Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko  (Luettu 36113 kertaa)

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?

Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.

Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista..  :P

Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?

En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.


Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.

Nuo tuet on yksi tärkeä pointti. Ja aivopierujahan nämä taitaa olla, mutta saattaa olla että pelle pelottomaksi tässä joka tapauksessa saa kohta ryhtyä. Nämä siis vaan ajatuksia jotka pyyhkäisi korvan alueelta toiselle, ei kannata ottaa liian vakavasti.  :P
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?

Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.

Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista..  :P

Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?

En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.


Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.

Nuo tuet on yksi tärkeä pointti. Ja aivopierujahan nämä taitaa olla, mutta saattaa olla että pelle pelottomaksi tässä joka tapauksessa saa kohta ryhtyä. Nämä siis vaan ajatuksia jotka pyyhkäisi korvan alueelta toiselle, ei kannata ottaa liian vakavasti.  :P

Parkkuun konerengas Oy Kurussa aloitti koneyhteistyönä ja urakointina. Sittemmin tekivät sonnikasvattamon. Peltojen hallinnan järjestelyistä en tiedä, mutta on niitä taatusti jouduttu miettimään. Ennen sonnipalkkiot edellyttivät rehualaa ja toisaalta oli tehty SPV:en liittyviä jatkamissitoumuksia. Sitten naulataan 25% sonnipalkkioista peltoon tilatuen lisäosana ja karjatilastatus saavutetaan tietyllä eläintiheydellä. Mitä vielä lienee tulossa? 

Kohta-Sippoolan Kaappoo

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 623
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?

Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.

Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista..  :P

Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?

En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.

Eikös tuo sun franchising-ajatus oo vähän sama kun iso tila, jossa työntekijät tekevät suorittavan työn, urakoitsija peltotyöt ja isäntä on täysipäiväinen toimitusjohtaja?
Vaatii tosiaan kohtalaisia organisointitaitoja siltä joka palettia pyörittää, mutta sama tilannehan on jokaisella isolla tilalla, jolla useampi työntekijä.

Lainaus
Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.

Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.
"Tämä sääntö pätee aina: kaikissa mielipideasioissa vastustajamme ovat järjettömiä." -Mark Twain-

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko
"Eikös tuo sun franchising-ajatus oo vähän sama kun iso tila, jossa työntekijät tekevät suorittavan työn, urakoitsija peltotyöt ja isäntä on täysipäiväinen toimitusjohtaja?
Vaatii tosiaan kohtalaisia organisointitaitoja siltä joka palettia pyörittää, mutta sama tilannehan on jokaisella isolla tilalla, jolla useampi työntekijä.
"

No joo, ei varmaan kannata puhua siitä Franchisingista, se oli vaan pohjalla ajatuksessa. Mutta mikä ero siis on tässä kupletissa vs. iso tila, jossa työntekijöitä?

Ajatuksessa siis pienten tilojen yrittäjät tekevät työtä omassa yksikössään. Nämä pienet yksiköt ketjutetaan ja tehdään sopimukset "pääpirun" kanssa. Esimerkiksi vuokraus voisi sopia hyvin. saadaan kokoon miljoonia litroja maitoja, ilman että tämän "pääpirun" tarvitsee sitoa järkyttäviä pääomia tuotannon pyörittämiseen. Vaikkapa 2 miljoonaa litraa maitoa tuotetaan siis jo olemassa olevissa pienemmissä navetoissa, eikä rakenneta mitään valtavan suurta kompleksia.

Pienten tilojen pääoma (rakennukset, sos. pääoma) saadaan tuottamaan, ja näitä pääomia hyödynnetään. Palkka ei tietysti voi olla järjettömän suuri, mutta pointtina on yksikössä pienenevä työntarve kun ylimääräiset koneet poistuu, pellolle ei välttämättä tarvitse mennä ja voi keskittyä VAIN lypsämiseen/ lihankasvatukseen.

1. Iso yrittäjä, jolla on tietotaitoa, voi johtaa melkoista kolonnaa hyvillä sopimuksilla JA suhteellisen pienellä pääomalla.

2.Pienten yksiköiden talous mahdollisesti paranee.


No emmä tiedä toimisko tuo käytännössä, esteitä ja haittoja on. Mutta saahan sitä ihminen kokkeilla.

Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko
Tuossapa on 3,5 vuokrahehtaarin pientila.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=88181

Tuo yritys aloitti hetki ennen EU-jäsenyyttä Hemilän myöntämillä myötäjäis-sikaluvilla. Paikka on toiminut emakkorenkaan keskusyksikkönä, jolla on ollut kymmenkunta kertatäyttöistä porsitussatelliitia, jotka ovat kasvattaneet osan porsaista teuraaksi asti. Eläinvälityksessä on ollut kumpanina LSO ja rehutoimitukset porukka on kilpailuttanut yhdessä vuosittain. Satelliittitilat ja toimitusjohtaja omistavat yrityksen. Satelliitit omistavat itse kaiken muun paitsi emakot. Tukihakemuksiin keskusyksikönkin eläimiä on saanut lukea osakastiloille, sääntöjen mukaan, en tiedä käytännöstä.

Nykyinen laajennuskierros keskittää porsimiset kolmeen satelliittiin ja keskusyksikköön muiden ryhtyessä lihasiankasvattajiksi. Lupapäätöksessä mainittu 28 päivän välitysikä viittaa kai Multi-site-tyyppiseen toimintaan johon kuuluu porsaiden välikasvatus?

Toimitusjohtaja Turto on osakkaana myös naapurin viljatilallisen kanssa perustetussa 3000 paikan lihasikalassa, yhdessä lihasian kasvattajien omistamassa 850 emakon sikalassa joka tuottaa isoja porsaita ja nyt myös kahden muun sikayrittäjän kanssa toisessa 3000 lihasian sikalassa joka ei ole yhdenkään heistä pääasiallinen päivittäinen työmaa. Olisipa ihme jos hänellä ei olisi näkemystä toimivista yhteistyömalleista.


Laitetaan muutama kai ja ????? ehkä, tietääkseni??? kai, kun nämä ei ole aivan varmaa luotettavaa tietoa.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.

En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.

En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.

Eikös tuo kokeilu tullut jo tehtyä. Nimeltään Neuvostoliitto.
Kui mää ain olen paras?

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.

En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.

Eikös tuo kokeilu tullut jo tehtyä. Nimeltään Neuvostoliitto.

Aivan ja sen ilmeiset haitat havaittiin ????

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko
Joku jamppa vois suunnitella konerenkaan johon tarjottais työtä koneineen ja kuskeineen ja sitten sitä työtä vastaan sais ostaa siltä renkaalta muuta urakointia. mitään rahaa ei liikuteltais vaan ainoastaan työtä työtä vastaan. Taitais saada aika edukasta viljelyä. Niin ja jos jollain jäis muistiin niin urakonti kiellettäis ennen kun taas joku muu olisi tehnyt vastapalvelua tarpeeksi.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Täpinäreiska

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko
Eikö raha ole keksitty juuri sitä varten ettei tarvitse maksaa vaihtotyöllä tai muuten luonnossa vaikka oma työ miten ilmaista olisikin? ;D
Täp-management. Sponsored by yhteiskunta.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko
Eikö raha ole keksitty juuri sitä varten ettei tarvitse maksaa vaihtotyöllä tai muuten luonnossa vaikka oma työ miten ilmaista olisikin? ;D
Aika harvalla tilalla vaan tahtoo perse kestää tuolla rahalla kikkailun, ja ajatus menee, että tuo naapuri nylkee mut mä ostan p*****e oman koneen ja lopputulos on että 5 kilometrin säteellä on 10 tilaa jolla on yhtä monta 800 l reppuruiskua, äestä, täyttövaunua, kylvökonetta, jyrää, puimuria, kuivuria, kyntöauraa ja lisäksi jokaisella ainakin kaks raktoria kun saman ha määrän (esim 500ha) pystyis hoitaa yhdellä koneketjulla. Ja silloin jokainen sais hinnotella sen työn miten tahtoo kun työtä sais omaa työtä vastaan.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Täpinäreiska

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

 Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Täp-management. Sponsored by yhteiskunta.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

 Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.

Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

Koneasema

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 31
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

 Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.

Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.

Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.

Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.

Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym.  T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.

Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?

Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.

Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.

Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.

Viimeksi muokattu: 03.12.09 - klo:15:22 kirjoittanut Koneasema

Shrek

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1911
  • Quidquid Latine dictum sit, altum videtur
Vs: Tulevaisuuden maataloustuotannon yksikkökoko

 Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.

Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.

Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.

Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.

Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym.  T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.

Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?

Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.

Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.

Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.

Vetää lähes sanattomaksi, kun kerrankin tällä palstalla joku kirjoittaa viisaita...  :)
"Ajatelkaapa niitä kaikkia Fordin omistajia jotka eräänä päivänä haluavat oikean auton..."
 John Dodge, 1914

http://www.youtube.com/watch?v=vVXIK1xCRpY
http://www.youtube.com/watch?v=FMUf2qmSzvE