Lainaus käyttäjältä: pöyhijä - 12.02.10 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.02.10 - klo:21:45

Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.

Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.

Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa.   Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.

eihä se kuivapaali pinnasta homehdu vaan sisältä... pinnasta aina jonkunlaasta jos katon alla pidetty.

Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.

vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.02.10 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: pöyhijä - 12.02.10 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.02.10 - klo:21:45

Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.

Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.

Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa.   Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.

eihä se kuivapaali pinnasta homehdu vaan sisältä... pinnasta aina jonkunlaasta jos katon alla pidetty.

No tarkennetaan, että pinkan päältä ja sivuista ja sieltä missä ilma pääsee kiertämään. Muovitettu pilaantuu vain jos reikiä.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 14.02.10 - klo:13:37

Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.

vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???

Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.

Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.

Kronesta kokemukset puuttuu vielä kun ei ehtinyt syksyllä vielä kokeilee...

Lainaus käyttäjältä: lavali - 14.02.10 - klo:14:50

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 14.02.10 - klo:13:37

Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.

vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???

Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.

automaatti siitä hualehtii terien poistosta

Lainaus käyttäjältä: landehande - 14.02.10 - klo:15:22

Lainaus käyttäjältä: lavali - 14.02.10 - klo:14:50

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 14.02.10 - klo:13:37

Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.

vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???

Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.

automaatti siitä hualehtii terien poistosta

Jaa, sit on jääny jotakin huomaamatta.

Tilanne on nyt itsellä sama kuin ketjun aloittajalla, pitäisi vaihtaa pikkupaaleista isompiin.

Tuli ostettua Claas 66 paalain ilman silppuria/narusidonnalla ja kvernelandin hinattava käärijä ja näillä olisi tarkoitus tehdä  "kuivaa" heinää lampaille ettei sontakerros nouse mahdottomasti. Niittokoneella niitto, 2-3 päivää kuivumista + mahdolliset pöyhinnät ja sitten paaliin.

Kysymys kuuluu: Onnistuuko kyseisellä koneilla ilman "aineita" homeettoman paalin teko? Tuo Classi tekee ison (150) paalin ja kiinteäkammioisena siitä ei tule kovin tiukka otaksun. Tästä asiasta on yllä jo väännetty peistä, mutta kiinteäkammioisella tehdystä ison paalin muovituksesta ei niinkään. Koneessa ei ole hapotinta ja ei tahtoisi sitä alkaa ostamaan jos ei ole pakko.

Kuinka onnistuu pahnan muovitus ja säilyminen homeettomana ilman aineita? Tämä tulee eteen, kun paalaa heinän suojaviljan pahnoja tai muuten vaan joutuu tekemään kosteahkoja pahnapaaleja. Kuivat pyöröpaaliin paalatut pahnat säilyy käsittääkseni ulkona ilman käärintää tai muovia.

T. Epätietoinen Hämeestä

Muoviin käärityt pahnat homehtuu, sama onko ne ollu kuivia vai kosteita paalattaessa (ei aineita ja ohkanen muovitus). Hyvä tuuletus ja katon alle pahnat jos niitä aikoo suljetussa tilassa käyttää.

ite huomannu kanssa tuon pahnoilla..        ressun alla jopa pikasen sateen saaneet ei homehu mutta muovitetut vaikka olsi tuntunnu kuiviltakin.       ite ajoin viime kesänä 46:lla kuivaa heinää paaliin ja käärin sitten muutaman tunnin päästä ja hyvin säilyivät.           joitain tein josilakin kanssa ja net taas kelpasi lehmille jopa liiankin hyvin.    kuivat on nyt loppu!!!

ei koskaan jätetty muovittamatta eikä jätetä ei oo kyllä homehtunu kuivana paalattu.

Sama täällä kun pikilläkin... Tiivis paketti ja hyvin muovitettu niin säilyy hyvin. En ole tehnyt ihan kuivaksi, eli ei olla pöyhitty ollenkaan vaan annettu kuivua karholle ja siitä paalattu. Periaatteessa ei mulla ei ole tarvetta kuivaheinälle ollenkaan, mutta tuli tehtyä taas yhdeltä lohkolta joka on tosi hankalan mallinen ja ei huvittanut tehdä siitä kolmea satoa kuten muista pelloista

 Muovia riittävästi niin säilyy, jos jää liian ohuelle muovikerros, niin kaasut vuotaa karkuteille ja homehtuu heinät.

Joskus ollut hieman kosteita olkia ja on pistetty tuubiin ja ihan normi määrä muovia niin hyvin säilyy, liian vähällä homehtuu ja riittävällä määrällä säilyy, edellyyttää kyllä tiukat paali, mitä tuskin saa 66 Claassilla

Tilanne on nyt itsellä sama kuin ketjun aloittajalla, pitäisi vaihtaa pikkupaaleista isompiin.

Tuli ostettua Claas 66 paalain ilman silppuria/narusidonnalla ja kvernelandin hinattava käärijä ja näillä olisi tarkoitus tehdä  "kuivaa" heinää lampaille ettei sontakerros nouse mahdottomasti. Niittokoneella niitto, 2-3 päivää kuivumista + mahdolliset pöyhinnät ja sitten paaliin.

Kysymys kuuluu: Onnistuuko kyseisellä koneilla ilman "aineita" homeettoman paalin teko? Tuo Classi tekee ison (150) paalin ja kiinteäkammioisena siitä ei tule kovin tiukka otaksun. Tästä asiasta on yllä jo väännetty peistä, mutta kiinteäkammioisella tehdystä ison paalin muovituksesta ei niinkään. Koneessa ei ole hapotinta ja ei tahtoisi sitä alkaa ostamaan jos ei ole pakko.

Kuinka onnistuu pahnan muovitus ja säilyminen homeettomana ilman aineita? Tämä tulee eteen, kun paalaa heinän suojaviljan pahnoja tai muuten vaan joutuu tekemään kosteahkoja pahnapaaleja. Kuivat pyöröpaaliin paalatut pahnat säilyy käsittääkseni ulkona ilman käärintää tai muovia.

T. Epätietoinen Hämeestä

Ompa tommosenkin paalaimen perästä tullut käärittyä heiniä joskus +20 vuotta sitten ja pinnasta tiukkoja olivat ja hyvin säilyivät. Tuohon oljen käärintäasiaan olen tehnyt semmosen huomion, että täällä ei suojaviljakauran olkia saa missään keleissä niin kuiviksi etteivät pölyäisi silputtaessa mutta käärityt ei pölyä vaikka nihkeinä olisi paalttu(heinän orasta aina seassa), pinnassa saattaa olla hometta mutta eivät pölyä. Ite puhalsin tonne sisälle vain käärittyjä ja ulkokatoksiin muovittamattomat, jotka kyllä pölysivät. Jatkossa kaikki aina muoviin.