Ok, käsitin asian väärinpäin. Ilmeisesti linnunkaltaisella saaliseläimellä on turvallisempi olo touhuta omiaan,, avoimella paikalla. 

ja mulle yks väitti just päinvastasta. Pahiten reikie oli keskellä peltoaukeata olevissa

Joo kyllä se näin on, aukealla pahasta. Joku metsästäjä kerran tulkkas, jotta metsän reunat pelottaa variksia, haukkoja varmaan pelkäävät olevan puissa.

Oli kerran yhden isännän kanssa juttua lintujen reijittämistä paaleista.Hänen mielestä varasto paikka vaikuttaa asiaan, eli jos paalit jää metsän reunaan niin reikiä tulee, jos taasen avoimelle kohtaa pellosta niin ei niinkään. Linnut siis pitävät suojaisista paikoista. Onko tuo sitten totta, en tiedä kun  omakohtaista kokemusta ei ole.

paalit on ainaki meirän aukialla säilyny metsän reunoos ehjinä... linnun tarttee nähdä jokapuolelle laskeutuessaan pahantekoon. pusikoiden reunas se arastaa???

Lainaus käyttäjältä: Risto - 10.02.10 - klo:22:56

Oli kerran yhden isännän kanssa juttua lintujen reijittämistä paaleista.Hänen mielestä varasto paikka vaikuttaa asiaan, eli jos paalit jää metsän reunaan niin reikiä tulee, jos taasen avoimelle kohtaa pellosta niin ei niinkään. Linnut siis pitävät suojaisista paikoista. Onko tuo sitten totta, en tiedä kun  omakohtaista kokemusta ei ole.

paalit on ainaki meirän aukialla säilyny metsän reunoos ehjinä... linnun tarttee nähdä jokapuolelle laskeutuessaan pahantekoon. pusikoiden reunas se arastaa???

Linnut tulevat ajanmyötä röyhkeämmiksi. Riittävä häirintä ja pressu toimivat.

Kuten olen ennenkin sanonut:Metsien ja puskien reunoilla en ikinä edes suojaa paaleja,mutta aukeilla laitan aina sidontaverkon paskoilla pikkupaaleilla paalirivin päälle irti muovipaaleista.Hyvin on onnistunut.

haulikolla ku räiskii  sillon tällön .... eivät tuu liian röyhkeiksi. aina ovt varpaillaan"

Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?

Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?

Voi vähän olla tuuristakin kiinni. Itselläni yleensä oikein kuivat on onnistunut tosi hyvin. Tuttu tekee kuivaa heinää sekä pikkupaaleihin että muovitettuihin pyöröpaaleihin samaan aikaan samanlaisesta karheesta ja aina on onnistunut hyvin! Eikä ole uskon asia! Itse asiassa mikään paskaruoho ei ole epäonnistunut muoviin käärimällä ja itselleni olen kaikki käärinyt vaan 4llä muovikerroksella. Paaleista kyllä tehty tiukkoja muuttuvakammioisella.

Käytännössä teen kans säilöheinänä niin paljon kuin mahdollista.aluksi käytin josilacia sen jälkeen en mitään ja nyt viime kesänä aiv2 noin 2l per paali.paalit on kokoa 150cm.oikein jos on kortinen heinä niin saa muovia laittaa reilusti ettei korret puhkaise muovia.sitten on kyllä hometäpliä vaikka säilöis millä aineella.semmoinen tuntuma jäi kun muovitettuja siirteli niin hapolla terästetyissä ei juurikaan ollut hometta.
heinää kun paalaat niin unohda kronet ja claasit heti kättelyssä,se on muovin tuhlausta semmoisia nyssyköitä kääriä.ainoa oikea kone on muuttuvakammioinen vaikka joku nh658 tai 648.saat paaleihinpuolta enempi heinää kuin kiinteäkammioisilla.säilöheinä onnistuu parhaiten kun ajaa ilman silpputeriä.olen tehnyt molemmilla tavoilla ja huomannut pitkänä tehdyn paremmaksi.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 10.02.10 - klo:09:53

hemestiltäe

Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.

hv ei ole ilmeisesti lukenut Päätalon tuotantoa ?

Käytännössä teen kans säilöheinänä niin paljon kuin mahdollista.aluksi käytin josilacia sen jälkeen en mitään ja nyt viime kesänä aiv2 noin 2l per paali.paalit on kokoa 150cm.oikein jos on kortinen heinä niin saa muovia laittaa reilusti ettei korret puhkaise muovia.sitten on kyllä hometäpliä vaikka säilöis millä aineella.semmoinen tuntuma jäi kun muovitettuja siirteli niin hapolla terästetyissä ei juurikaan ollut hometta.
heinää kun paalaat niin unohda kronet ja claasit heti kättelyssä,se on muovin tuhlausta semmoisia nyssyköitä kääriä.ainoa oikea kone on muuttuvakammioinen vaikka joku nh658 tai 648.saat paaleihinpuolta enempi heinää kuin kiinteäkammioisilla.säilöheinä onnistuu parhaiten kun ajaa ilman silpputeriä.olen tehnyt molemmilla tavoilla ja huomannut pitkänä tehdyn paremmaksi.

Happo tosiaan vähentää nähtävää hometta selvästi. Joskus on ollut pientä risua, pajua ja horsmaakin karheessa niin on joutunut vetää teippiä heti pahimpiin paikkoihin. Näissäkin auttaa kun on mahdollisimman tiukka paali ja pyöritetty valmiina hetken aikaa ja verkotuksen jälkeenkin hiukan.
   Kronella saa varmaan saman verran heinää paaliin kun nyykkärilläkin. Ja Welgerillä myös. Eikä tartte joka päivä vaihdella remmejä. Tuo silppuamattomuus voi olla tosiaan hyvä, olen paljon paalannut ilman silputusta kun paalit ei silloin leviä itsekseen verkon poistamisen jälkeen. Ei sillä että pyöröpaalaimen silppuri kovin tehokas olisi mutta kyllä katkoo jos terät on terävät. Nyykkärissä silputus kyllä paljolti teoreettinen...

aina silppu terät päällä ku kääröjä tehään ... ei tulis mieleenkää pitkä tavara paalis? kuivaheinä tehään pitkänä paaliin

Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.

Lainaus käyttäjältä: hesu - 11.02.10 - klo:15:03

Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?

Voi vähän olla tuuristakin kiinni. Itselläni yleensä oikein kuivat on onnistunut tosi hyvin. Tuttu tekee kuivaa heinää sekä pikkupaaleihin että muovitettuihin pyöröpaaleihin samaan aikaan samanlaisesta karheesta ja aina on onnistunut hyvin! Eikä ole uskon asia! Itse asiassa mikään paskaruoho ei ole epäonnistunut muoviin käärimällä ja itselleni olen kaikki käärinyt vaan 4llä muovikerroksella. Paaleista kyllä tehty tiukkoja muuttuvakammioisella.

Tervetuloo toteamaan!

Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.

Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.