Tässä ollaan aika lähellä viljelyä ja toimitusjohtajuus on ulkoistettu:
http://www.vaissi.fi/tiedotteet.html
Tulosta tulee ja palkintoja pokkaillaan, onnittelut täältäkin.
Lakki pois päästä ja onnittelut
Kuka on seuraava?
Otsikko pitäisi ehkä muotoilla uudestaan ja kysyä" Tulevaisuuden maataloustuotannon halutuin yksikkökoko?"
Markkinataloutta (Jos ei se kaadu jo itsestään..) voi olla aika vaikea jarruttaa, mitä kyllä MTK ym. tosissaan jo koittaa. Mahtaako jarrutus onnistua, niin se on sitten viljelijän itse päätettävä mihin uskoo. Jos ei onnistu, kuten itse ainakin vahvimmin epäilen ja varaudun, niin rakentamalla kilpailukykyisempää maataloutta, tännekin seudulle voi jäädä vielä asuttua maaseutua kun kilpailu vienneistä ja tuonneista maiden välillä kovenee entisestään. Omavaraisuudesta ei halua luopua pahinkaan maatalouden vastustaja, mutta mitä se pelkkä halu takaa? Voi katsoa miten kävi paperiteollisuudelle kun olivat tuontipöllin varassa. 50 euroa tullia/pinomotti ja naps, siinä viedään paperiteollisuutta muualle. Ja lisäksi ahne paperimies ennemmin luopuu koko 45 tn vuosipalkastaan ja työpaikastaan kuin olisi pitänyt 30 tn ja työpaikan.. Nyt yksikin koittaa pyörittää valokuvausliikettä hangossa, saattoi vuositulo hieman tipahtaa. "Harmittaa..", sanoi jossain telluhaastattelussa ja otti kossuryypyt. Jotenkin välillä tuoksahtaa, ettei kävisi tässäkin maatalouden kansainvälistymisen väännössä kuin niille paperimiehille, että jos olisin silloin arvannut että näin voi käydä niin...sitä ja tätä, eipä ole enää väliä.
Sahattiin omaa jalkaa poikki ja uskottiin, ettei se paperiteollisuus mihinkään häviä. Paperiteollisuutta tuskin kukaan ajoi varta vasten ulkomaille, ei vain osattu ajatella ja toimia sen mukaan että niinkin voi käydä kun menettää kilpailukykynsä.
Mutta kun ei vain valokuvat tee kauppaansa, niin tyytyä kohtaloonsa vain
.
Jos markkinataloutta puolestaan Onnistutaan jarruttamaan, ettei Puolalainen tomaatti, kurkku tai juusto ole puolta halvempi kuin Suomalainen (myyntikielto, vai millä jarrutat> EU:n sallimalla tavalla....?) yms. tuote jonka voi tuoda. Maitopuolella juustot, laktoosittomat yms. erikoistuotteet nostavat jatkuvasti markkinaosuuttaan niin kotimaassa kuin viennissäkin eli toisinsanottuna, vientikelpoisten eli pitkään säilyvien tuotteiden määrä tuoretuotteisiin nähden vain kasvaa. Niin tekee kilpailijatkin ulkomailla. Purkkimaito lienee jotain 5% Valion liikevaihdosta, jollakulla tarkempaa tietoa? Kuitenkin, sillä on yhtä pieni vaikutus tuottajalle, onko purkin pakkaaja ruotsi, tanska vai Suomi , 5% siis. Loppupeleissä Kuluttaja päättää, mitä syödään ja keneltä ostetaan, joihin vaikuttaa raskaasti isot keskuskaupat, ei tuottajat. Ja keskuskaupat kun ei tee mitään kilpailuttamatta tuotteiden hintoja, kuka pärjää? Kenellekkään ei ilmaiseksi rahaa anneta, se on varma.
Kuluttaja kun ei ole kovin luotettava kumppani siinä pelissä, missä pitäisi saada kovempaa hintaa samanmakuisesta tuotteesta, oli sitten tomaatti tai juusto ym. laktoositon spesiaalituote. Lisäksi, kun vientituotteiden osuus kasvaa Suomesta ulkomaille, mikä on hyvä asia, niin mitä se ulkomainen kuluttaja sitten arvostaa? Suomalaista puhdasta ruokaa, kyllä. Ollaanko kuitenkaan varmoja, että samainen esim. venäläinen erottaa Tanskalaisen ja Suomalaisen juuston ensinkään? Tanskalaista puhdasta ruokaa? kyllä taas. Kyse on esim. Oltermannin venäjän markkinoinnista, mutta kyllä kilpailijatkin osaa ja kehittyy, jos eivät vielä osaa. Kilpailutilanne yleensäkin päättyy vasta, kun viimeinenkin kilpailija luovuttaa. Vai jatkuuko kilpailu, kun aina syntyy uusi kilpailija lopettavan tilalle. Ainakin meidän alalla päättymätön tie.
Tämä peli kun kovenee, mihin voi kannattaa jopa alkaa totuttelemaan, niin mitä tehdään? Politiikka on isossa roolissa, mutta senkö annetaan ratkaista, istutaan ja odotellaan vain, kyllä se siitä? Tänäpäivänä hyvistä neuvoista maksetaan kelpo korvaus, ehkä saa olla olemassa. Omalta osaltamme työjälki on naurettavan pieni, mutta veikkaampa ja uskon että oikeaan suuntaan. Yksiköiden varsinaiseen toimintaan on vain kiinnitettävä enempi huomiota, ja ainakin tähän asti on ollut mukavaa porukkaa ja hyvä tekemisen meininki.