Pohdinnassa on, josko pitäisi kuitenkin ihan kuivasta (kenttäkuivatusta irto)heinästä vaihtaa pyöröpaalattuun säilöheinään. Eli laitetaan paaliin ja muoviin siinä vaiheessa, kun muuten ajettaisiin kuivuriin. Ei siis säilörehukäymisestä ole kyse.

Pohdinnat alustavia, ensi kesä mennään kuitenkin vielä entisillä systeemeillä. Mahdollisimman kuiva on tavoitteena, kun elikot (lambit) ovat pehkupohjalla ja ylimääräisen veden sisäänajo teettää lisätöitä kuivituksen kanssa.

Omaa pyöröpaalauskokemusta ei ole. Rahaakin niukasti. Urakoitsijoiden saatavuus vielä kartoituksessa, kovin suurta optimismia asiasta ei ole. Saattaa joutua laittamaan omat vehkeet. Käytetyt, ei kombilaitetta vaan erilliset paalain ja käärijä.

ONKO raadilla kokemusta tuollaisen kuivan rullan tekemisestä? Onko silppuava paalain hyvä/välttämätön/einiintarpeellinen, kun kuivaa rullaa? Noita ei-silppuavia vaan saa aikas edullisesti, elikoilla on kyllä aikaa silputa niitä edelleen. Ja sitten vielä olen ymmärtänyt, että paalaimia on kiinteä- ja muuttuvakammioisia, kolakoneita ja remmikoneita, ..... ja ....? Mikä noista? Onko missään (netissä) hyvää johdantoa erityyppisiin paalaimiin ja niiden ominaisuuksiin?

Kuiva mytty tavoitteena,

Petri

jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pysyä nostolaite käärimistä kaukana.

Emoille noita kuivia myttyjä (ka >60%) on väännetty mm.welger rp 12:lla ja nh 841:llä.

Noista museokoneista varmaan löytys sunkin budjettiin sopiva. Velkeri kiinteekammioisena tekee löysemmän paalin, kun muuttuvakammioinen mutta molemmissa säilyy kunhan muovit on ehjät.

Wanha welger rp 12 on oiva kuivan heinän säilöjä!!

Vieläkö niitä Teko paalaimia jostain saa uutena. Ois yksinkertanen aito ryssäläinen kronen kopio. Ja halapa Vähäajettu claassiki vois olla ihan varteenotettava mutta tarjoa vain puolet mitä pyydetään. Halvin ylläpidettävä taitaa olla new hollandin kolaketju paalain,mutta naapuritki kuulee pirttiin asti milloi paalaat. Italiassa valmistettuja kannattaa karttaa vaikka maali kiiltäis kuinka,materiaalissa aina säästetty. Mc hale on kyllä meillä pelittänyt hyvin,mutta se maksoikin liki omakotitalon verran.

parina kesänä kuivatheinät tehty junkkari pp:llä paaliin ja rollpackilla muoviin.hyvin on onnistunut. nuo koneet vois olla myynnissä keväämmällä.

jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.

Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.

Ajatuksena säilöheinän teko on loistava. Siinä on ainoastaan hyviä puolia. Niittomurskauksen jälkeen kaksi yötä kuivatat pellolla niin aika kuivia on. Yllättävästi tehostaa kuivamista jos kasteen aikana lievästi vesimärkänä niität.
  Koneista jotakin: Älä jontikkaa laita ikinä, äläkä remmi nyykkäriä. Hyväkuntoinen ketjukolanyykkäri on ihan asiallinen muuttuvakammioinen, osta silti mieluummin krone esim. 10-16ko se nyt oli se vanhempi malli.  Vaatii toki käärimeltä jotain jotta saa ison paalin käärittyä ja se taas voi näkyä käärimen hinnassa.
 Asiallisin kone sinulle on varmasti Welger 220 tai claas 46 jos oikein halvan haluaa. Claasista on itselläni aika huonoja kokemuksia, uudemmasta kylläkin. Siinä oli ihme kokoisia laakereita joita löytyi ainoastaan varaosakaupasta ison koneistetun laakeripesän kera ja hintaa 300€, samankokoinen standardilaakeri olisi ollut reilun kolmekymppiä...
  Welger jos on hyvin pidetty ja kunnossa niin tarvittavat varaosat on halpoja. Jos ostat sellaisen niin älä osta kuitenkaan niin paljon ajettua että sullojan piikit on kuluneet lyhyiksi ellet sitten halua että kone tulee sinulle hyvin tutuksi. Kuivaa tavaraa paalatessa kannattaa käydä vaikka tunnin välein kaatamassa jotain jämäkkää öljyä ketjuihin.

No sitten vielä kysymys... onko säilöheinän paalaus säilönnällisesti vaativampaa vaiko helpompaa kuin tuoreemman rehun? Siis säilymisen kannalta. Pitääkö olla tiukempi paali, jotta säilyy, vai pärjääkö löysemmällä? Enemmän vai vähemmän muovia?

Konekommentit ovat kyllä mielenkiintoista luettavaa, kun niitä yhdistelee haulla joihinkin aikaisempiin keskusteluketjuihin.

Petri

jd 575 kestää ja tulee kunnon paalit.20000 paalia ja alkuperäiset laakerit ja ketjut.

Mulla oli kuiva-aine% 70, säily ihan hyvin, ei hometta missään. Roudattiin paalit heti paalauksen jälkeen kotio jossa naapuri ne sit sitämukaa kääri. Tällaisiin vois vaikka laittaa jotain biologistakin ainetta jos varman päälle haluaa pelata. Muutama hevosmies sellaista ehdotteli, vaikkei ongelmia oo ollukaan.

mennäkesänä tuli tehtyö tuommosta heinää. Semmosta lyhyeksi jäänyttä timotein täpettähä se, seassa mitälie luonnonheinää ja pillikettä kans. Hyvin säilyny iliman happoa, kun muovit on säilyny ehejänä. Paalaimena pikkusen yli 2 tonnie maksanu klaassin 46:nen ja käärimenä elhon karvalakkimalli, se makso 700 eeroa. Tuommonen oes lampaelle ku nekutettu systeemi.

Ens suvena, jos vaen joennii onnistaa, niin ajattelin kuletella paalit käärimättöminä kottiin ja kääärie vasta paekan päällä, niin ei tuu kuletusvaurioita, eipä tarvihe  puristella muovitettuja paalie. Tietennii tuota rajottaa kuletusmatka ja se että onko poetsut saapusalla. ja onnistaaha se kääriminen hemestiltäe.

Tuo kotona kääriminen on joissakin olosuhteissa varmasti harkinnan arvoinen vaihtoehto. Hiivojen ja homeiden riski taitaa kasvaa julmasti jos muoviin tulee reikiä. Onhan noita toki kaliumsorbaatteja ja bentsoaatteja, joita voi lykätä kyytipojaksi. Oikein kuivalla tavaralla myös kondenssivesi voi aiheuttaa rehun pinnassa muutoksia, mutta tiiviissä paalissa ei varmasti mitään merkitystä.

hemestiltäe

Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 10.02.10 - klo:09:53

hemestiltäe

Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.

Emäntää meinaa Leino. Käärintä käy myös emännältä.