympäripumppaava järjestelmä tekee omat haasteensa, öljy kun pyrkii hakemaan helpoimman reitin. Vaikka meille Suomen pienet metsäkoneet edustavat merkittävää kauppaa, ovat ne maailmanlaajuisesti kovin vähäiset. Useinpien ohjausventtiileiden suunnittelussa ei ole otettu mitenkään huomioon maatilakuormainten erityis vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan ostetaan Suomessa noin 3000 -4000 ohjausventtiiliä vuodessa, määrän jakautuessa usealle toimittajalle. Useimmat näistä ohjausventtiileistä on kasattu ns. yleisventtiileistä, vaivautumatta edes varustamaan niitä toimintakohtaiseen virtaukseen sovitetuilla karoilla.
Vastaus aikaisemmin tehtyyn kysymykseen, koskien sähköohjausten luotettavuuteen, kärryä usein traktorista irroitettaessa.
En näe mitään ongelmaa, vaikka ohjaus kytkettäisiin irti vaikka joka päivä, läpi vuoden. Tuolloin olisi järkevintä asentaa välijohto, kahvoilta traktorin taakse, josta varsinainen venttiilin ohjausjohto irroitetaan. Siis kaksi hydr. pikaliitintä ja kaksi sähköliitintä. Uskon että minäkin, kaupunkilaispoika ( 58 v ) tekisin sen alle 30 sek.
-
Nuo sähkö ohajukset ei tahdo toimia ainakaan puutavara auton nostureissa. Ja sitten kun vika tulee niin esim jos kauha jää pinon päälle niin siinäpä onkin *****mainen jopi saada sen verran toimimaan että kauhan saa auton päälle ja sitten pääsis pajalle. Mutta kun on mekaaniset vivut ja polkimet niin pitää olla aika paha vika että et pääsisi metsästä pois. Auto nostureissakinhan on mm ala lohkot sähköllä ja ongelmia riittää niin että yleensä liuvut ja koneen siirron joudut tekemään alhaalta vivusta kun ei pelaa. Mikä sen hankalampi vika kuin sähkö ???vika
-
Kaiken kaikkiaan ostetaan Suomessa noin 3000 -4000 ohjausventtiiliä vuodessa, määrän jakautuessa usealle toimittajalle.
http://www.magnom.fi/
Sinäkös ton paketin olet suunnitellut?
;D ;D
-
Kun kyse on kuitenkin sen hintaluokan vehkeistä niin mielestäni asiaan täytyy hiukan sotkea ammattilaisia ja kun miettii missä näitä sähkösiä versioita on niin ne on yleensä metsäkoneissa. En toki tiedä mutta minulla on sellainen käsitys että näitä ei nimenomaan hankita tarkkuuden vaan hyvän työergonomian ja pienten liikkeiden takia eli kuormaajaa pystyy ohjaamaan kevyesti sormenpäillä. Itseasiassa metsäkoneessa ei ole niin tarkkaa miten se koura liikkuu kunhan on hiukan sinnepäin ja vauhtia tarpeeksi. Sama toki pätee metsäkärryyn. Sitten taas kun mietitään tarkkuutta niin mennään maanrakennuksen puolelle ja voi olla että hydraulista käytetään edullisuuden takia mutta tarkkuus ei mielestäni tule ohjausjärjestelmästä vaan kahvoista ja niiden liikematkasta koska kahva jonka liikerata on 4 cm puolelta toiselle (mini vipu) niin on käytännössä heiluvassa koneessa on/off kahva missä sitten liikenopeuksia säädetään tietokonepohjaisesti ja sitten varmaan karoja säätämällä hydraulisessa (en tiedä.)
Summasumaarum mielestäni tarkkuuteen vaikuttaa enempi se kahvan liikepituus ja jäykkyys kun ohjausjärjestelmä.
Oletko muuten kuinkapaljon ajanut puuta eri ohjausjärjestelmillä vai perustuuko toi tietämys matemaattiseen tietoon. En toki tiedä sinusta mutta tuntuu vaan että koneiden suunniittelijat ei ole koskaan käyttänyt koneitaan kun on niin hassuja ratkaisuja tullut tehtyä. Puhun enempi raktoripuolella en kuormaajista. Jokaisen suunnittelijan pitäisi käyttää omaa kojettaan vaikka 2 viikkoa 12 tuntia päivässä putkeen niin pääsis samalle tasolle missä kone on normaalissa työssä missä kaikki huoltoon ja ylläpitoon liittyvät työt on tekemättä ja varaosat ovat kilometrin kävelymatkan päässä vesisateessa. Jos systeemit silloin pelaa niin ne on hyviä.
Onko muuten sähkösissä lohkoissa manuaalikäyttö mahdollisuus että kuormaajan saa siirrettyä kuorman päälle että pääsee kotia jos sähköt tilttaa. Paalaajassa on joten ei pitäis olla mahdoton tehdä.
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
Löytyy jo.
-
On outoa kuinka tuo Magnom (joka on maahantuomani magneettisuodatin) tulee esille edelleen, vaikka en ole käyttänyt sen tuotteen kotisivuja apuna valmistamieni Ergokahvojen markkinoinnissa pitkään aikaan (pariin vuoteen). Ensimmäinen metsäkoineissa paljon käytetty ohjausventtiili, jota olin osaltani suunnittelemassa, oli Nordhydraulikin Mobil 800, myöhemmin nimettiin uudelleen RS210 sarja, jota valmisti aluksi Finnhydraulik, sittemmin Nordhydraulik. Tuon jälkeen olen ollut hämmentämässä kovastikin juuri tuota isäntälinjan ohjausventtiileiden kehitystä. Tässä historiaa, joka lienee tuotteiden suhteen tuttu, mutta ei välttämättä suunnittelijan. Ensimmäinen 2-vipuhallinta, poronsarviohjaus (jonka kilpailija kehtasi kopioida vasta 5 vuoden jälkeen), 2-vipu on-off, hydraulinen esiohjaus sisäänrakennetulla servopaineen synnyttäjällä sekä nyt tuon sähköohjausten hinnan puolittavan ohjausjärjestelmän.
Ajatuksena sille, että laitoin molenpiin kahvoihin oman, toisistaan riippumattoman elektroniikan, oli juuri se, että jos toinen kahva menee toimimattomaksi, voit helposti heittää töpselin toiseen kahvaan ja ajaa kone nippuun ja viedä pois metsästä.
Olen suunnitellut, valmistanut ja myynyt n. 50000 ohjausventtiiliä viime vuosikymmenten aikana, asiakkaina Kesla, Nokka, Kronos, Normet, Evijärven Konepaja, Evimet, Seppo Kuisma Oy, Pellonpaja, Junkkari, Laukkavirran Kone, Vreten, Mohedavagnen, Källefall, SP-Maskiner sekä Farma. Pahoittelen jos unohdin jonkun. Kaikkien näiden valmistajien kanssa olen istunut lukemattomissa tuotekehityspalavereissa, ajatuksena laitteiden parannus. On totta että en ole koskaan tehnyt täyttä työpäivää metsässä, mutta puuta on kyllä tullut nosteltua.
-
Haluaisin ohjata keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen, ja kysynkin nyt sitä, miksi hydraulisen esiohjauksen merkittävä puute, koura ja puominjatkeen toimiminen ainoastaan on-offina ei saa huomiota. Ehkä se ei olekaan ongelma, vaikkei kukaan huoli sähköohjausta siten varustettuna, vaikka se olisi halvempi? Voisin toki rakentaa moneenkin markkinoilla olevaan hydr. esiohjauspakettiin kouran ja puominjatkeen jälkiasennuksena propoksi, mutta sittenhän niihin tulisi sitä elektroniikkaa ;D Pitää olla kieli keskellä suuta, kun täällä ei saa mainostaa. Ajatuksenahan oli kertoa selkokielellä metsäkuormainten ohjaushydrauliikasta, niille joita se kiinnostaa. En ole ollut tekemisissä isojen ajokoneiden kanssa ( tyyppi Timberjack jne. )
-
Haluaisin ohjata keskustelun takaisin alkuperäiseen aiheeseen,
Ihmeen hyvin se on pysynytkin aiheessa, eikä ole muuttanut *****iluksi eikä kinaksi siitä kenen traktori olikaan parempi :D
-
en ymmärrä miksi joku puhuu kaivureista ja kaivamisesta tässä topikissa?
sähkö on hyvä ohjaussysteemi metsänosturille. niitä on toimivia ja huonosti toimivia.
dnfoss plus-1 oli mielenkiintonen tuttavuus metkossa. parkerin iqania vastaava järjetelmä.
ps. huddikin kaivurissa on parkerin iqani. kaivureista sen verran ;-)
----------------
miten täsä johanssonin pöydässä säädetään hidastus ja kiihdytysrampit? entä "maksimivirta"? onko vipuhienosäätöä? (eli vivun herkkyyden säätöä)
vai tehdäänkö säädöt vain karan liikematkaa mekaanisesti säätämällä?
-
Ergo-DigiStick kahvan säädöt tehdään apunakäyttäen tukijalkojen A ja B nappuloita, ohjelmointi tilassa. Niillä voi säätää liikekohtaisesti: Kuolleet alueet, maksimi liikkeiden pituudet, alkuvirrat, loppuvirrat, 4 eri kahvan liikkeen / virran nousun suhdetta, eli ns. logaritmista käyrää.
-
Parkkerin venttiilissä on muuten saman valmistajan kelat ,eli ergo kahvat käy suoraan ,esim edellisessä joutsassa oli viellä parkkerin
lohko, mutta ostaja otti ergo kahvoilla.
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
Löytyy jo.
??? ??? ??? Mistä?
-
Noita samoja, käyttämiäni Thomas keloja (sekä vastaavaa SMS kelaa) käyttää useimmat venttiilinvalmistajat. Yllätyksenä minulle, tuli kesällä pari tilausta Ergo kahvoista etukuormaimeen, mm erään kotimaisen traktorimerkin käyttämien sähkökahvojen korvaamiseksi. Sanoin että en ole varma sopivuudesta ja että otan kahvan takaisin, jos se ei sovi. Kuinka ollakaan, olivat kuulemma paremmat kuin alkuperäiset, koska niiden pitkän kiihdytysrampin (4 eri vaihtoehtoa) ansiosta ei alkuperäisen tapaista ryömintä / täysnopeus toimintaa tarvita.
-
Noita samoja, käyttämiäni Thomas keloja (sekä vastaavaa SMS kelaa) käyttää useimmat venttiilinvalmistajat. Yllätyksenä minulle, tuli kesällä pari tilausta Ergo kahvoista etukuormaimeen, mm erään kotimaisen traktorimerkin käyttämien sähkökahvojen korvaamiseksi. Sanoin että en ole varma sopivuudesta ja että otan kahvan takaisin, jos se ei sovi. Kuinka ollakaan, olivat kuulemma paremmat kuin alkuperäiset, koska niiden pitkän kiihdytysrampin (4 eri vaihtoehtoa) ansiosta ei alkuperäisen tapaista ryömintä / täysnopeus toimintaa tarvita.
ergo kahva etukuormaimeen, kerro lisää.
-
en ymmärrä miksi joku puhuu kaivureista ja kaivamisesta tässä topikissa?
sähkö on hyvä ohjaussysteemi metsänosturille. niitä on toimivia ja huonosti toimivia.
dnfoss plus-1 oli mielenkiintonen tuttavuus metkossa. parkerin iqania vastaava järjetelmä.
ps. huddikin kaivurissa on parkerin iqani. kaivureista sen verran ;-)
----------------
[/guote]
Pahoittelen tapahtunutta mutta jatkan kuitenkin hiukan. Aiheen ensimmäinen kirjoitushan käsitteli tarkkuutta sekä sähköisessä että hydraulisessa lohkossa ja tästä syystä rupesi hälytyskellot soimaan että miksi tuotteissa missä tarkkuutta vaaditaan käytetään edelleen hydraulista. No vastaus tuli jo että rahalla saa.
Kun tässä topikissa puhutaan paljon säätämisestä niin onko näitä tarkoitus säätää jokaista työlajia kohden vaan kerran kohdalle ja sillä mennään. Maatilakuormainhan eroaa muista pilkeistä siinä että sillä tehdään paljon muita osin tarkkuutta vaativia nostoja kuin pöllin siirtelyä.
Olen kyllä sähkölohkojen puolella varsinkin jos niiden hinta on asettunut kohdilleen. Parhaimmillaan tällainen on kuitenkin kun kuski kääntää vivun pohjaan ja koura toistaa liikkeen nykimättä ja kiihtymällä hallitusti. Tällainen saavutetaan ainoastaan mielestäni ainoastaan sähköllä ja silloin ei puhuta tarkkuudesta vaan työergonomiasta ja venttiilien hallitusta avaamisesta ja viiveistä.
-
Kyllähän tässä viihtyisi teidän kanssanne vaikka kuinka pitkään (mukaanluettuna kaikki yksityisviestit) mutta täytyy käydä välillä hallia siivoamassa, kun viikolla ei kerkeä. Palataan asiaan :)
Terv
Jorma
-
Hirsihommissa ainakin "poronsarvimalli" on paras .
Jos kouran käyttö on on ,of sähköinen niin ei tule mitään.
Tavallinen pöytä on varma ja sillä pärjää aika pitkälle ,mutta toki
pöydän nostamisessa on oma hommansa ja vaatii voimaa varsinkin pakkasilla kun letkut on jäykät. Jos sama mies hakkaa ajettavat puut niin yleensä voimaa löytyy yllin kyllin.
Kaikki ei pysty venttiilipöytää asentamaan kunnolla traktoriin siitä olen nähnyt useita surkeita yrityksiä ,esim. iso takaikkuna jää raolleen tai jopa kokonaan auki ei hyvä.
-
Metsässä kyllä toimii ihan hyvin myös on/off,it kourassa ja jatkeessa. Tottumiskysymys. Mulla käytössä "suunnittelijan" vuonna 2000 Vaasassa valmistettu LSV-100 ja kahvat on kyynärnojissa. Tyytyväinen oon ollut. Mutta sehän on kuitenkin selvä , että seuraavasta kuormaajasta ei tuu muuta kuin sähköjohto ohjaamoon, on se tätä päivää. Kiitos suunnitelijalle, että uskaltaa kirjottaa tänne asiaa.
-
On tullut kyselyjä noiden kahvojeni soveltuvuudesta muihín ohjausventtiileihin sekä on-off toimintojen muuttamisesta propoiksi. Jos kela näyttää samanlaiselta kuin nuo minun käyttämäni Thomas kelat ovat, on aika varmaa että onnistuu. Pelkkää proporullaa on vaikeaa asentaa muiden kahvaan joten ainakin kahvaosa on vaihdettava. Ruotsin ja englanninkielisellä sivuilla näkyy kuva pystykahvastamme, vaikka kotimaisilla sivuilla ei kuva tule näyttöön (korjataan huomenna). Jos mahdollista, lähettäkää yhteydenottonne suoraan sähköposti osoitteeseeni, koska suuren postimäärän hallinta tämän sivuston kanssa on minusta työlästä.
Terveisin
Jorma
ps. olen vähän arka mainitsemaan nimeltä muiden tuotteiden nimiä täällä, mutta sen voin sanoa ettei kahvani sovellu Danfossin ohjaamiseen, mutta aika moneen muuhun....
-
ei tarvi joka hommaan säätää. yksiperus säätö per kuski/muistipaikka.
mulla on nosturissa yhdessä muistipaikassa hitaat säädöt. eli vaikka kahvan vetää täysin pohjaan niin nosturi liikuu h-i-t-a-a-s-t-i.
-
Itse asiassa meidänkin kahvaan voi hyvin nopeasti valita eri säädöt, eli esim nelos käyrällä on ramppi tosi piiiiiitkä ;) Mutta saitko kolmella tonnilla?
Tuo pitkä ramppi vaatii pitkän kahvan liikkeen, mutta täysi nopeus löytyy kyllä sitten kun kahva on aivan piikissä. Juuri tuo koettiin paremmaksi vaihtoehdoksi etukuormaimen "ryömintä" nopeus asentoon verrattuna.
-
Noita samoja, käyttämiäni Thomas keloja (sekä vastaavaa SMS kelaa) käyttää useimmat venttiilinvalmistajat. Yllätyksenä minulle, tuli kesällä pari tilausta Ergo kahvoista etukuormaimeen, mm erään kotimaisen traktorimerkin käyttämien sähkökahvojen korvaamiseksi. Sanoin että en ole varma sopivuudesta ja että otan kahvan takaisin, jos se ei sovi. Kuinka ollakaan, olivat kuulemma paremmat kuin alkuperäiset, koska niiden pitkän kiihdytysrampin (4 eri vaihtoehtoa) ansiosta ei alkuperäisen tapaista ryömintä / täysnopeus toimintaa tarvita.
ergo kahva etukuormaimeen, kerro lisää.
mulla on ergokahva etukuormaajassa ja ei voi moittia.
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
Löytyy jo.
??? ??? ??? Mistä?
Muistaakseni Länkkärillä on kauko-ohjaus. Oli esitteessä kuva.
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
Löytyy jo.
??? ??? ??? Mistä?
Muistaakseni Länkkärillä on kauko-ohjaus. Oli esitteessä kuva.
Onkohan länkkärissä ehkä sähköinen esiohjaus ??? Tuollainen kauko-ohjaus ei ihan vähällä vaivalla ole viriteltynä kobelcoon. :-\ :-\ :-\
Onkohan olemassa jokin palikka joka ottaisi radio-ohjain signaalin vastaan ja hoitaisi sillä hydraulista esiohjausta. 6-karainen pitäisi olla. Tuollaisen voisi varmaan viritellä aika nätisti irrotettavaksikin. Mitäs arvelee JJVaasa?
-
Ei ne järin vaikeita ole toteuttaa, suojaukset / lupa-asiat vaan ovat vaikeampia. Periaatteessa jopa lennokkien servoilla voi saada radio-ohjauksen hydrauliventtiilille toimimaan, eli kun itselleen tekee, omalla riskillä niin kyllä onnistuu. Teollisesti toteutettuna on niissä tarvittavat viritykset ulkoisten häiriöiden ja laitevikojen varalta. Onhan kappaletavaranostureita kuorma-autoissa ohjattu jo pitkään radiolla. Siinä käytössä kyllä ymmärrän sen lisäarvon, jonka langattomuus tarjoaa, mutta entä metsäkoneessa? Omat kahvani saa penkistä irti parissa sekunnissa, ja ohjauskaapelieden irrottaminen traktorista kestää melkein yhtä kauvan.
Itse en ole aivan heti aloittamassa langattomien kahvojen kehittämistä, sitäpaitsi fiksumpaa varmaan oli tuo nykyaikainen Bluetooth yhteys??
-
Miksi ei sähköohjaukset toimisi? Sähköventtiilejä on maailma väärällään ollut jo pitkään. Sähköventtiileille ei pitäisi pakosti joutua vetää johtonippuja. Radiokauko-ohjain on nykyaikaa. Eikä ole käyttäjä enää piuhan orja.
Kun nyt on asiantuntemusta palstalla niin onkohan ehkä miten mahdoton vaikka jotain nosturin kauko-ohjainta saada toimimaan niin että sillä voisi käyttää kaivinkonetta? Laitonta kai se on mutta olisi monesti suuresti avuksi.
Löytyy jo.
??? ??? ??? Mistä?
Muistaakseni Länkkärillä on kauko-ohjaus. Oli esitteessä kuva.
Onkohan länkkärissä ehkä sähköinen esiohjaus ??? Tuollainen kauko-ohjaus ei ihan vähällä vaivalla ole viriteltynä kobelcoon. :-\ :-\ :-\
Onkohan olemassa jokin palikka joka ottaisi radio-ohjain signaalin vastaan ja hoitaisi sillä hydraulista esiohjausta. 6-karainen pitäisi olla. Tuollaisen voisi varmaan viritellä aika nätisti irrotettavaksikin. Mitäs arvelee JJVaasa?
Tämmöinen ainakin löytyy.. liitetään mekaanisesti karojen rinnalle.
http://www.atlaspolar.com/pdfs/Polar-Remote-brochure.pdf (http://www.atlaspolar.com/pdfs/Polar-Remote-brochure.pdf)
Tai sitten joku tämän puljun kaukosäätimistä johon sitten rakentaisi hydraulisen esiohjauspalikan jatkoksi:
http://www.jay.fr/index.adml?l=111&r=424 (http://www.jay.fr/index.adml?l=111&r=424)
Tuo hydraulinen esiohjaus on hieman haastava pala, vaan ei mahdoton... jos hinnasta sovitaan ;D
Mika
-
Kylläpä hypättiin kauaksi historiaan, nimittäin muistan vielä hyvin kun Polarin miehet Kanadasta tuli Finnhydraulikille esittelemään kehittämäänsä sähköistä ohjausjärjestelmää. Siitä tosiaan on yli 30 vuotta, itse oli juuri valmistunut insinööri. Ei ole tullut törmättyä noihin tuotteisiin viime aikoina. Mutta kuten näkyy, ei kummallakaan noista radio-ohjausten valmistajista ole mitään metsäkoneen ohjaamiseen sopivaa. Maailmanmarkkinoita ajatellen on tämä meidän hiekkalaatikkomme kovin pieni, eli kokonais valmistusmäärä on niin pieni, ja se vielä jakautuu eri tyyppisille ohjauksille, joten kenenkään ei kannata tehdä valtavaa tuotekehityssatsausta jonkun sadan kahvan takia. Luulisin ???
-
On ollut jo mielessä pitkään ja oon voinut jossain vaiheessa avautuakin asiassa mutta kun järki ei riitä suunnittelun asteelle vaikka tietäisin käytännössä miten asiat haluaisin. Eli kymysykseen. Olisiko mahdollista asentaa kärryn pilkin venttiilistö traktoriin ja sitten laittaa liittimet letkuihin. Onko siitä jotain haittaa kuormatessa että letkut on parimetriä pidemmät. Mutta etenkin voisiko tätä samaista lohkoa käyttää normaaleina lohkoina. Nykyäänhän ihmiset ostaa säädettävät sähkölohkot traktoriin ja samanlaiset kärryyn jolloin mielestäni maksetaan turhasta. Sitten toinen asia mikä koskettaa tekniikkaa eli kuinka monta johtoa kulkee jokaista kakstoimista venttiiliä kohden eli voiko näitä vaihtaa vaikka vaihtokytkimillä niin että joskus menis toiselle lohkolle.
Olisiko se esimerkiksi mahdollista asentaa kaksi sauvaa + vaikka tassujen napit hyttiin ja kun kärryn heittää pois niin nostais vasemman käden sauan oikealle paneelille ja esimerkiksi vaihtais napista oikean vivun käyttää etukuormaajaa ja toinen sauva käyttäis ulkopuolista hydrauliikkaa.
eli onko tässä jokin tekninen rajoitus vai eikö ketään oikeasti kiinnosta säästää isäntien rahoja kun ostellaan samoja asioita joka koneeseen.
-
On ollut jo mielessä pitkään ja oon voinut jossain vaiheessa avautuakin asiassa mutta kun järki ei riitä suunnittelun asteelle vaikka tietäisin käytännössä miten asiat haluaisin. Eli kymysykseen. Olisiko mahdollista asentaa kärryn pilkin venttiilistö traktoriin ja sitten laittaa liittimet letkuihin. Onko siitä jotain haittaa kuormatessa että letkut on parimetriä pidemmät. Mutta etenkin voisiko tätä samaista lohkoa käyttää normaaleina lohkoina. Nykyäänhän ihmiset ostaa säädettävät sähkölohkot traktoriin ja samanlaiset kärryyn jolloin mielestäni maksetaan turhasta. Sitten toinen asia mikä koskettaa tekniikkaa eli kuinka monta johtoa kulkee jokaista kakstoimista venttiiliä kohden eli voiko näitä vaihtaa vaikka vaihtokytkimillä niin että joskus menis toiselle lohkolle.
Olisiko se esimerkiksi mahdollista asentaa kaksi sauvaa + vaikka tassujen napit hyttiin ja kun kärryn heittää pois niin nostais vasemman käden sauan oikealle paneelille ja esimerkiksi vaihtais napista oikean vivun käyttää etukuormaajaa ja toinen sauva käyttäis ulkopuolista hydrauliikkaa.
eli onko tässä jokin tekninen rajoitus vai eikö ketään oikeasti kiinnosta säästää isäntien rahoja kun ostellaan samoja asioita joka koneeseen.
Ei ole ongelma,on meilläpäin käytössäkin,ainakin ollut.Nyky koneet eivät täällä kulje metsässä,sitä varten metsäkoneet.Vaihtolohkolla vaan totetuts,tai yksin kertaisimmillaan pikaliittimillä(en suosittele)
Vaatii vaan tilaa traktorissa kun lohkon joutuu asentamaan siihen ja tulee ehkä pieni hässäkkä ;D
-
Tuosta radio-ohjauksesta sen verran jotta esim.onhan itsekulkeva harvesterikin olemassa,radio-ohjauksella.Siinä vaan tulee nykyään turvamääräykset vastaan.Tietääkseni Harverin nykyversioon on jouduttu kehittämään jonkinlainen sähköinen 'turva-aita' mikä rajoittaa kuskin sijoittumista työalueelle.Eli toiminnot pysähtyvät jos käyttäjä sijoittuu väärin.Ei ihan helppoa ole kaikille värkeille saada CE:tä.En sitten tiedä minkälainen on systeemi esim.Huddigin kaivurissa johon saa myös kauko-ohjauksen.
Tämähän ei tietysti koske kiinteillä hyttiin asennetuilla kahvoilla varustettua konetta.
-
Tuosta radio-ohjauksesta sen verran jotta esim.onhan itsekulkeva harvesterikin olemassa,radio-ohjauksella.Siinä vaan tulee nykyään turvamääräykset vastaan.Tietääkseni Harverin nykyversioon on jouduttu kehittämään jonkinlainen sähköinen 'turva-aita' mikä rajoittaa kuskin sijoittumista työalueelle.Eli toiminnot pysähtyvät jos käyttäjä sijoittuu väärin.Ei ihan helppoa ole kaikille värkeille saada CE:tä.En sitten tiedä minkälainen on systeemi esim.Huddigin kaivurissa johon saa myös kauko-ohjauksen.
Tämähän ei tietysti koske kiinteillä hyttiin asennetuilla kahvoilla varustettua konetta.
Jepjep. Ahtaat turvamääräykset tekee kaiken laittomaksi. Itse rakennellen voi tehdä kaikenlaista. Tuossa kaivinkoneen kauko-ohjauksessa olisi hyvin oleellista että voi ohjaaja mennä itse kauhaan seisomaan ja ruveta nostamaan :D
-
Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta. Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c
-
Kirjoitin jo kerran vastauksen VMS1 ajatuksiin, mutta se tuntui katoavan bittiavaruuteen.
Esimerkiksi puutavarakuormaimien ohjausventtiilit ovat yleensä nimelliskooltaan 1/2" mutta useimmiten ovat kaikki letkut 3/8", eli yhdelle sylinterille menee vain osa koko virtauksesta. Täten esim. pikaliittimien kuristus ei ole ongelma, noita kuristuksihan laitetaan muutenkin rotaattorille ja puominkäännölle. Jos ohjattavaa laitetta, kuten kuormainta ei kovin usein vaihdeta, voisi kiinteästä ohjausventtiilistä, numeroiduilla / värikoodatuilla pikaliittimillä saada ns. yleisventtiilin. Löytyyhän noita ns. pikaliitinpaketteja, jotka kiinnitetään ja irroitetaan yhdellä kahvan väännöllä.
Sitten siihen ohjauskahvan signaalin jakamiseen, useammalle karalle, vaihtokytkimellä. Sama juttu, ja usein käytetty, helposti onnistuu. Yhdelle kaksitoimiselle karalle menee yleensä kaksi johtoparia, joissa kumminkin toinen pari on "yhteinen" eli käytännössä kolme piuhaa.
-
Olis tarkoitus hankkia Keslan 305T kuormain . Oletteko asentanu noihin kuormaajiin noita sähköpöytiä ja mitä suosittelisitte? Kuormain olis tarkoitus varustaa energia kouralla.
-
Kesla suosittelee 70 - 140 l/min. Joten tuo meidän BC60, 65l/min nimellisvirtauksella jää vähän pieneksi. BC60 venttiileitä on kyllä käytetty jopa 90l/min tuotoilla. Meille on tulossa ensi kuun puolella uusi, isompi sarja, BC80 johon saadaan jopa 3/4" sylinteriportit, joten riittää kyllä tuohon 305T kuormaimeen. Yleisesti ottaen kannattaa ohjausventtiilit mitoittaa mieluimmin virtauskapasiteetin ylärajoille, kuin alarajoille. Jos hankkisit 140 l/min ohjausventtiilin ja käyttäisit sitä kumminkin vain 70 l/min virtauksella, olisi usean liikkeen yhtäaikainen ohjaaminen "millipeliä". Erityisen suuria vaikeuksia tulisi ympäripumppaavalla järjestelmällä.
-
Onks ominaisuus hydr. esiohjauksessa sähköinen on off
toiminnan (koura ja jatke) jatkuminen viiveellä vaikka katkaisijaa ei enää
paina, ärsyttävä seikka kouran kanssa tarkemmassa puuhassa,
venttiili valvoiline (tullut keslan paketin kanssa)
erikoinen venttiiliviipale sähköiselle on/off toiminnalle,
mekaaninen venttiili, johon sähkökelat ympätty.
-
Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta. Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c
***hei mikäs juttu toi oli? mielenkiintonen ohjaus järjestelmä. mikä tuossa karaa liikuttaa?
-
Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta. Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c
***hei mikäs juttu toi oli? mielenkiintonen ohjaus järjestelmä. mikä tuossa karaa liikuttaa?
Mistä löytyy ja minkä hintainen systeemi?
-
Sistematica on yksi vaihtoehto:
http://www.toplift.nl/
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?
-
Vastaus "Jariman" kysymykseen. On-off toiminnat,hydraulisen esiohjauksen yhteydessä toteutetaan yleensä on-off keloilla, niin että ne vetää/työntää suoraan karaa, tai esiohjauspainetta hyväksikäyttäen, nykyään enimmäkseen ns. propo keloilla, joita ohjataan tasavirralla. Hallitun viiveen saa aikaiseksi vain esiohjauspainetta kuristamalla, karaa painavaa öljyä ajamalla pienen reiän kautta. En usko että kukaan tuota tekee tahallaan, eli mielestäni kyseessä on vika. Suoravetokelalla tuon viiveen tekeminen onkin jo temppu.
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?
***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.
hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.
se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.
-
MP-Liftillä on kanssa joku erilainen sähköohjaus:
http://www.mp-lift.fi/index_files/OHJAIMET.htm
http://www.mp-lift.fi/Kuvat/emc-oh2_M.JPG
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?
***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.
hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.
se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.
Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.
Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:
- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)
- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen
- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.
- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin
- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta
- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.
- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä
- Vikadiagnostiikka
Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.
Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.
Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?
***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.
hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.
se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.
Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.
Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:
- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)
- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen
- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.
- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin
- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta
- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.
- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä
- Vikadiagnostiikka
Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.
Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.
Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...
Mielenkiintoista. Ensimmäisenä tulee mieleen tuon moottoriyksikön kestävyys, kuinka kauan moottori ja hammastankomekaniikka noissa kestää. Onko tuo venttiilin pään mekaniikka omatekoinen vai jokin kaupallinen moduuli?
Toinen juttu on karan palautuminen keskiasentoon ja turvallisuus. Keloilla ohjattavissa systeemeissä virtojen katkettua syystä tai toisesta venttiili sulkeutuu. Kuinkas käy tässä askelmoottorisysteemissä?
Mika
-
ma jo ton vammaksen hydestä kyselin valmistajalta? (major nimimerkki??)
karaa liikuttaa askelmoottori. monipuoliset säädöt ja kuulemma tarkka.
--entäs liikenopeus?Pärjääkö hinnassa?
***liikenopeus. kiihdytys/hidasturampit,ym kaikki säädettävissä. kellunnat,ym.
hinta kuulemma vielä hakusessa. tuote on ihan proto asteella.
se "juttu" on tuossa mun mielestä se että sähköohjauksen voi rakentaa vanhaan mekaaniseen lohkoon. esim. valtran työlohkoon, vanhaan etukuormaimenlohkoon,ym.
Tosiaan, kyseessä on uusi CAN - väyläpohjainen järjestelmä jossa perinteisen esiohjaushydrauliikan ja magneettiventtiilin korvaa suoraan karan päähän kiinnitettävä askelmoottoriyksikkö. Askelmoottori liikuttaa pääkaraa hammastangon välityksellä ( 8 mm leveä hammastus). Kiinnitys lohkoon tapahtuu parhaiten sovitelaipalla, jolloin rakenteesta tulee tiivis.
Juuri tällä hetkellä järjestelmässä on mm. seuraavia ominaisuuksia:
- Liikekohtaiset nopeussäädöt molempiin suuntiin ( karan iskun pituus)
- Voidaan asettaa liikekohtaiset karan kuolleen alueen kompensoinnit molempiin suuntiin erikseen
- Ohjausvipujen kalibrointi, voidaan käyttää mitä tahansa ohjaimia kunhan ohjaimissa yksi signaali / toimilaite niinkuin nykyisin usein onkin.
- Jokaiselle liikkeelle voidaan haluttaessa asettaa aloitus -ja lopetusrampit, molempiin suuntiin
- Kaikkia liikkeitä voidaan tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa säätöpotikasta
- Säätöjärjestelmä mahdollistaa karan aseman ohjaamisen periaatteessa yhden promillen tarkkuudella asetellusta karan iskunpituudesta, tosin tämänhetkisellä välityssuhteella yksi säätöaskel on 0,02 mm.
- Kelluntatoiminto liikkeille, tosin kaivinkonesovelluksessa ei käytössä
- Vikadiagnostiikka
Askelmoottorin reagointinopeus ( ns. sisäinen rampitus ja liikenopeus) on säädetty siten että esim. kauhan nopea ravistelu on myös mahdollista. Askelmoottoriyksikköön voi tarvittaessa vaihtaa osia myös jälkeenpäin helposti, eli ns. "kertakäyttöiseksi" sitä ei ole suunniteltu.
Järjestelmään on mahdollista tehdä myös tiettyjä automaattisia ohjaustoimintoja, mittaustoimintoja, ym. jos on tarpeen. Melkein kaikki on siis mahdollista mutta mitään turhaa ja ylimääräistä ei tietysti kannata tehdä. Käyttö, valmistus ja samalla myös kehitys jatkuu hiljalleen, jos jotain tarpeellista muutosta tulee vastaan, parannuksia, ym. niitä tehdään sitä mukaa. Laitteisto on ollut koneessa testikäytössä juhannuksesta asti ja toiseenkin koneeseen olisi laitettava nyt syksyn aikana.
Lopullinen hinta riippuu erittäin paljon ohjattavien toimilaitteiden määrästä, mutta joku luokkaa 3000 e voisi olla jotain suuntaa antavaa tällä hetkellä. Eli joku etukuormaajan ohjaus jossa vain kaksi karaa, on tietysti halvempi kuin esim. johonkin kaivuriin. Tietysti etu -tai pyöräkuormaajaan olisi periaatteessa tehtävissä myös punnitus samaa näyttöä hyödyntäen...
Mielenkiintoista. Ensimmäisenä tulee mieleen tuon moottoriyksikön kestävyys, kuinka kauan moottori ja hammastankomekaniikka noissa kestää. Onko tuo venttiilin pään mekaniikka omatekoinen vai jokin kaupallinen moduuli?
Toinen juttu on karan palautuminen keskiasentoon ja turvallisuus. Keloilla ohjattavissa systeemeissä virtojen katkettua syystä tai toisesta venttiili sulkeutuu. Kuinkas käy tässä askelmoottorisysteemissä?
Mika
Tuo hammastangon ja hammaspyörien kestävyys eniten arveluttaakin, mutta toisaalta hammaspyöriä käytetään myös paljon koneiden voimansiirtolaitteissa joissa ne ovat vieläkin kovemmalla rasituksella. JD käyttää traktoreissaan myös askelmoottoriin perustuvaa järjestelmää, joissa ei kuulemma ole ollut mekaniikan kanssa ongelmia. Mutta varmuuden vuoksi tässä käytetään järeämpää 8mm hammastusta. Ensimmäisessä protossa oli tosin 15 mm leveä hammastus mutta se oli mekaanisesti vähän yliammuttu, vei tosi paljon tilaakin. JD:llä hammastankoa käyttävä ratas on 4 mm leveä. Tietysti rasvaa laitetaan mukaan aina kokoonpanovaiheessa. Mekaniikka ja kotelo on siis alusta asti suunniteltu ja koneistettu, mutta tässä on käytetty kuitenkin standardi hammaspyöriä joita käytetään paljon muissakin kohteissa. Meille tuli kerran korjaukseenkin eräs JD:n askelmoottori, josta oli piirikortti palanut. Kuulemma traktorilla oli ajettu jotain 8000 tuntia ja mekaniikassa ei juuri pahemmin tuntunut. Tosin etukuormaajakäyttöhän on tosi pientä, paljon enemmän liikettä tulee esim. kaivinkoneissa, joissa tätä nyt testataankin. Jos pidemmän käytön jälkeen näyttää sille, laitetaan jatkossa hammaspyörät vielä nitraukseen. Käytössä välityksen kulumisen huomaa maksimi liikenopeuden pienenemisenä jolloin nopeutta täytyy säätää lisää.
Tämä järjestelmähän ei periaatteessa tarvitsisi karalla jousta ollenkaan, kun moottori paikoittaa aina karan keskiasentoon. Mutta juurikin turvallisuuden takia käytetään jousta joka mahdollisen sähkökatkoksen tapahduttua palauttaa karan välittömästi keskiasentoon. Kun moottorista katkeaa virrat, se menee vapaalle.
-
Tuo ajatus esim.vanhan etukuormaajan muuttamisesta esiohjatuksi on ihan ymmärrettävä.Ja kaiken kaikkiaan ihan kunnioitettava saavutus tämmöinen kehitys mitä Major(porukoineen) on tehnyt.
Semmoinen kysymys tuli mieleen,että jos nyt oletamme kyseessä olevan suljetun systeemin ja haluaisin vaikka metsänosturin ohjauksen tehdä tällä periaatteella niin eikös sitten pitäisi ostaa ekaksi käsin ohjattava ´propolohko´ja rakentaa siihen sitten nää karamoottoriohjaukset,vai?
-
Idaehan on tosi vanha, jo -70 luvun lopulla kanadalainen yritys Polar alkoi kehittää karan ohjaamista askelmoottorilla. Ja kehittää näköjään edelleen. Jostain syystä pääosa ohjausventtiileiden valmistajista ei käytä sitä. Yksi merkittävä etu nestepaineen voimalla karan siirtämisestä on se, että karantiivisteitä ei tarvita. Karantiivisteiden aiheuttama kitka on merkittävä ongelma. Lepokitkan ja liukukitkan ero on suuri, ja se aiheuttaa erisuuria voimia karan liikkeellelähdössä ja pysäyttämisessä. Ymmärrän halun pystyä ohjaamaan sähköisesti MUIDEN venttiileitä, koska oman venttiilin (kokonaisen venttiilisarjan, eri virtauksille ja järjestelmille) suunnittelun, valmistuksen ja markkinoinnin aikaansaaminen on TODELLA kallista. Kaikkiin venttiileihin sopivan "yleisservon" tekeminen on haastavaa, koska ohjausventtiileiden karan iskunpituudet ja keskiövälit vaihtelevat suuresti. Noin 20 vuotta sitten kerrottiin meille hydrauliikan suunnittelijoille ja valmistajille, että Bachon kehittämä ohjausmenetelmä, käyttäen pelkkiä patruunaventtiileitä tulee syrjäyttämään nopeasti kaikki karaan perustuvat ohjausventtiilit. Mutta kuinka kävikään.... Ei syrjäyttänyt, ja kuopattu on hiljaisuudessa. Sitten nuo digitaaliset ohjausventtiilit, jotka kuulemma syrjäyttävät.... jne. Sekaannuksen välttämiseksi mainittakoon että tässä ei tarkoiteta digitaalisella elektroniikalla varustettuja ohjausjärjestelmiä joilla ohjataan "tavallisia" ohjausventtiileitä.
-
Muutama sana tuosta "digiventtiilistä". Ideahan on sellainen että sähköisillä on-off venttiileillä paineellista öljyä annetaan tai ei anneta sylinterille tai moottorille. Siis juuri niinkuin säköä, ykkonen tai nolla. Tuo on-off venttiili (useita,mm. rinnan kytkettyjä, 12 - 16 kpl) on joko täysin auki tai täysin kiinni. Tämä keksittiin jo yli 40 vuotta sitten.Kerron lisää myöhemmin, työ kutsuu.
-
Askelmoottorissa on se hyvä puoli että se on tunteeton ko. moottorikäyttöön kohdistuville ulkoisille kitkoille, ym. voimille, niin kauan kun ulkoiset voimat eivät ylitä moottorin tuottamaa momenttia. Askelmoottorikäyttö täytyykin aina ylimitoittaa, sillä jos momenttiraja ylittyy, ei moottori pyöri ollenkaan. Mutta siihen saakka moottori paikoittuu tarkasti juuri täsmälleen siihen asemaan johon se on käsketty, kaikista erilaisista lepo -ja liikekitkoista, ym. riippumatta. Vrt. esim. CNC - työstökone.
Venttiililohkon karojen keskiövälillä ei ole merkitystä, kunhan se ei ole paljon alle 40 mm. Eli hyvin pienille karoille asennettaessa on kyllä ongelmia mekaanisessa sovittamisessa. Tietysti erilaiset venttiilohkot vaativat erilaiset, lohkokohtaiset sovitelaipat. Ja venttiilinkaran päässä täytyy olla tietysti jonkin verran tilaa että yksiköt saa kiinni. Karojen iskunpituudet voidaan nopeasti asetella servoyksiköiden muistiin, samalla karalla voi olla myös eri iskun pituudet eri suuntiin.
Nämä eivät siis ole varsinaisia ongelmia, mutta niitä muita haasteita on kyllä riittänyt sitten siitäkin edestä. Keksintönähän askelmoottori on vanha ja yksinkertainen. Ja periaatteessa askelmoottorin ohjaaminen on helppoa, virroitetaan vain moottorin käämejä oikeassa järjestyksessä. Mutta käytännössä jos moottorista pitää saada maksimaalinen suorituskyky irti ( suuri vääntö ja nopeus ), niinkuin esim. tässä sovelluksessa, vaikeutuu asia erittäin paljon ja siinä se tie nouseekin helposti pystyyn. Ei ole ihme vaikka ohjauspuolta ei pystytty tämänkaltaisiin sovelluksiin kunnolla tekemään vielä 1980 - luvulla, puhumattakaan 1970- luvusta. Kun se nytkin ottaa lujille ;) Askelmoottorin ominaisuuksiin kun kuuluu vääntömomentin jyrkkä pieneneminen pyörimisnopeuden kasvaessa. Kuitenkin pitäisi suurilla nopeuksilla saada suuri momentti. Nykyisin se onnistuu kohtuullisesti, mutta vaatii ohjauselkektroniikalta paljon. Suoritintehoa tarvitaan myös koska tarkka ja nopea ohjaus vaatii hyvin paljon laskentaa. Ja tässä sovelluksessa kaikki pitää saada myös mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan. Vaikka askelmoottori on itsessään vanha kapistus, tekniikan kehittyminen luo sille uusia sovelluskohteita. Samahan pätee myös tavalliselle mäntien edestakaiseen liikkeeseen perustuvalle polttomoottorille, joka on nykyisinkin yleinen uusissakin koneissa vaikka on jo myöskin vanha keksintö.
Mutta ei nämä askelmoottoriin perustuvat, ym. venttiilinohjaussovellukset tule suinkaan syrjäyttämään mitään perinteistä magneettiventtiilein tapahtuvaa ohjaustekniikkaa, vaan tarkoituksena on täydentää niitä. Sellaisiin kohteisiin joissa se on järkevää tai joissa tarvitaan hyvin suurta tarkkuutta. Esim. jos isolla karalla pitää ohjata pientä virtausta, tällä tekniikalla on mahdollista saavuttaa suurempi tarkkuus kuin perinteisellä painesuhdeohjauksella. Silloin voi ko. toimilaitteen karan iskun pituutta muuttaa pienemmäksi asetuksista, jolloin koko säätöalue skaalautuu vastaamaan tätä uutta iskua. ( säätöväli yksi promille iskun pituudesta ) Tosin tällä hetkellä vastaan tulee tuo välityssuhteesta tuleva rajoitus eli tuo 0,02 mm on nyt pienin mahdollinen askel. Tarkkuuteen eivät tosin vaikuta lämpötilat, ym. tekijät. Mutta ainahan näissä kehittämistä riittää.
-
Tuo ajatus esim.vanhan etukuormaajan muuttamisesta esiohjatuksi on ihan ymmärrettävä.Ja kaiken kaikkiaan ihan kunnioitettava saavutus tämmöinen kehitys mitä Major(porukoineen) on tehnyt.
Semmoinen kysymys tuli mieleen,että jos nyt oletamme kyseessä olevan suljetun systeemin ja haluaisin vaikka metsänosturin ohjauksen tehdä tällä periaatteella niin eikös sitten pitäisi ostaa ekaksi käsin ohjattava ´propolohko´ja rakentaa siihen sitten nää karamoottoriohjaukset,vai?
Juurikin se olisi näin, eli jos on joku mekaaninen venttiilipöytä ihan pelkillä karoilla niin karan päähän hammastanko kiinni, sovitelaippa lohkoon parilla ruuvilla ja perään askelmoottori. 4- johtoinen kaapeli venttiilipöydälle ja töpselit kiinni. Näin siis yksinkertaisimmillaan.
-
Tuo digitaalihydrauliikka on ihan mielenkiintoinen alue, vaikka en itse ole paljon kerennyt sitä tutkimaankaan enkä niissä mikään hyvä asiantuntija.
Mutta tosiaan, se koostuu useasta rinnankytketystä on/ off venttiilistä, joissa olisi esim. binäärinen koodaus, eli seuraava venttiili olisi aina kaksi kertaa suurempi kuin edellinen. Näin saataisiin 2^x erilaista virtausta , jossa x on venttiileiden määrä. Eli systeemi olisi periaatteessa kuin hydraulinen digitaali / analogiamuunnin....
-
Moro hydrauliikkaäijät!
Tehkääs semmonen ruiskunohjauslohkosysteemi, että KAIKKI ruiskun toiminnot hoituvat sähköhydraulisesti.
Puomien taitto ja hissi. Venttiilin kääntö kiertoon/puomille. Yksittäiset lohkot kiinni/auki pienillä hydr sylintereillä.
Traktorista menis vain yks tai kaks letkua (tietyst johtosähköhydrauliseen lohkoon). Power beyond liitäntä olis myös mahdollinen.
Hytissä olis katkaisimet paneelissa ja ruiskussa olis tuo sähköhydraulinen magneettiventtiilipalikkahässäkkä.
Häh?
-
Tehkääs semmonen ruiskunohjauslohkosysteemi, että KAIKKI ruiskun toiminnot hoituvat sähköhydraulisesti.
Miksi keksiä pyörä uudelleen? ???
-
Timppa, montako propotoimintaa ja montako on-off toimintaa tarvitaan? Yhdellä vai kahdella kahvalla?
-
Tehkääs semmonen ruiskunohjauslohkosysteemi, että KAIKKI ruiskun toiminnot hoituvat sähköhydraulisesti.
Miksi keksiä pyörä uudelleen? ???
Nyt lohkot toimii magneettiventtiileillä suoraan. Miksei kaikki voi toimia hydrauliikalla ja magneettiventtiilit siistissä rivissä samassa latikassa.
-
Timppa, montako propotoimintaa ja montako on-off toimintaa tarvitaan? Yhdellä vai kahdella kahvalla?
Lohkot kiinni/auki ja puomi/kierto olis on/of tyylisiä. 4, 5, tai 6 kpl
Puomin kokoontaitto, hissi olis propotoimintoja. 3 kpl.
-
Vielä pitäisi tietää mikä on järjestelmän virtaus, ympäsipumppaus tai jokin muu? Olen juuri sovittamassa ERGOkahvaan lisäpalikkaa, joka kulkee kahvan liikkeiden mukana. Siihen saa nuo tarvittavat 5 kpl kaksitoimista on-off ohjausta ja itse kahvallahan ohjataan vakiosti kolmea karaa propona ja yhtä on.offina. Joten 9 lohkoa voidaan ohjata yhdekkä kädellä, ja 9 lohkoisen ohjausventtiilin tekeminen ei ole ongelma. Katso tuolta www.ergokahva.fi sivuilta sähköposti osoite, ja laita meiliä, niin lasken hinnan venttiilipaketista ohjauksineen. Markkinoilla olevia, "*******npääksi" kutsuttuja rikkinäisiä kahvoja on kiihtyvällä tahdilla korvattu ERGOkahvoilla. Niitä kun ei enään valmisteta ja toimivia löytyy yhä harvemmin.
-
Tehkääs semmonen ruiskunohjauslohkosysteemi, että KAIKKI ruiskun toiminnot hoituvat sähköhydraulisesti.
Miksi keksiä pyörä uudelleen? ???
Nyt lohkot toimii magneettiventtiileillä suoraan. Miksei kaikki voi toimia hydrauliikalla ja magneettiventtiilit siistissä rivissä samassa latikassa.
Ymmärsinkö oikein että myös liuosventtiilit (jotka nyt ovat suoraan sähköohjattuja), muutettaisiin hydraulisesti ohjatuiksi? Miksi ihmeessä?? ???
Jos tuosta hienon haluaisi niin kaikki toiminnot CAN-väyläohjatuiksi ja kosketusnäyttö kabiiniin. Menisi ruiskuun vain kaksi hydrauliletkua ja ohut väyläpiuha. ;) Eikä olisi niin paljon kytkimiä suuressa paneelissa riesana. Kosketusnäytöllä ja logiikalla voisi sitten hoitaa automatiikkaa enemmänkin, määrän säädöt nopeuden mukaan jne.
Tarvitseeko nuo hissi ja puomin taitto tosiaankin olla propoja? Itsellä ainakin letkulevittimessä vastaavat toiminnot pelaa ihan hyvin on/off -venttiilipöydällä kun nopeudet vaan on rajattu sopiviksi. Propot lisää hintaa ihan sikana.
Mika
-
Ymmärsinkö oikein että myös liuosventtiilit (jotka nyt ovat suoraan sähköohjattuja), muutettaisiin hydraulisesti ohjatuiksi? Miksi ihmeessä??
***Miksi ei? Pääsis siitä, että magneettikelat ei olis "veden kanssa kosketuksissa".
Ja vois käyttää standardeja sähköhydrauliikan osia.
-
Ymmärsinkö oikein että myös liuosventtiilit (jotka nyt ovat suoraan sähköohjattuja), muutettaisiin hydraulisesti ohjatuiksi? Miksi ihmeessä??
***Miksi ei? Pääsis siitä, että magneettikelat ei olis "veden kanssa kosketuksissa".
Ja vois käyttää standardeja sähköhydrauliikan osia.
Tuota noin... eiväthän ne hydrauliikan kelatkaan ole "öljyn kanssa kosketuksissa" vaan se magneettikenttä toimii kuoren läpi. Samoin kuin noissa vesiventtiileissä yleensä.
Aika monimutkainen systeemi tulee jos ensin sähköllä ohjataan hydrauliventtiiliä joka käyttää sylinteriä joka käyttää mekaanisesti venttiiliä. ??? Letkuja ja vipuja ja vipstaakeja tulee pirusti lisää, ja kalliit hydraulilohkot joka venttiilille lisäksi. Onko noissa ruiskun magneettiventtiileissä sitten yleensä ongelmia?
Ja miksei voi käyttää "standardeja ruiskuventtiileiden osia"?
Mika
-
Aika monimutkainen systeemi tulee jos ensin sähköllä ohjataan hydrauliventtiiliä joka käyttää sylinteriä joka käyttää mekaanisesti venttiiliä.
***Olis se aika hieno. Tekniikan ihme. :D
-
Täytyy täsmentää, että olen ikäni suunnitellut ja valmistanut mobile hydrauliikkaa, pääasiassa metsäkuormainten parissa mutta kyllä vuosien mittaan on tullut toimitettua ohjausventtiileitä jos jonkinlaiseen käyttöön. Tässä Timpan tapauksessa oli ajatus että laitteen mekaniikkaa, esim. puomistoa tai vastaa, ohjataan sähköhydraulisesti. Nuo levitettävän liuoksen säätämiset on oma alueensa. On tietysti olemassa ns. vesihydrauliikkaa, joka saattaisi soveltua, mutta huomioon ottaen korroosio ongelman, on materiaalisystä hinnat eri, kuin perinteisellä hydrauliikalla. Autoteollisuuden tultua mukaan noiden propopatruunoiden käyttäjiin, on valmistusmäärät tulleet niin suuriksi, että propopatruunan hinta on jopa halvempi kuin vastaavan on-off patruunan. Tästä syystä kaikki (ainakin melkeen) käyttävät propopatruunoita, vaikka on-off riittäisi. Siten en allekirjoita väittämää, että propo lisää hintaa aivan "sikana".
-
Täytyy täsmentää, että olen ikäni suunnitellut ja valmistanut mobile hydrauliikkaa, pääasiassa metsäkuormainten parissa mutta kyllä vuosien mittaan on tullut toimitettua ohjausventtiileitä jos jonkinlaiseen käyttöön. Tässä Timpan tapauksessa oli ajatus että laitteen mekaniikkaa, esim. puomistoa tai vastaa, ohjataan sähköhydraulisesti. Nuo levitettävän liuoksen säätämiset on oma alueensa. On tietysti olemassa ns. vesihydrauliikkaa, joka saattaisi soveltua, mutta huomioon ottaen korroosio ongelman, on materiaalisystä hinnat eri, kuin perinteisellä hydrauliikalla. Autoteollisuuden tultua mukaan noiden propopatruunoiden käyttäjiin, on valmistusmäärät tulleet niin suuriksi, että propopatruunan hinta on jopa halvempi kuin vastaavan on-off patruunan. Tästä syystä kaikki (ainakin melkeen) käyttävät propopatruunoita, vaikka on-off riittäisi. Siten en allekirjoita väittämää, että propo lisää hintaa aivan "sikana".
Propon ohjaus (kahva tms.) maksaa jonkin verran enempi kuin keinukatkaisin.
Propopatruuna tarkoittaa siis mitä? Olen tottunut käsittämään esim. proposuuntaventtiilin olevan "palikka" jossa on portit A,B,P ja T ja näistä palikoista saa kasattua sitten "venttiilipöytiä". Kerro lisää.
Noita propoja ohjataan sitten ilmeisesti PWM:llä ja esim. tuo teidän kahva generoi kelalle tuon PWM:n? Karan asemasta ei ole mitään takaisinkytkentää? Joillakin firmoilla kuten Boschilla ja Danfossilla on ilmeisesti venttiilin yhteydessä kehittyneempää elektroniikkaa ja karan aseman takaisinkytkentä.
Ja tuohon liuoksen säätöön on olemassa ihan omanlaisensa valmiit kaupalliset venttiilipöydät.
Alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Mitäpä maksaisi seuraavanlainen pöytä: 4 propoa, joista yksi yksitoiminen ja 3 kaksitoimista. Ainakin kahdessa noista kaksitoimisista kellunta. Ympäripumppaava, max. virtaus n. 60l/min. Paineenrajoitusventtiili 180bar. Ajatuksena olisi tehdä sarja joka korvaisi vanhan "perinteisen" maataloustraktorin koko työkonehydrauliikan ja myös nostolaite sähköistettäisiin. Etukuormainta käytettäisiin nykytraktoreiden tapaan tästä "traktorin omasta" pöydästä. Joystick tulisi teiltä, ja minä voisin tehdä tuon nostolaitteen ohjauksen asentotakaisinkytkennällä säätöpyörineen.
Mika
-
Takaisinkytkentää ei tuossa meidän systeemissä ole. Kyllähän mekin se voidaan tehdä, mutta ajatuksena on ollut saada sähköhydraulinen ohjauspaketti metsäkuormaimille ja etukuormaimille niin edulliseksi, että niitä ostetaan. Mielestäni esim. maatilakuormaimessa ei tarvita takaisinkytkentää. Jos haluaa nähdä monitorista kaiken infon, huomisen sää mukaanluettuna, niin täytyy panna euroja jonoon, kaikkihan käy. Mutta sitten siihen hinta indikaatioon: Nelikarainen lohko varustettuna Ergokahvalla kaapeleineen, maksaa noin 2 donaa.(veroineen)
-
Ja tuohon liuoksen säätöön on olemassa ihan omanlaisensa valmiit kaupalliset venttiilipöydät.
***Joo mut mites niitä ohjataan tuolla samalla ergokahvalla?
-
Ja tuohon liuoksen säätöön on olemassa ihan omanlaisensa valmiit kaupalliset venttiilipöydät.
***Joo mut mites niitä ohjataan tuolla samalla ergokahvalla?
Ihan samalla tavalla kuin on/off hydrauliventtiileitäkin.
Mika
-
Vielä kerran palaan tuohon Timpan kysymykseen. Kun nyt paremmin kerkesin perehtyä tuohon tarpeeseen, niin kyllä tuonlaista kokonaisuutta pystyttäisiin hyvinkin ohjata vaikka Ergokahvalla johon on lisätty 15/9 kol 8:50 mainitsemani lisäpalikka. Siinä on riittävästi "namiskoita" noihin mainitsemiisi toimintoihin. Olisi varmaan tuollakin sektorilla tarve paneutua asiakkaiden tarpeisiin. Jos vain riittävästi on kysyntää, voisi sellaisen palkin, jossa esim Tmomas venttiileillä PWM:llä ja on-offina voisi ohjata niitä liuos venttiileitä. Markkinoilla on paljon laitteita, jotka kootaan tarjolla olevista paremmin tai huonommin tarkoitukseen sopivista komponenteista. Sitten kun joku näkee vaivaa ja kehittää fiksun ratkaisun, niin kopioitsioita löytyy niin p----leesti.
-
Jos vaihtas kuikan etukuormaajan kaapeliohjauksen ergokahvaan sydeemiin niin voiko ergokahvan napista ottaa ohjauksen vaihtoventtiilille joka muuttaa kauhanliikkeen esim. paalipihtiin?
-
On-off napeilla (tukijalat metsäkuormaimessa) voi ohjata vaikka kahta vaihtoventtiiliä (2 nappulaa). Kätevämpi olisi varustaa ohjausventtiili yhdellä lisälohkolla ( +200€ ) jota sitten ohjataan peukalo rullalla propona.
On se varmaan joutuisampaa ohjata kaikkia liikkeitä yhtä aikaa. Pääsee pian sen entisen äijän 50.000 paaliin viikossa ;D
-
Esim 2000 sarjan sampon puimuriin vois tehdä ergokahvasta ajokahvan.
Kaikki pöydän toiminnot olis kahvassa ja myös ajon säätö. Vaijerin tilalle hydraulisylinteri sinne vasemmalle kyljelle
pumpun alle. Ajo toimis ergokahvasta eteen/taakse.
Nappuloilla pöydän toiminnot.
Kahvan sivusuuntaisella liikkeellä vois hoitaa ohjauksen pellolla, ei tarttis rattia veivata?
Häh? Olisko hyvä idea?
Siis valmis muutossarja Sampon puimuriin.
-
Vielä kerran palaan tuohon Timpan kysymykseen. Kun nyt paremmin kerkesin perehtyä tuohon tarpeeseen, niin kyllä tuonlaista kokonaisuutta pystyttäisiin hyvinkin ohjata vaikka Ergokahvalla johon on lisätty 15/9 kol 8:50 mainitsemani lisäpalikka. Siinä on riittävästi "namiskoita" noihin mainitsemiisi toimintoihin. Olisi varmaan tuollakin sektorilla tarve paneutua asiakkaiden tarpeisiin. Jos vain riittävästi on kysyntää, voisi sellaisen palkin, jossa esim Tmomas venttiileillä PWM:llä ja on-offina voisi ohjata niitä liuos venttiileitä. Markkinoilla on paljon laitteita, jotka kootaan tarjolla olevista paremmin tai huonommin tarkoitukseen sopivista komponenteista. Sitten kun joku näkee vaivaa ja kehittää fiksun ratkaisun, niin kopioitsioita löytyy niin p----leesti.
Tuossa Timpan ruiskun tapauksessa olisi varmasti hyvä jos "lisäpalikasta" löytyisi noille liuosventtiileille lukkiutuvat on/off-napit. Muuten tarvitaan joku pitorele jotta liuoslohkot saadaan pysymään päällä.
Timppa ilmeisesti lähtee siitä että haluaa ehdottomasti jostain kumman syystä ohjata puomeja ja hissiä propoilla ja haluaa siksi joystickin. Perinteisesti tuossa on käytetty on/off-venttiileitä ja keinukytkimiä jotka on koottu paneeliin.
Kajun tapauksessa tuo Kuikan etukuormaajan 6/2-venttiili on siellä aisojen päässä jo valmiina. Makuasia, kannattaako tuota kolmatta toimintoa vaihtaa erilliseksi propolohkoksi.
Mika
-
Timppa ilmeisesti lähtee siitä että haluaa ehdottomasti jostain kumman syystä ohjata puomeja ja hissiä propoilla ja haluaa siksi joystickin. Perinteisesti tuossa on käytetty on/off-venttiileitä ja keinukytkimiä jotka on koottu paneeliin.
****Mulla on massikan tsoikkariin puomit kytketty. Niitä on kätevä sillä käyttää, voi taittaa erikseen tai samaan aikaan.
-
Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta. Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c
Lainasin tästä kun tuolla edempänä on tuota tekstiä niin mahottomasti.
Eli korjaatte myös JD:n askelmoottori juttuja? Eli kun pajalla vaihdetaan toimimaton askelmoottori niin kannattaisiko laittaa raato tsiikattavaksi?
-
Eräs tapa on rakentaa tarkka sähköohjaus myös suoraan, ilman varsinaista esiohjausta. Esim. http://www.youtube.com/watch?v=QfdqtSQ4q9c
Lainasin tästä kun tuolla edempänä on tuota tekstiä niin mahottomasti.
Eli korjaatte myös JD:n askelmoottori juttuja? Eli kun pajalla vaihdetaan toimimaton askelmoottori niin kannattaisiko laittaa raato tsiikattavaksi?
Jos se viallinen askelmoottori jää itselle, sitä yleensä kyllä kannattaa ainakin vilkaista. Jos itse prosessori ei ole yksiköstä kärähtänyt, tai jos piirikortti ei ole ihan "korpuksi" palanut, on usein ihan suht hyvät mahdollisuudet saada se vielä kuntoon. Hammaspyörät ovat erilaisia kuin tässä omassa systeemissä, mutta niissä tuskin mitään vikaa koskaan onkaan.
-
Kesla suosittelee 70 - 140 l/min. Joten tuo meidän BC60, 65l/min nimellisvirtauksella jää vähän pieneksi. BC60 venttiileitä on kyllä käytetty jopa 90l/min tuotoilla. Meille on tulossa ensi kuun puolella uusi, isompi sarja, BC80 johon saadaan jopa 3/4" sylinteriportit, joten riittää kyllä tuohon 305T kuormaimeen. Yleisesti ottaen kannattaa ohjausventtiilit mitoittaa mieluimmin virtauskapasiteetin ylärajoille, kuin alarajoille. Jos hankkisit 140 l/min ohjausventtiilin ja käyttäisit sitä kumminkin vain 70 l/min virtauksella, olisi usean liikkeen yhtäaikainen ohjaaminen "millipeliä". Erityisen suuria vaikeuksia tulisi ympäripumppaavalla järjestelmällä.
Joko BC80 lohko on hyllyssä? olis kohta ajankohtainen juttu!
-
Jos vaihtas kuikan etukuormaajan kaapeliohjauksen ergokahvaan sydeemiin niin voiko ergokahvan napista ottaa ohjauksen vaihtoventtiilille joka muuttaa kauhanliikkeen esim. paalipihtiin?
säätyvä tilavuus pumpulla varustettuun traktoriin jossa lukkiutuva venttiili takana on helppo tehdä kolmas lohko eteen joka tottelee suoraan sähkönappia eli ei tartte etukuormaimen vipua enää liikutta.... sähkönappi
on-off-on jousipalautteinen nappi etukuormaimen keppiin...
-
Ergokahvaan on saatu lisää "järkeä" eli nyt niissä on myös säädettävät kiihdytys ja hidastusrampit. Pääsin itse testaamaan erään lähistöllä olevan asiakkaan uudessa kuormaimessa, ja kovasti miellytti:)
Tällainen kuormaamisen noviisikin saa puomiston liikkeet sujuviksi. Vanhat digikahvat voidaan päivittää uudella ohjelmalla, jolloin nuo ominaisuudet saadaan käyttöön.
Etukuormaimen yhteydessä on Ergokahvan rullaa ja lisänappuloita käytetty monenlaisiin toimintoihin. Esimerkiksi rullan työnnöllä voidaan ohjata relettä, joka ohjaa "kuudentien" venttiiliä. Vastaavasti rullan vedolla voidaan ohjata toista kuudentien venttiiliä. Noilla kahvan päällä olevilla on-off nappuloilla voidaan ohjata aivan vastaavasti samoja toimintoja, mutta eronomisesti rulla soveltuu parhaiten siihen. Uutena asiana minulle on tullut traktoreissa tarvittavan lisähydrauliikan määrä. Moni on tilannut BC60 paketteja eri lohkomäärillä, ympäripumppaavana tai Ls tyyppisenä, Ergokahvalla ja jopa ulkoa ohjattavalla "lisäboxilla". Täytynee kirjoittaa oma stoorinsa tuon asian puitteilta.
Terveisin
Jorma
-
Oliko jollain käytössä ergo-digistick ohjaussysteemiä (metsäkuormaaja) eteläisessä Suomessa? Venttilin vaihto alkais olla ajankohtainen ja olis kiva käpistellä ko. systeemiä ihan livenä.
-
Oliko jollain käytössä ergo-digistick ohjaussysteemiä (metsäkuormaaja) eteläisessä Suomessa? Venttilin vaihto alkais olla ajankohtainen ja olis kiva käpistellä ko. systeemiä ihan livenä.
-
Perttu, laita sähköpostia tulemaan niin kerron eteläsuomen käyttäjiä.
Terv. Jorma
Sähköposti osoitteen saat: www.rotecengineering.fi
tai www.ergokahva.fi