Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: maapoju - 24.11.09 - klo:17:50
-
Ainahan sitä kuuluu valitusta että maatalous ei kannata. Mutta jos ei 20 ha viljatila tai 14 lehmän karja kannata, niin miten siihen sitten auttaa yksikkökoon suurentaminen? Kustannukset per ha tai eläin nyt tuskin radikaalisti muuttuvat koon suurentuessa. Saman verran menee viljansiementä, lannoitetta hehtaarille oli hehtaareja 20 tai 200. Ja lehmä syö ja lypsää saman verran oli ne 14 tai 140 karjassa.
Eli ilmeisesti maatalous kuitenkin kannattaa. Ainoastaan siis tulot ovat pienemmät pienissä yksiköissä (tai tarkemmin sanottuna tuet).
Valtionvalta ja muut päättävät tahot haluavat, että Suomessa on sellaisia amerikan mallisia jättitiloja, joita on kiva esitellä ulkomaisille vieraille. Ja onhan se tietty isännän/emännän kivempi kävellä kylillä kun sitä maata tai karjaa on...
Maaseudun elämisenä pitäminen kannalta kuitenkin olisi varmasti parempi että olisi monta pientä tilaa, joissa kaikissa olisi valot näin vuoden pimeinä aikoina. Vai pistetäänkö koko kylän pellot yhdelle tilalle ja loput pienviljelijät kärrätään kirkonkylälle kaupan, alkon, terveyskeskuksen jne viereen.
Suurissa yksiköistä saa tietenkin elämiseen tarvittavan rahan pelkästä maanviljelystä, mutta vastaavasti on sitten työtäkin enemmän. Ja kun kaikkea ei itse ehdi, niin pitää palkata apuja. Ja sittenhän tila onkin pelkkä yritys, jossa johdat renkejä ja hoidat paperinippuja.
Pienessä yksiköstä taas ei vältämättä saa tarpeeksi elämiseen (riippuu tietenkin siitä miten elää ja mitä tekee). Mutta toisaalta jääpä sitten aikaa harrastella (jos siis ei sitä maanviljelyä lasketa) tai vaikka perheelle, jos semmonen sattuu olemaan.
Ymmärrän hyvin että sitä joka on sitouttanut itsensä pankin kautta suureen yksikköön voi jurppia naapurin pienviljelijän puuhastelut jos se käy esimerkiksi palkkatöissä muualla että on varaa harrastella. Mutta onko se nyt keneltäkään pois. Pysyypähän yksi torppa asuttuna eikä ole kaikki kirkonkylän baarissa.
Eli kumpikohan mahtaa kansantaloudellisesti olla se järkevämpi vaihtoehto suuret vai pienet yksiköt?
-
Ehkä pitäisi ajatella, että maanviljelijän tarkoitus ei ole tuottaa ruokaa pilkkahinnalla kissansilittäjille ja aromaterapeuteille. Tämä ammatti antaa paljon itsessään, ei niinkään rahaa mutta tietoa siitä mikä on oikeasti tärkeää.
Minun mielestäni maatalouden tekeminen väkisin ja pelkästään rahankiilto silmissä on hyvin stressaava tapa suhtautua tähän jaloon ammattin.
-
Ehkä pitäisi ajatella, että maanviljelijän tarkoitus ei ole tuottaa ruokaa pilkkahinnalla kissansilittäjille ja aromaterapeuteille. Tämä ammatti antaa paljon itsessään, ei niinkään rahaa mutta tietoa siitä mikä on oikeasti tärkeää.
Minun mielestäni maatalouden tekeminen väkisin ja pelkästään rahankiilto silmissä on hyvin stressaava tapa suhtautua tähän jaloon ammattin.
Tässä olen kanssasi samaa mieltä, raha ei merkitse kaikkea ????
Toisaalta, uskon ihmisen luovuuteen, eli löytyy toimintatapoja ja rakenteita, miten kustannuksia voidaan alentaa ja sieltä löytyy apua pienille tiloille, tekniikka myös kehittyy ja tehostaa toimintaa, sekä lisää tuottavuutta.
-
Ehkä pitäisi ajatella, että maanviljelijän tarkoitus ei ole tuottaa ruokaa pilkkahinnalla kissansilittäjille ja aromaterapeuteille. Tämä ammatti antaa paljon itsessään, ei niinkään rahaa mutta tietoa siitä mikä on oikeasti tärkeää.
Minun mielestäni maatalouden tekeminen väkisin ja pelkästään rahankiilto silmissä on hyvin stressaava tapa suhtautua tähän jaloon ammattin.
kovin parku ja kateus se on juuri näillä pientiloilla jotka vainoharhaisena odottavat koska naapuri tulee ostamaan heidän maansa ym maapoju lienee näitä maatalousoppilaitoksen märkäkorvia joille uskotellaan et pieni on kaunista siit se on monen velkakierre alkanut ko pienviljelijä käy ain pankin kautta investoimassa hiukka isompi käy vaan laskemassa rahojaan pankissa ;D
-
Ainahan sitä kuuluu valitusta että maatalous ei kannata. Mutta jos ei 20 ha viljatila tai 14 lehmän karja kannata, niin miten siihen sitten auttaa yksikkökoon suurentaminen? Kustannukset per ha tai eläin nyt tuskin radikaalisti muuttuvat koon suurentuessa. Saman verran menee viljansiementä, lannoitetta hehtaarille oli hehtaareja 20 tai 200. Ja lehmä syö ja lypsää saman verran oli ne 14 tai 140 karjassa.
Eli ilmeisesti maatalous kuitenkin kannattaa. Ainoastaan siis tulot ovat pienemmät pienissä yksiköissä (tai tarkemmin sanottuna tuet).
Valtionvalta ja muut päättävät tahot haluavat, että Suomessa on sellaisia amerikan mallisia jättitiloja, joita on kiva esitellä ulkomaisille vieraille. Ja onhan se tietty isännän/emännän kivempi kävellä kylillä kun sitä maata tai karjaa on...
Maaseudun elämisenä pitäminen kannalta kuitenkin olisi varmasti parempi että olisi monta pientä tilaa, joissa kaikissa olisi valot näin vuoden pimeinä aikoina. Vai pistetäänkö koko kylän pellot yhdelle tilalle ja loput pienviljelijät kärrätään kirkonkylälle kaupan, alkon, terveyskeskuksen jne viereen.
Suurissa yksiköistä saa tietenkin elämiseen tarvittavan rahan pelkästä maanviljelystä, mutta vastaavasti on sitten työtäkin enemmän. Ja kun kaikkea ei itse ehdi, niin pitää palkata apuja. Ja sittenhän tila onkin pelkkä yritys, jossa johdat renkejä ja hoidat paperinippuja.
Pienessä yksiköstä taas ei vältämättä saa tarpeeksi elämiseen (riippuu tietenkin siitä miten elää ja mitä tekee). Mutta toisaalta jääpä sitten aikaa harrastella (jos siis ei sitä maanviljelyä lasketa) tai vaikka perheelle, jos semmonen sattuu olemaan.
Ymmärrän hyvin että sitä joka on sitouttanut itsensä pankin kautta suureen yksikköön voi jurppia naapurin pienviljelijän puuhastelut jos se käy esimerkiksi palkkatöissä muualla että on varaa harrastella. Mutta onko se nyt keneltäkään pois. Pysyypähän yksi torppa asuttuna eikä ole kaikki kirkonkylän baarissa.
Eli kumpikohan mahtaa kansantaloudellisesti olla se järkevämpi vaihtoehto suuret vai pienet yksiköt?
Ero tulee siitä että ennen 14 lehmän karjassa oli keskituotos 6000, nyt se on 140 lehmän karjassa 12000.
20 hehtssrin viljatilalla saatiin 2000kg hehtaarilta ennen, nykyään 200 hehtaarin viljatila ottaa 5 tonnia hehtaarilta.
-
Yksiköitä voi järjestää niin monella tavalla: itse tekemisen ja sivusta ostetun työn määrä, mahdolliset muut bisnekset ym., että vaikea sanoa. Pienessä yksikössä kohtuullisen paljon työaikaa menee työn aloittamiseen ja lopettamiseen. Esimerkkinä vaikka lehmän lypsy. Tämä karsinee pienestä päästä porukkaa pois, jos ja kun isot saavat työajan per yksikkö puristettua koko ajan alaspäin. Sitten vastakkain ovat pääomakulut ja tuo pienen yksikön ylläpidon kiinteä (työ)kustannus.
Petri
-
Itse ajattelen asiaa hieman toisin(jälleen kerran)..
Minulla yksikkökoko on jo riittävä oman toimeentuloni kannalta, mutta aion kasvattaa sitä vielä vain vähentääkseni omaa työmäärääni..
Laskelmieni mukaan noin 300-400 hehtaria yhdistettynä reiluun sataan emoon mahdollistaa siirtymisen kolmepäiväiseen työviikkoon kasvukauden ulkopuolella..
Volyymi mahdollistaa kunnollisen työntekijän sitouttamisen ja talvella voidaan odotella lumen sulamista kesän ylityövapailla :D
Yhdestä meneillään olevasta peltokaupasta ja parista vuokrausjutusta riippuen tuo ala voi olla kasassa jo ensi keväänä 8)
-
Ero tulee siitä että ennen 14 lehmän karjassa oli keskituotos 6000, nyt se on 140 lehmän karjassa 12000.
20 hehtssrin viljatilalla saatiin 2000kg hehtaarilta ennen, nykyään 200 hehtaarin viljatila ottaa 5 tonnia hehtaarilta.
Eihän tuo keskituotos nyt mistään määrästä riipu vaan viljelijän ammattitaidosta. Voi sitä 20 hehtaariltakin ottaa 5 tonnia /ha. Ei se vilja paremmin kasva oli isännällä 20 tai 200 hehtaaria. Tai lehmä paremmin lypsä jos se on 100 lehmän karjassa.
Vaikka nyt ei mitään maatalousoppilaitosta olekaan käyty, niin kyllä täällä etelässä (b-alue) se on se isot viljatilat, joilla pienemmät hehtaarisadot kuin pienillä eläintiloilla. Mutta se johtuu siitä, että pienten tilojen tarkoitus onkin saada mahdollisimman paljon rehuista omilta pelloilta jotta ei tarvitse ostella rehuja kalliilla. PIenillä on tarve ja halu satsata hyvään lopputulokseen, koska muuten homma ei kannata.
Joku 200 hehtaarin viljatila nyt elää jo tuilla. Ja jos tulee vähemmän satoa, niin eipähän tule niin paljon kuivauskuluja. ;)
Pointti olikin se, että pienessä yksikössä on pienempi tulotaso mutta vastaavasti pienempi tyonmäärä. Isossa yksikössä isommat tulot, mutta vastaavasti on sitten enemmän töitäkin, paitsi jos pääsee siihen maagiseen kokoon, jossa rengit tekee kaiken ja itse vaan johtaa orkesteria.
Ihmettelen vaan, että jos joku pojankloppi nyt mielenhäiriössä haluaa aloittaa maata viljelemään niin heti pitäisi ottaa miljoonan pankkilaina että tila on "elinkelpoinen". Kyllähän se pienikin yksikkö on elinkelpoinen kun sitä oikein hoitaa. Ja mielestäni on parempi kasvattaa sitä tilaa sitten sen mukaan kun ja jos ylimäärästä jää. Varsinkin kun ottaa huomiin on että nuo tuet neuvotellaan joka viidesvuosi aina ihan uudestaan, jolloin on ihan uskonasia että 20-30 vuoden päästä joku tuotantosuunta kannattaa tai ettei koko maataloutta ajeta alas täältä pohjoisesta.
-
>>>Joku 200 hehtaarin viljatila nyt elää jo tuilla. Ja jos tulee vähemmän satoa, niin eipähän tule niin paljon kuivauskuluja
Tärkeä pointti tämä.Ja näiltä löytyy innokkaimmat lhp-kohkaajat.
-
Yksiköitä voi järjestää niin monella tavalla: itse tekemisen ja sivusta ostetun työn määrä, mahdolliset muut bisnekset ym., että vaikea sanoa. Pienessä yksikössä kohtuullisen paljon työaikaa menee työn aloittamiseen ja lopettamiseen. Esimerkkinä vaikka lehmän lypsy. Tämä karsinee pienestä päästä porukkaa pois, jos ja kun isot saavat työajan per yksikkö puristettua koko ajan alaspäin. Sitten vastakkain ovat pääomakulut ja tuo pienen yksikön ylläpidon kiinteä (työ)kustannus.
Petri
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet omilla urakoitsijoilla, yksikkökoko kasvaa ja homma eriytyy pitemmälle, yksi omistaa karjaa, toinen peltoja kolmas koneita ja rengit tekee töitä.
-
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet
***Voi olla että ovat pian pankilla.
;D
-
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet
***Voi olla että ovat pian pankilla.
;D
Jep, sekin on mahollista ????
-
Elämäntapa vai agribusiness ???
Siinä sitä miettimistä.
Kukin tulee uskollaan autuaaks vai miten se ny oli. :D
-
Itse ajattelen asiaa hieman toisin(jälleen kerran)..
Minulla yksikkökoko on jo riittävä oman toimeentuloni kannalta, mutta aion kasvattaa sitä vielä vain vähentääkseni omaa työmäärääni..
Laskelmieni mukaan noin 300-400 hehtaria yhdistettynä reiluun sataan emoon mahdollistaa siirtymisen kolmepäiväiseen työviikkoon kasvukauden ulkopuolella..
Volyymi mahdollistaa kunnollisen työntekijän sitouttamisen ja talvella voidaan odotella lumen sulamista kesän ylityövapailla :D
Yhdestä meneillään olevasta peltokaupasta ja parista vuokrausjutusta riippuen tuo ala voi olla kasassa jo ensi keväänä 8)
toivotaan et menee suunnitelmat pipariksi ettei nouse aivan hattuun ;D
-
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet omilla urakoitsijoilla, yksikkökoko kasvaa ja homma eriytyy pitemmälle, yksi omistaa karjaa, toinen peltoja kolmas koneita ja rengit tekee töitä.
Näinhän se täällä etelässä on jo eriytynytkin, tiedän useita toimivia yhteistyökuvioita. Joiden ainoa ja pahin uhkakuva on että kotieläintalous siirretään pohjoiseen kuten on jo kovaa vauhtia tapahtumassa. Siinä loppuu tällainen eriytyminen hyvin äkkiä kun sieltä se kotieläintila tipahtaa pois...
-
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet omilla urakoitsijoilla, yksikkökoko kasvaa ja homma eriytyy pitemmälle, yksi omistaa karjaa, toinen peltoja kolmas koneita ja rengit tekee töitä.
Näinhän se täällä etelässä on jo eriytynytkin, tiedän useita toimivia yhteistyökuvioita. Joiden ainoa ja pahin uhkakuva on että kotieläintalous siirretään pohjoiseen kuten on jo kovaa vauhtia tapahtumassa. Siinä loppuu tällainen eriytyminen hyvin äkkiä kun sieltä se kotieläintila tipahtaa pois...
Joo, itse mietin tätä Levifarmin kuviota, enkä hämmästyisi yhtään jos joku toinen rahamies etelästä rakentaisi samanlaisen kuvion emolehmäpuolelle, eli sijoittaisi ison määrän karjaa muutamlle pohjoiselle tilalle, joilla on merkittävästi peltoja hallussa, saisi lihanmyynnistä tai vasikoitten myynnistä tulot ja paikallinen kumppani tekisi rehut ja pyörittäisi hommaa tuilla ja pienellä korvauksella työstä, koneurakoitsija tekisi rehut .....
-
>>>Joku 200 hehtaarin viljatila nyt elää jo tuilla. Ja jos tulee vähemmän satoa, niin eipähän tule niin paljon kuivauskuluja
Tärkeä pointti tämä.Ja näiltä löytyy innokkaimmat lhp-kohkaajat.
yli 200 ha tiloja oli KM:äm mukaan noin 315 kpl, joista viljatiloja noin 110 kpl.
-
Käytännön kannalta: 15 lehmän tilan vuotuiset tulot ovat väkisinkin sen verran pienet, että yrittäjätuloa ei juurikaan tule. Mikäli on tilasta vielä jotain joutunut maksamaan, eli on lainan lyhennyksiä ym. ja koneita joutuu silloin tällöin uusimaan, niin yksityistalouteen on hankala saada jäämään sitä 25 000 euroa vuodessa, mikä lienee nykyään vähimmäisvaatimus. Eri asia on, jos toinen käy tilan ulkopuolella ansiotöissä.
Teoriassa: Yrittäjä maksimoi voittoaan minimoimalla kustannuksia. Yksikkökustannuksia siis, jos meinataan jotain tuottaa. Kiinteät yksikkökustannukset alenevat suoraviivaisesti (ti portaittain tapauksesta riippuen) ja muuttuvat yks.kust alenevat tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen ne lähtevät nousemaan. Käyrien leikkauspisteessä pitäisi sitten itse kunkin toimia. Käytännössä tämän pisteen löytäminen onkin sitten eri juttu, mutta se ei ole 20 hehtaarin viljatilan tuotoksessa, ainakaan jos kaikki koneet ovat omia..
-
Itse ajattelen asiaa hieman toisin(jälleen kerran)..
Minulla yksikkökoko on jo riittävä oman toimeentuloni kannalta, mutta aion kasvattaa sitä vielä vain vähentääkseni omaa työmäärääni..
Laskelmieni mukaan noin 300-400 hehtaria yhdistettynä reiluun sataan emoon mahdollistaa siirtymisen kolmepäiväiseen työviikkoon kasvukauden ulkopuolella..
Volyymi mahdollistaa kunnollisen työntekijän sitouttamisen ja talvella voidaan odotella lumen sulamista kesän ylityövapailla :D
Yhdestä meneillään olevasta peltokaupasta ja parista vuokrausjutusta riippuen tuo ala voi olla kasassa jo ensi keväänä 8)
Pälkäneellä hoettiin myös tuota mantraa. Isompi yksikkö, enemmän vapaa-aikaa.
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet
***Voi olla että ovat pian pankilla.
;D
Tuli tukevasti turpiin ja selkään kun tuota taktiikkaa yritin. Kotieläinten tukia siirretään pellon kautta maksettaviksi, jne. Minulla nyt ei satu olemaan mitään sellaista jota pankit kovin haluaisivat.
-
Itse ajattelen asiaa hieman toisin(jälleen kerran)..
Minulla yksikkökoko on jo riittävä oman toimeentuloni kannalta, mutta aion kasvattaa sitä vielä vain vähentääkseni omaa työmäärääni..
Laskelmieni mukaan noin 300-400 hehtaria yhdistettynä reiluun sataan emoon mahdollistaa siirtymisen kolmepäiväiseen työviikkoon kasvukauden ulkopuolella..
Volyymi mahdollistaa kunnollisen työntekijän sitouttamisen ja talvella voidaan odotella lumen sulamista kesän ylityövapailla :D
Yhdestä meneillään olevasta peltokaupasta ja parista vuokrausjutusta riippuen tuo ala voi olla kasassa jo ensi keväänä 8)
Pälkäneellä hoettiin myös tuota mantraa. Isompi yksikkö, enemmän vapaa-aikaa.
aivan sama tuli itsellenikin mieleen no "matti" saa kohtalotoverin ensi syksynä ;D
Näin on, homma voi erityä myös pitemmälle, tulevaisuudessa voi olla niinkin, että karja ja pellot on eri miehillä, samoin koneet
***Voi olla että ovat pian pankilla.
;D
Tuli tukevasti turpiin ja selkään kun tuota taktiikkaa yritin. Kotieläinten tukia siirretään pellon kautta maksettaviksi, jne. Minulla nyt ei satu olemaan mitään sellaista jota pankit kovin haluaisivat.
konsulenttien mantrat ei toimi pälkäneellä osoitettiin tores ;D
-
Pälkäneellä yritettiin yksikköä kasvattaa eläimillä etelässä ilman peltoa, mikä on tuhon tie.
Itse lisään peltoa C-alueella ;)
-
>>>Joku 200 hehtaarin viljatila nyt elää jo tuilla. Ja jos tulee vähemmän satoa, niin eipähän tule niin paljon kuivauskuluja
Tärkeä pointti tämä.Ja näiltä löytyy innokkaimmat lhp-kohkaajat.
yli 200 ha tiloja oli KM:äm mukaan noin 315 kpl, joista viljatiloja noin 110 kpl.
Aika pieniä ovat suomalaiset tilat ?????
-
Suuret yksiköt, sillä jos raha ei liiku, vaan se kasaantuu pienen velattoman omavaraisen isänän pankkitilille, niin se ei ole kenekään etu. Siinä pitää olla milijoona velekaa ja vuodenaikana työllistää useampaa urakoitsiaa että maatalous olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.
vanha sananparsi; "pois alta, minoon manttaalin taloosta!" Eli tierettihinpåä sitä ennenkin mikä on maailman meininki! Komiaa pitää olla vaikka puo näkyys!
-
Käytännön kannalta: 15 lehmän tilan vuotuiset tulot ovat väkisinkin sen verran pienet, että yrittäjätuloa ei juurikaan tule. Mikäli on tilasta vielä jotain joutunut maksamaan, eli on lainan lyhennyksiä ym. ja koneita joutuu silloin tällöin uusimaan, niin yksityistalouteen on hankala saada jäämään sitä 25 000 euroa vuodessa, mikä lienee nykyään vähimmäisvaatimus. Eri asia on, jos toinen käy tilan ulkopuolella ansiotöissä.
Teoriassa: Yrittäjä maksimoi voittoaan minimoimalla kustannuksia. Yksikkökustannuksia siis, jos meinataan jotain tuottaa. Kiinteät yksikkökustannukset alenevat suoraviivaisesti (ti portaittain tapauksesta riippuen) ja muuttuvat yks.kust alenevat tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen ne lähtevät nousemaan. Käyrien leikkauspisteessä pitäisi sitten itse kunkin toimia. Käytännössä tämän pisteen löytäminen onkin sitten eri juttu, mutta se ei ole 20 hehtaarin viljatilan tuotoksessa, ainakaan jos kaikki koneet ovat omia..
Niimpä, on se surkkia kun toiset saa saman rahan käpälään, ilman sensuurempaa taloudellista riskiä ku ne raakasti laajentaneet....
-
Suuret yksiköt, sillä jos raha ei liiku, vaan se kasaantuu pienen velattoman omavaraisen isänän pankkitilille, niin se ei ole kenekään etu. Siinä pitää olla milijoona velekaa ja vuodenaikana työllistää useampaa urakoitsiaa että maatalous olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.
vanha sananparsi; "pois alta, minoon manttaalin taloosta!" Eli tierettihinpåä sitä ennenkin mikä on maailman meininki! Komiaa pitää olla vaikka puo näkyys!
Jooo, näinhän se menee, Suomessa ehkä liikaa arvostetaan kasvua, kasvu on tietenkin oikea ja ainoa tie, mutta voisiko se kasvu perustua hallittuun ja tasaiseen kasvuun, ilman liian suurta velkapääomaa ????
-
Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.
Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista.. :P
-
Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.
Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista.. :P
Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?
Nuo tukien täyskäännökset ovat aika riesa erikoisille yhteistyökuvioille.
-
>>>Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Kyll mää ainakin alkaisin mielummin r-kiskaa tai kotipissaa pitämään ennenkuin paskanhajusa rypemään.
-
>>>Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Kyll mää ainakin alkaisin mielummin r-kiskaa tai kotipissaa pitämään ennenkuin paskanhajusa rypemään.
Joo, mutta jos esim. koneet on omalla yrittäjällä, jolla niille on riittävästi käyttöä, niin se voi myös uusia konekantaa nopeammin ja muutenkin laittaa parempia koneita, joten itse tekeminen tehostuu pellolla, eikä tilallinen ole liian velkainen.
Kaikki hyötyy, toinen vaan investoi koneisiin ja toiset navettaan ja karjaan.
Aivan hyvin voidaan tehdä semmoisia noin kolmesta viiteen tilan yhteistyösopimuksia.
-
Käytännön kannalta: 15 lehmän tilan vuotuiset tulot ovat väkisinkin sen verran pienet, että yrittäjätuloa ei juurikaan tule. Mikäli on tilasta vielä jotain joutunut maksamaan, eli on lainan lyhennyksiä ym. ja koneita joutuu silloin tällöin uusimaan, niin yksityistalouteen on hankala saada jäämään sitä 25 000 euroa vuodessa, mikä lienee nykyään vähimmäisvaatimus. Eri asia on, jos toinen käy tilan ulkopuolella ansiotöissä.
Juu täällä etelässä tulee tuo raja turhan nopeasti vastaan.
Jonkun 15 lehmän LIIKEVAIHTO on jo pienempi mitä minulla tulostavoite, joten eläimillä ei elantoa oteta ilman jumalan valittujen tukia..
-
Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.
Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista.. :P
Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?
En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.
Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.
Nuo tuet on yksi tärkeä pointti. Ja aivopierujahan nämä taitaa olla, mutta saattaa olla että pelle pelottomaksi tässä joka tapauksessa saa kohta ryhtyä. Nämä siis vaan ajatuksia jotka pyyhkäisi korvan alueelta toiselle, ei kannata ottaa liian vakavasti. :P
-
Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.
Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista.. :P
Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?
En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.
Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.
Nuo tuet on yksi tärkeä pointti. Ja aivopierujahan nämä taitaa olla, mutta saattaa olla että pelle pelottomaksi tässä joka tapauksessa saa kohta ryhtyä. Nämä siis vaan ajatuksia jotka pyyhkäisi korvan alueelta toiselle, ei kannata ottaa liian vakavasti. :P
Parkkuun konerengas Oy Kurussa aloitti koneyhteistyönä ja urakointina. Sittemmin tekivät sonnikasvattamon. Peltojen hallinnan järjestelyistä en tiedä, mutta on niitä taatusti jouduttu miettimään. Ennen sonnipalkkiot edellyttivät rehualaa ja toisaalta oli tehty SPV:en liittyviä jatkamissitoumuksia. Sitten naulataan 25% sonnipalkkioista peltoon tilatuen lisäosana ja karjatilastatus saavutetaan tietyllä eläintiheydellä. Mitä vielä lienee tulossa?
-
Mitenhän toimis ikäänkuin Franchising- periaatteella toimiva systeemi?
Pienemmät tilat hoitaa eläimet, koneet ja kalusto urakoitsijoilta tai tuotantoketjun puolesta. Tilat vois luopua kaikesta muusta romusta kottikärryä lukuunottamatta. Tietty voi olla vaikeaa löytää yhteistyöhön kykeneviä, mutta jos kannattavuutta ei löydy, niin ei sitä löydy yksikön sisältäkään.
Pointtina tietysti että kovinkaan suuria pääomia ei tarvitsisi sitoa, kun niitä toimivia navetoita löytyy jo valmiiksi. Tietty melkoinen fakiiri saisi olla se, joka vetelee naruista.. :P
Mites suhteutat tähän sellaisen sikalan jolla on itsellä 3 hehtaaria peltoa?
En ajatellutkaan tiukasti Franchisingia, vaan sen tyyppistä ratkaisua. Mutta pellothan voisi kaikki olla sen instanssin nimissä (vuokrattuna), joka pyramidin huipulla toimii. Peltoalaa voisi sitten soveltaa kunakin vuonna parhaalla mahdollisella tavalla.
Eikös tuo sun franchising-ajatus oo vähän sama kun iso tila, jossa työntekijät tekevät suorittavan työn, urakoitsija peltotyöt ja isäntä on täysipäiväinen toimitusjohtaja?
Vaatii tosiaan kohtalaisia organisointitaitoja siltä joka palettia pyörittää, mutta sama tilannehan on jokaisella isolla tilalla, jolla useampi työntekijä.
Entäs osuuskunnat? Kymmenen tilan osuuskunta, joka tuottaa maitoa/ lihaa, pellot vuokrattu osuuskunnalle, oma kalusto veks. Palvelis varmaan alueen koneyrittäjiä myös, tai osuuskunta hommaisi oman tehokkaan kaluston.
Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.
-
"Eikös tuo sun franchising-ajatus oo vähän sama kun iso tila, jossa työntekijät tekevät suorittavan työn, urakoitsija peltotyöt ja isäntä on täysipäiväinen toimitusjohtaja?
Vaatii tosiaan kohtalaisia organisointitaitoja siltä joka palettia pyörittää, mutta sama tilannehan on jokaisella isolla tilalla, jolla useampi työntekijä.
"
No joo, ei varmaan kannata puhua siitä Franchisingista, se oli vaan pohjalla ajatuksessa. Mutta mikä ero siis on tässä kupletissa vs. iso tila, jossa työntekijöitä?
Ajatuksessa siis pienten tilojen yrittäjät tekevät työtä omassa yksikössään. Nämä pienet yksiköt ketjutetaan ja tehdään sopimukset "pääpirun" kanssa. Esimerkiksi vuokraus voisi sopia hyvin. saadaan kokoon miljoonia litroja maitoja, ilman että tämän "pääpirun" tarvitsee sitoa järkyttäviä pääomia tuotannon pyörittämiseen. Vaikkapa 2 miljoonaa litraa maitoa tuotetaan siis jo olemassa olevissa pienemmissä navetoissa, eikä rakenneta mitään valtavan suurta kompleksia.
Pienten tilojen pääoma (rakennukset, sos. pääoma) saadaan tuottamaan, ja näitä pääomia hyödynnetään. Palkka ei tietysti voi olla järjettömän suuri, mutta pointtina on yksikössä pienenevä työntarve kun ylimääräiset koneet poistuu, pellolle ei välttämättä tarvitse mennä ja voi keskittyä VAIN lypsämiseen/ lihankasvatukseen.
1. Iso yrittäjä, jolla on tietotaitoa, voi johtaa melkoista kolonnaa hyvillä sopimuksilla JA suhteellisen pienellä pääomalla.
2.Pienten yksiköiden talous mahdollisesti paranee.
No emmä tiedä toimisko tuo käytännössä, esteitä ja haittoja on. Mutta saahan sitä ihminen kokkeilla.
-
Tuossapa on 3,5 vuokrahehtaarin pientila.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=88181
Tuo yritys aloitti hetki ennen EU-jäsenyyttä Hemilän myöntämillä myötäjäis-sikaluvilla. Paikka on toiminut emakkorenkaan keskusyksikkönä, jolla on ollut kymmenkunta kertatäyttöistä porsitussatelliitia, jotka ovat kasvattaneet osan porsaista teuraaksi asti. Eläinvälityksessä on ollut kumpanina LSO ja rehutoimitukset porukka on kilpailuttanut yhdessä vuosittain. Satelliittitilat ja toimitusjohtaja omistavat yrityksen. Satelliitit omistavat itse kaiken muun paitsi emakot. Tukihakemuksiin keskusyksikönkin eläimiä on saanut lukea osakastiloille, sääntöjen mukaan, en tiedä käytännöstä.
Nykyinen laajennuskierros keskittää porsimiset kolmeen satelliittiin ja keskusyksikköön muiden ryhtyessä lihasiankasvattajiksi. Lupapäätöksessä mainittu 28 päivän välitysikä viittaa kai Multi-site-tyyppiseen toimintaan johon kuuluu porsaiden välikasvatus?
Toimitusjohtaja Turto on osakkaana myös naapurin viljatilallisen kanssa perustetussa 3000 paikan lihasikalassa, yhdessä lihasian kasvattajien omistamassa 850 emakon sikalassa joka tuottaa isoja porsaita ja nyt myös kahden muun sikayrittäjän kanssa toisessa 3000 lihasian sikalassa joka ei ole yhdenkään heistä pääasiallinen päivittäinen työmaa. Olisipa ihme jos hänellä ei olisi näkemystä toimivista yhteistyömalleista.
Laitetaan muutama kai ja ????? ehkä, tietääkseni??? kai, kun nämä ei ole aivan varmaa luotettavaa tietoa.
-
Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.
En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.
-
Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.
En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.
Eikös tuo kokeilu tullut jo tehtyä. Nimeltään Neuvostoliitto.
-
Eräs ProAgrian talousagronomi on visioinut ns. maanosto/-omistusosuuskuntaa. Osuuskunta omistaisi alueen pellot ja vuokraisi ne edelleen viljelijöille. Näin hintataso pysyisi kohtuullisena, tiluksia voisi järjestellä osuuskunnan sisällä isommiksi lohkoiksi, SPV olisi äärettömän helppo (osuuden myynti jatkajalle nimellisellä hinnalla) ja osuuskuntahan taitaa olla ainoa taho joka voi jakaa verovapaata osinkoa (osuuspääoman korko).
Tällaisen toteuttaminen onkin sitten aivan eri juttu.
En usko tuohon, että maaomaisuus lähtee kovin helposti liikkeelle, se on ehkä se osa paletissa joka säilyy niillä jotka sitä jo nyt omistavat, mutta kaikessa muussa toiminnassa osuuskunnat, yhteisomistus, pienet osakeyhtiöt ja kaikenlainen alihankinta, sekä koneurakointi kyllä voi kehittyä ja onnistuukin.
Eikös tuo kokeilu tullut jo tehtyä. Nimeltään Neuvostoliitto.
Aivan ja sen ilmeiset haitat havaittiin ????
-
Joku jamppa vois suunnitella konerenkaan johon tarjottais työtä koneineen ja kuskeineen ja sitten sitä työtä vastaan sais ostaa siltä renkaalta muuta urakointia. mitään rahaa ei liikuteltais vaan ainoastaan työtä työtä vastaan. Taitais saada aika edukasta viljelyä. Niin ja jos jollain jäis muistiin niin urakonti kiellettäis ennen kun taas joku muu olisi tehnyt vastapalvelua tarpeeksi.
-
Eikö raha ole keksitty juuri sitä varten ettei tarvitse maksaa vaihtotyöllä tai muuten luonnossa vaikka oma työ miten ilmaista olisikin? ;D
-
Eikö raha ole keksitty juuri sitä varten ettei tarvitse maksaa vaihtotyöllä tai muuten luonnossa vaikka oma työ miten ilmaista olisikin? ;D
Aika harvalla tilalla vaan tahtoo perse kestää tuolla rahalla kikkailun, ja ajatus menee, että tuo naapuri nylkee mut mä ostan p*****e oman koneen ja lopputulos on että 5 kilometrin säteellä on 10 tilaa jolla on yhtä monta 800 l reppuruiskua, äestä, täyttövaunua, kylvökonetta, jyrää, puimuria, kuivuria, kyntöauraa ja lisäksi jokaisella ainakin kaks raktoria kun saman ha määrän (esim 500ha) pystyis hoitaa yhdellä koneketjulla. Ja silloin jokainen sais hinnotella sen työn miten tahtoo kun työtä sais omaa työtä vastaan.
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.
Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.
Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym. T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.
Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?
Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.
Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.
Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.
Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.
Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym. T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.
Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?
Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.
Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.
Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.
Vetää lähes sanattomaksi, kun kerrankin tällä palstalla joku kirjoittaa viisaita... :)
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym. T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.
Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?
Vetää lähes sanattomaksi, kun kerrankin tällä palstalla joku kirjoittaa viisaita... :)
Niinpä, miten noin fiksu kaveri voi vielä pelata peltovehkeiden kanssa. Luulisi että kysyntää olisi oikeissa rahahommissa.
Tässä ollaan aika lähellä viljelyä ja toimitusjohtajuus on ulkoistettu:
http://www.vaissi.fi/tiedotteet.html
Tulosta tulee ja palkintoja pokkaillaan, onnittelut täältäkin. :-*
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Sitä vaihtoehtoa olen yrittänyt tarjota. Toisten kanssa onnistuu, toisten ei. Ilmeisesti kannattavuus ja varsinkin maksuvalmius on vielä liian hyvä täällä pohjoisenkotieläintuen alueella. Koneasema kirjoitti enemmän kuin asiaa.
-
Maanomistuksesta ei helpolla luovuta, koska se on kannattavin osa maataloutta. Osuuskunnasta ei saa korkoja ulos verotta kuin max 1500 euroa. senverta moninkerroin tulee jo teurastamoista..
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Näinhän tuo yleisesti menee ja sen takia tarttis ensiks unohtaa mitä naapuri voitta vaan muistella mitä itse voittaa. Ja kai joku viisas voisi noi koneet pisteyttää jotenkin ja ne ottaa ketä kiinnostaa. (investoinnin arvo/mahdollinen työaika vuodessa on aika hyvä lähtökohta) Toinen asia mitä pitäis miettiä on jonkinnäköinen tulojen tasaaminen koska se on selvä, että jos syksyllä on ainoastaan yksi hyvä puintipäivä niin jokaisen pellolla ei pysty oleen sillo vaikka yhden tilan maat sais kyllä puitua. Joku tossa vielä kirjotteli että paras talous saavutetaan keskittymällä ainoastaan yhteen asiaan mikä on totta, mutta itsekin karjaihmisenä tiedän, että välillä on kiva päästä tuulettumaan pellolle kunhan ei tarttis sitä koko palettia tehdä ja varsinkaan ostaa se kalusto.
-
Joku tossa vielä kirjotteli että paras talous saavutetaan keskittymällä ainoastaan yhteen asiaan mikä on totta, mutta itsekin karjaihmisenä tiedän, että välillä on kiva päästä tuulettumaan pellolle kunhan ei tarttis sitä koko palettia tehdä ja varsinkaan ostaa se kalusto.
Itsekin olen karvan verran karjaihmisiä ja eläinten parissa on mukava tehdä töitä, mutta hankittiin kuitenkin koira ja kesämökki. Toisekseen onko niin, että ainoa tuulettumispaikka on ne peltotyöt kaikessa mukavuudessaan, vai onko tuulettumiselle muuta vaihtoehtoa vaikka koko perheen kera? Tässä tullaan niiden kysymysten äärelle, joissa punnitaan mitä mikäkin saa maksaa, ei niinkään mikä on taloudellisesti kannattavaa. Jos työssään jaksamiseen liittyy olennaisesti peltotyöt, on ne hyväksyttävä kustannuksena ja sitäkautta homma silloin toimii. Esimerkkinä kuitenkin em. 550 ltr/h tila antaa lohkokartat kouraan että tuosta ja lähtee illaksi tansseihin. Jos tulee kysyttävää, kantaa kyllä puhelinta mukana että voi hätätapauksessa soittaa. Eikä kyllä häiritä, jos ei ole jotain ongelmaa. 8) Tähän on tietysti jo muutaman vuoden taustat yhteistyöstä, että tunnetaan tilan toimintatavat ja tyylit tehdä asioita.
-
Joku tossa vielä kirjotteli että paras talous saavutetaan keskittymällä ainoastaan yhteen asiaan mikä on totta, mutta itsekin karjaihmisenä tiedän, että välillä on kiva päästä tuulettumaan pellolle kunhan ei tarttis sitä koko palettia tehdä ja varsinkaan ostaa se kalusto.
Itsekin olen karvan verran karjaihmisiä ja eläinten parissa on mukava tehdä töitä, mutta hankittiin kuitenkin koira ja kesämökki. Toisekseen onko niin, että ainoa tuulettumispaikka on ne peltotyöt kaikessa mukavuudessaan, vai onko tuulettumiselle muuta vaihtoehtoa vaikka koko perheen kera? Tässä tullaan niiden kysymysten äärelle, joissa punnitaan mitä mikäkin saa maksaa, ei niinkään mikä on taloudellisesti kannattavaa. Jos työssään jaksamiseen liittyy olennaisesti peltotyöt, on ne hyväksyttävä kustannuksena ja sitäkautta homma silloin toimii. Esimerkkinä kuitenkin em. 550 ltr/h tila antaa lohkokartat kouraan että tuosta ja lähtee illaksi tansseihin. Jos tulee kysyttävää, kantaa kyllä puhelinta mukana että voi hätätapauksessa soittaa. Eikä kyllä häiritä, jos ei ole jotain ongelmaa. 8) Tähän on tietysti jo muutaman vuoden taustat yhteistyöstä, että tunnetaan tilan toimintatavat ja tyylit tehdä asioita.
Koneasema on ihan oikeessa mutta muutamia hajatelmia enne kun rupee suunnittelee sitä tilaansa eli tuulettuminen oli ehkä vähän väärä sanamuoto mutta kuitenkin. Toi 550 litraa per tunti ei tunnu mitenkään mahdottomalta, mutta perheviljelmänä en missään tapauksessa halua sellaiseen ryhtyä koska se tarkoittaa navetan kanssa asumista 365 päivää vuodessa vaikka tunteja ei tuu kun ne 6-7 per päivä. parempi olisi mun kannalta vaikka kahden työntekijän kompleksi jossa olisi vaikka se 250-350 lehmää ja lisäksi tehtäis vaikka jotain peltohommaa esim paalaus. Siihen peltokoneeseen vois kans ottaa jonkun kaveriks sieltä navetasta jolloin tulis yhteensä vaikkaa se 3000 tuntia. Tällöin navetasta vois oikeasti irtautua vaikka viikoksi ja tietäis, että homma toimisi.
"Antaa lohkokartat kouraan että tuosta" Tämä on ainoa ammattimainen tapa toimia jolloin urakoitsija tai vaihtotyöntekijä tekee oman mielen mukaan eikä se rasita omistajaa "eikä urakoitsijaa" toisin kun jos käy jokasen lohkon reunalla kertomassa urakoitsijalle mitenpäin karhot pitää niittää.
-
Tässä ollaan aika lähellä viljelyä ja toimitusjohtajuus on ulkoistettu:
http://www.vaissi.fi/tiedotteet.html
Tulosta tulee ja palkintoja pokkaillaan, onnittelut täältäkin. :-*
Lakki pois päästä ja onnittelut 8) Kuka on seuraava?
Otsikko pitäisi ehkä muotoilla uudestaan ja kysyä" Tulevaisuuden maataloustuotannon halutuin yksikkökoko?" ???
Markkinataloutta (Jos ei se kaadu jo itsestään..) voi olla aika vaikea jarruttaa, mitä kyllä MTK ym. tosissaan jo koittaa. Mahtaako jarrutus onnistua, niin se on sitten viljelijän itse päätettävä mihin uskoo. Jos ei onnistu, kuten itse ainakin vahvimmin epäilen ja varaudun, niin rakentamalla kilpailukykyisempää maataloutta, tännekin seudulle voi jäädä vielä asuttua maaseutua kun kilpailu vienneistä ja tuonneista maiden välillä kovenee entisestään. Omavaraisuudesta ei halua luopua pahinkaan maatalouden vastustaja, mutta mitä se pelkkä halu takaa? Voi katsoa miten kävi paperiteollisuudelle kun olivat tuontipöllin varassa. 50 euroa tullia/pinomotti ja naps, siinä viedään paperiteollisuutta muualle. Ja lisäksi ahne paperimies ennemmin luopuu koko 45 tn vuosipalkastaan ja työpaikastaan kuin olisi pitänyt 30 tn ja työpaikan.. Nyt yksikin koittaa pyörittää valokuvausliikettä hangossa, saattoi vuositulo hieman tipahtaa. "Harmittaa..", sanoi jossain telluhaastattelussa ja otti kossuryypyt. Jotenkin välillä tuoksahtaa, ettei kävisi tässäkin maatalouden kansainvälistymisen väännössä kuin niille paperimiehille, että jos olisin silloin arvannut että näin voi käydä niin...sitä ja tätä, eipä ole enää väliä.
Sahattiin omaa jalkaa poikki ja uskottiin, ettei se paperiteollisuus mihinkään häviä. Paperiteollisuutta tuskin kukaan ajoi varta vasten ulkomaille, ei vain osattu ajatella ja toimia sen mukaan että niinkin voi käydä kun menettää kilpailukykynsä.
Mutta kun ei vain valokuvat tee kauppaansa, niin tyytyä kohtaloonsa vain :'(.
Jos markkinataloutta puolestaan Onnistutaan jarruttamaan, ettei Puolalainen tomaatti, kurkku tai juusto ole puolta halvempi kuin Suomalainen (myyntikielto, vai millä jarrutat> EU:n sallimalla tavalla....?) yms. tuote jonka voi tuoda. Maitopuolella juustot, laktoosittomat yms. erikoistuotteet nostavat jatkuvasti markkinaosuuttaan niin kotimaassa kuin viennissäkin eli toisinsanottuna, vientikelpoisten eli pitkään säilyvien tuotteiden määrä tuoretuotteisiin nähden vain kasvaa. Niin tekee kilpailijatkin ulkomailla. Purkkimaito lienee jotain 5% Valion liikevaihdosta, jollakulla tarkempaa tietoa? Kuitenkin, sillä on yhtä pieni vaikutus tuottajalle, onko purkin pakkaaja ruotsi, tanska vai Suomi , 5% siis. Loppupeleissä Kuluttaja päättää, mitä syödään ja keneltä ostetaan, joihin vaikuttaa raskaasti isot keskuskaupat, ei tuottajat. Ja keskuskaupat kun ei tee mitään kilpailuttamatta tuotteiden hintoja, kuka pärjää? Kenellekkään ei ilmaiseksi rahaa anneta, se on varma.
Kuluttaja kun ei ole kovin luotettava kumppani siinä pelissä, missä pitäisi saada kovempaa hintaa samanmakuisesta tuotteesta, oli sitten tomaatti tai juusto ym. laktoositon spesiaalituote. Lisäksi, kun vientituotteiden osuus kasvaa Suomesta ulkomaille, mikä on hyvä asia, niin mitä se ulkomainen kuluttaja sitten arvostaa? Suomalaista puhdasta ruokaa, kyllä. Ollaanko kuitenkaan varmoja, että samainen esim. venäläinen erottaa Tanskalaisen ja Suomalaisen juuston ensinkään? Tanskalaista puhdasta ruokaa? kyllä taas. Kyse on esim. Oltermannin venäjän markkinoinnista, mutta kyllä kilpailijatkin osaa ja kehittyy, jos eivät vielä osaa. Kilpailutilanne yleensäkin päättyy vasta, kun viimeinenkin kilpailija luovuttaa. Vai jatkuuko kilpailu, kun aina syntyy uusi kilpailija lopettavan tilalle. Ainakin meidän alalla päättymätön tie.
Tämä peli kun kovenee, mihin voi kannattaa jopa alkaa totuttelemaan, niin mitä tehdään? Politiikka on isossa roolissa, mutta senkö annetaan ratkaista, istutaan ja odotellaan vain, kyllä se siitä? Tänäpäivänä hyvistä neuvoista maksetaan kelpo korvaus, ehkä saa olla olemassa. Omalta osaltamme työjälki on naurettavan pieni, mutta veikkaampa ja uskon että oikeaan suuntaan. Yksiköiden varsinaiseen toimintaan on vain kiinnitettävä enempi huomiota, ja ainakin tähän asti on ollut mukavaa porukkaa ja hyvä tekemisen meininki.
-
Ajatus on toki hyvä mutta kyllä tuossakin saa kiistan siitä montako traktorityötuntia pitää saada puimakonetuntia vastaan tai tuleeko naapuri töihin just silloin kun tahdon vaikka mä olin sen kahukauroja puimassa ajallaan vaikka kaverit houkutteli festareille.
Sitä saa jokainen puntaroida hengessään jos kannattavuus menee pakkaselle, että opetteleeko uutta ja uusia tapoja vai lopettaako toiminnan kannattamattomana. Ongelmia tietysti aina tulee, mutta kyse onkin siitä, että onko jonkinlainen vaihtoehto halukkaille olemassa.
Niinpä niin, ainakin karjataloutta omaaville halukkaille on olemassa kyllä vaihtoehtoja lähes jokapuolella Suomea ja tarjolla on aika vahvaa näyttöä kannattavuudesta. Kyse on enemmän siitä, ilmaiseeko halukkuuttaan kenellekkään vaikka ajatuksena olisikin tai onko sitä yleensäkään. Ja kiistatta kokoluokasta 10 lypsävää ylöspäin. Toistaiseksi tulevaisuuden maatilamallin oivaltaneiden keskuudesta paras esimerkki on n.550 ltr/työtunti ja Luomussa vielä. Jotain 250 lypsävää ja emännän kanssa kahden hoitavat koko homman. Lisäksi maakunnan tanssilavoilla yleinen näky, ettei ole vapaa-ajastakaan liikaa tingitty. Siitä voi laskea, paljonko on tuntipalkka... Voin lähteä esittelemään vaikka heti.
Malli on kiistatta tuotantosuunnasta riippumaton, KESKITTYMINEN olennaiseen on avainasemassa. On myös reilun 15 lehmän toiminnalla saatu aikaan mukava vuositulo ja hurjasti vapaa-aikaa, kun oikein asian oivaltaa.
Niin usein törmätään siihen yksikkökoon kasvun tuomaan ongelmaan, lisätyövoiman palkkaus: Se ei yleensä siis ole ongelma, vaan jopa suositeltavaa. Mutta mihin tehtävään? Moniko edes voisi kuvitella, että palkkaisikin tilalle johtajan eikä työntekijää? Tekisi itse sitten käytännön hommia yhdessä tuumaillen, jos kerran niistä enemmän tykkää työkseen.
Teollisuudessa ei ole ollenkaan tavatonta, että yhtiön hallituksen jäsenet työskentelevät tuotannossa, hitsareina yms. mitä kukakin PARHAITEN OSAA.
Hallitus on sitten palkannut ammattilaisen hoitamaan johtotehtäviä, työ siinä kuin mikä muukin tahansa. Mutta kauanko kestää ennenkuin ensimmäinen tapaus nähdään maataloudessa? Maaseudun väki on työntekoa kunnioittava kansa ja monestikin pitää johtajan roolia naureskelun aiheena ja tyhjäntoimittamisena, kunnes toimintaa on laajenneltu siihen mittoihin että ilman toiminnan taitavaa johtamista hommasta ei vain tule mitään.. Koneasemat taas ovat sitä varten että taitavat maatilansa johtajat käyttävät niitä järkevästi toimintansa luotettavaan ylläpitoon. Koneaseman rooli taas on tuottaa palvelua viljelijöille ja KESKITTYÄ siihen, eikä viljelllä samalla maata tai käydä välillä lypsyllä ym. T. 0 ha ja 6500 h konetöitä pellolla 2009.
Ehkä oman juonen parhaiten saa selville kun alkaa luettelemaan tekemisiään ja mistä viimeisenä luopuisi, on se mihin kannattaa keskittyä ja unohtaa muut hommat täysin. Jos konehommat tosissaan kiinnostaa, niin heittäytyy niille töin ja myy maat + elukat. Jos taas karjahommat kiinnostaa, niin koneilla ei karjaa ruokita eikä urakointitilin lisätöillä maitolitroja tuoteta, näin se vain on. Johtajilla on aina firman paras palkka, oli sitten oma firma tai töissä johtajana. Ja periaatteena on pääsääntöisesti: Kun palkkaat 10 eur johtajan, tienaat esim. 10 000 eur. Jos taas palkkaat 14 eur johtajan niin tienaat 14 000 eur. Kenellä on rohkeutta kokeilla?
Joten alkuperäiseen otsikkoon: Yksikkökoolla ei ole väliä, yksikköönsä keskittymisellä on. Ei tarvitse olla isompi kuin naapuri, vaan ottaa silmän käteen ja tarkastelee omaa yksikköään, mittaa työaikoja, tarkastelee kriittisesti omia tekemisiään ym. Yleensä ulkopuolinen huomaa asiat jopa paremmin kuin itse.
Eli ehkä karjatilalla 15 lypsävää alaraja, ylärajaa ei liene olemassa?
Muita tuotantosuuntia en niin hyvin tunne, joten en osaa vastata.
Ps. Omassa toiminnassa Kuuntelemme asiakkaita, mihin suuntaan hommaa halutaan kehittää. Tämä ehkäisee omaa sokeutta, mitä voi syntyä kun samasta kulmasta katsoo asioita riittävän kauan. Toinen nykyisellään hyvä homma on yhtiökumppani, joka tulee maatalouden ulkopuolelta ja ei omaa totuttuja maatilan toimintatapoja, vaan osaa kyseenalaistaa malleja tehdä asioita. Sanon että aivan lyömätön juttu, kaikki nykyisetkin tavat toimia ja tehdä asioita pitää olla joka kerta yhtä järkevää kuin ennenkin. Kaikissa muissa tapauksissa niitä pitää muuttaa nykypäivään soveltuvammaksi ja hankkia osaamista/työkaluja siihen.
Vetää lähes sanattomaksi, kun kerrankin tällä palstalla joku kirjoittaa viisaita... :)
Jep. Tämä on harvinaista.
-
Onpa koneasema saanut harvinaisen paljon asiallista tekstiä viesteihin... Tälläistä lukee kylläihan mielenkiinnolla ;)
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
Kai siinä pitää olla tuntitehokkuus kunnossa pitkässä juoksussa. Koneaseman kertoma 550ltr/h antaa varmasti ansiota isäntäväelle ja palkanmaksu kykyä vieraille työntekijöille.
Kehittämisen varaa aina on ja silloin pitää tehokkuuden noustessa joko kasvattaa yritystä tai sopeuttaa työvoimaa. Tuskin sitä joudutaan tekemään maidonhinta suhdanteiden mukaan, tehokkaimmat tilat ovat tehostaneet toimintaa pitkäjänteisesti hyvinä ja huonoina tuotteiden hinta-aikoina. On tuo tansseissa käynti vaan sen verran halpa harrastus, ettei siihen saa hukattua kultavuosien tuottoja.
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
Kai siinä pitää olla tuntitehokkuus kunnossa pitkässä juoksussa. Koneaseman kertoma 550ltr/h antaa varmasti ansiota isäntäväelle ja palkanmaksu kykyä vieraille työntekijöille.
Kehittämisen varaa aina on ja silloin pitää tehokkuuden noustessa joko kasvattaa yritystä tai sopeuttaa työvoimaa. Tuskin sitä joudutaan tekemään maidonhinta suhdanteiden mukaan, tehokkaimmat tilat ovat tehostaneet toimintaa pitkäjänteisesti hyvinä ja huonoina tuotteiden hinta-aikoina. On tuo tansseissa käynti vaan sen verran halpa harrastus, ettei siihen saa hukattua kultavuosien tuottoja.
Tarkoitin vaan, että sopeutuskeinot on kovin vähissä jos konehommat on jo ulkoistettu ja eläinten hoitoon on jo palkattu lisävoimia. Siinä työhön tottumaton tanssija voi olla lujilla kun ottaa tommosen 550ltr/h.Viisaat on veikkaillu että maidon hinta voi laskea 30 senttin litra. Etelän tuilla ei kyllä palkkailla lypsäjiä, tanssikengät joutaa kirppikselle.
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
Kai siinä pitää olla tuntitehokkuus kunnossa pitkässä juoksussa. Koneaseman kertoma 550ltr/h antaa varmasti ansiota isäntäväelle ja palkanmaksu kykyä vieraille työntekijöille.
Kehittämisen varaa aina on ja silloin pitää tehokkuuden noustessa joko kasvattaa yritystä tai sopeuttaa työvoimaa. Tuskin sitä joudutaan tekemään maidonhinta suhdanteiden mukaan, tehokkaimmat tilat ovat tehostaneet toimintaa pitkäjänteisesti hyvinä ja huonoina tuotteiden hinta-aikoina. On tuo tansseissa käynti vaan sen verran halpa harrastus, ettei siihen saa hukattua kultavuosien tuottoja.
Tarkoitin vaan, että sopeutuskeinot on kovin vähissä jos konehommat on jo ulkoistettu ja eläinten hoitoon on jo palkattu lisävoimia. Siinä työhön tottumaton tanssija voi olla lujilla kun ottaa tommosen 550ltr/h.Viisaat on veikkaillu että maidon hinta voi laskea 30 senttin litra. Etelän tuilla ei kyllä palkkailla lypsäjiä, tanssikengät joutaa kirppikselle.
Maidonhintahan on jo muualla euroopassa kääntynyt nousuun, varmaan kääntyy Suomessakin kohta.
Tohon sopeutumiseen sanon senverran, että on olemassa taso, jolloin toiminta muuttuu tappiolliseksi, vaikka kuinka "sopeuttaisi", jokaisella tuotantosuunnalla, näistä heikoista kausista on vaan päästävä yli.
-
Huonojen aikojen tullen on otettava vararahastosta, jota on kerrytetty hyvinä aikoina. Pientilallinen kiristää vyötä tai myy perämettiä (jos sattuu olemaan), mutta kun yrittäjänä saa toimia vaikka kuinka surkealla palkalla, niin kukaan ei tule siitä pelastamaan eikä työsuojelutarkastaja vetämään työnantajaa vastuuseen.
Petri
-
Huonomman hinnan aikaan vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa alentaa tuotanto-optimia. Isossa yksikössä jätetään siloin kolmas lypsy pois ja vähennetään väkeä. Myös ruokintakustannusta pitää vähentää. Hyvinä aikoina tehokas yksikkö kerää vararahastoa eri tahtia, kuin tehoton. Tietenkään johto ei saa hukata kaikkia hyvän ajan tienistiä välittömästi.
-
Ihmisten mukavuudenhalu lisääntyy ja se todennäköisesti johtaa siihen, että työvaltasimmat pikkutilat vähenee suhteessa eniten, kun jatkaja ei ehkä haluakkaan tehdä työtä samaan tahtiin kuin edeltäjät, vaan alkaa katsella helpompaa hommaa.
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
kaikki ulkoistetut työt tehdään itte,kunnissa ollaan huomattu ettei terveyden huollon ulkoistaminen tuonutkaan säästöjä sama huomio tullaan tekemään myös muilla aloilla ko kiristetään vyötä.
-
Toi 550 litraa per tunti ei tunnu mitenkään mahdottomalta, mutta perheviljelmänä en missään tapauksessa halua sellaiseen ryhtyä koska se tarkoittaa navetan kanssa asumista 365 päivää vuodessa vaikka tunteja ei tuu kun ne 6-7 per päivä. parempi olisi mun kannalta vaikka kahden työntekijän kompleksi jossa olisi vaikka se 250-350 lehmää ja lisäksi tehtäis vaikka jotain peltohommaa esim paalaus. Siihen peltokoneeseen vois kans ottaa jonkun kaveriks sieltä navetasta jolloin tulis yhteensä vaikkaa se 3000 tuntia.
Ensiksi pisteet koneasemalle.
Toiseksi menen kyllä sivuraiteille, mutta pakko todeta: Tässä esitetyt työntehokkuusluvut eivät ole lähelläkään realismia.
-
Ihmisten mukavuudenhalu lisääntyy ja se todennäköisesti johtaa siihen, että työvaltasimmat pikkutilat vähenee suhteessa eniten, kun jatkaja ei ehkä haluakkaan tehdä työtä samaan tahtiin kuin edeltäjät, vaan alkaa katsella helpompaa hommaa.
ei helpompia, vaan oikeita töitä. Isommissa yksiköössähän murheet kasvaa exponentiaalisesti, kun elukkamäärä kolminkertaistuu, niin ongelmat kasvavat yli kolminkertaisiksi..
-
Toi 550 litraa per tunti ei tunnu mitenkään mahdottomalta, mutta perheviljelmänä en missään tapauksessa halua sellaiseen ryhtyä koska se tarkoittaa navetan kanssa asumista 365 päivää vuodessa vaikka tunteja ei tuu kun ne 6-7 per päivä. parempi olisi mun kannalta vaikka kahden työntekijän kompleksi jossa olisi vaikka se 250-350 lehmää ja lisäksi tehtäis vaikka jotain peltohommaa esim paalaus. Siihen peltokoneeseen vois kans ottaa jonkun kaveriks sieltä navetasta jolloin tulis yhteensä vaikkaa se 3000 tuntia.
Toiseksi menen kyllä sivuraiteille, mutta pakko todeta: Tässä esitetyt työntehokkuusluvut eivät ole lähelläkään realismia.
Niinpä eipä näytä olevan. Toi navettapuoli viellä menettelis, eli 325 lehmää mitä hoidettais 5 robotin ja neljän ihmisen voimin niin, että vaikka tehtäis kaksi kahdeksan tunnin vuoroa päivässä ja jotenkin olisi järjestetty hälytysvalmius siinä välillä. Olennaista toiminnassa, olis että kaikki huolto ja korjaus pitäisi olla ulkoistettua. Mutta tohon peltotyöhön niin ei taitais riittää kolmetuhatta tuntia paalauskeliä kesässä kun ruokohelpee ja heinää ei pysty paalaamaan yöllä joten vaihtoehtona vois vaikka kytkeä tukkikärry perään ja ajaa puita talvella ja hinata sitä paalaajaa kesällä. Tämä tietenkin vaatis sitä pätevää työn organisoijaa ja varmaan olis hyvä, että olis siellä traktorilla ihan oma työntekijä ja ne kaks muuta sais olla jatkuvasti navetassa. Ja viellä, että miksi ylläpitää tällaista koneketjua "turhaan" niin sehän johtuu siitä, että sais vaihtelua siihen navettatyöhön. Niin ja siihen navettaan viellä niin suurin ongelma tänäpäivänä tuntuu olevan työn puute kun esim 5 robottia vaatii jatkuvaa hälytysvalmiutta ja samoiten poikivat lehmät, mutta itse työtä ei ole kun pariksi tunniksi vuorokaudessa hiukan kärjistettynä.
-
Kenties kaikki rehut säilistämyöten ostetaan. Paska vastaanottosopimuksilla muualle, 4 robottia tai iso asema. Kaksihenkeä, joista toinen vielä muualle töihin. Appeentekoon urakoitsija. Kahden robotin tilalla olen käynyt jossa isäntäpariskunta kävivät molemmat muualla töissä navettahommien lisäksi. Taloudellisuudesta en sano mitään, mutta näppärää kun ei itse tarvitse ruokinnantakia voimistella rehuja eikä apetta.
-
Noh noh pojat, karkaa mopo käsistä! Kerronpa teille salaisuuden: 4 ihmistä ei pysty hoitamaan 300 lehmän yksikköä. Ihan sama automaatilla tai asemalla.
Tietysti lukuja voidaan vedättää "ulkoistamalla" toimintoja. Esimerkiksi vasikanhoidon voi tehdä vaikkapa naapurin emäntä ja laskuttaa tuottamastaan palvelusta. Tällöin työ katoaa ulkoistavan tilan laskelmista > saadan enemmin maitoa työtuntia kohden. Tosiasiassa työn tehokkuus parani erittäin vähän tai ei lainkaan. Sama pätee kannattavuuteen, kustannus vain siirtyy kohdasta "palkkamenot" paikkaan "ostetut palvelut".
-
Kertokaas mulle, miten tuollaisessa isossa yksikössä, jossa on 2-3 työntekijää 200-300 lehmää, tehdään kulujen sopeutus laskevaan maidon hintaan? Lomautus... yt-neuvottelu... ulkoistus...? Kertokaa.
kaikki ulkoistetut työt tehdään itte,kunnissa ollaan huomattu ettei terveyden huollon ulkoistaminen tuonutkaan säästöjä sama huomio tullaan tekemään myös muilla aloilla ko kiristetään vyötä.
Siihen ei ole otettu kantaa, että vaikka säästöjä ei olisi tullutkaan, niin kuinka palvelu on muuten pelannut. Esimerkiksi meilläpäin on monesti niin, että pitäisi tietää kuukausi etukäteen, koska sairastuu :D
-
Noh noh pojat, karkaa mopo käsistä! Kerronpa teille salaisuuden: 4 ihmistä ei pysty hoitamaan 300 lehmän yksikköä. Ihan sama automaatilla tai asemalla.
Tietysti lukuja voidaan vedättää "ulkoistamalla" toimintoja. Esimerkiksi vasikanhoidon voi tehdä vaikkapa naapurin emäntä ja laskuttaa tuottamastaan palvelusta. Tällöin työ katoaa ulkoistavan tilan laskelmista > saadan enemmin maitoa työtuntia kohden. Tosiasiassa työn tehokkuus parani erittäin vähän tai ei lainkaan. Sama pätee kannattavuuteen, kustannus vain siirtyy kohdasta "palkkamenot" paikkaan "ostetut palvelut".
Perustuuko asia tietoon eli missä homma kusee. Itse en näe mitään syytä miksi homma ei vois toimia roboteilla. Niin ja vasikoiden hoito on ulkoistettu. Suurin ongelma on tosiaan mun mielestä se kun lehmät poikii ja roboteilta tulee hälytyksiä ympäri vuorokauden, mutta paikalla ei oo ketään neljään tuntiin vuorojen välissä.
-
Noh noh pojat, karkaa mopo käsistä! Kerronpa teille salaisuuden: 4 ihmistä ei pysty hoitamaan 300 lehmän yksikköä. Ihan sama automaatilla tai asemalla.
Tietysti lukuja voidaan vedättää "ulkoistamalla" toimintoja. Esimerkiksi vasikanhoidon voi tehdä vaikkapa naapurin emäntä ja laskuttaa tuottamastaan palvelusta. Tällöin työ katoaa ulkoistavan tilan laskelmista > saadan enemmin maitoa työtuntia kohden. Tosiasiassa työn tehokkuus parani erittäin vähän tai ei lainkaan. Sama pätee kannattavuuteen, kustannus vain siirtyy kohdasta "palkkamenot" paikkaan "ostetut palvelut".
Perustuuko asia tietoon eli missä homma kusee. Itse en näe mitään syytä miksi homma ei vois toimia roboteilla. Niin ja vasikoiden hoito on ulkoistettu. Suurin ongelma on tosiaan mun mielestä se kun lehmät poikii ja roboteilta tulee hälytyksiä ympäri vuorokauden, mutta paikalla ei oo ketään neljään tuntiin vuorojen välissä.
Johan 4 robotin yksikössä kahden ihmisen aika palaa jo pelkästään eläinten siirroissa. Isot lypsyasemanavetat vievät vähemmän työaikaa kuin robottinavetat. Näin se vaan on. On siitä myös huomioida se, että robonavettaan ei voi ottaa töihin täysin typeriä työntekijöitä. Asemanavetoissa työvoiman henkiset voimavarat eivät ole niin koetuksella.
-
Noh noh pojat, karkaa mopo käsistä! Kerronpa teille salaisuuden: 4 ihmistä ei pysty hoitamaan 300 lehmän yksikköä. Ihan sama automaatilla tai asemalla.
Tietysti lukuja voidaan vedättää "ulkoistamalla" toimintoja. Esimerkiksi vasikanhoidon voi tehdä vaikkapa naapurin emäntä ja laskuttaa tuottamastaan palvelusta. Tällöin työ katoaa ulkoistavan tilan laskelmista > saadan enemmin maitoa työtuntia kohden. Tosiasiassa työn tehokkuus parani erittäin vähän tai ei lainkaan. Sama pätee kannattavuuteen, kustannus vain siirtyy kohdasta "palkkamenot" paikkaan "ostetut palvelut".
Perustuuko asia tietoon eli missä homma kusee. Itse en näe mitään syytä miksi homma ei vois toimia roboteilla. Niin ja vasikoiden hoito on ulkoistettu. Suurin ongelma on tosiaan mun mielestä se kun lehmät poikii ja roboteilta tulee hälytyksiä ympäri vuorokauden, mutta paikalla ei oo ketään neljään tuntiin vuorojen välissä.
Johan 4 robotin yksikössä kahden ihmisen aika palaa jo pelkästään eläinten siirroissa. Isot lypsyasemanavetat vievät vähemmän työaikaa kuin robottinavetat. Näin se vaan on. On siitä myös huomioida se, että robonavettaan ei voi ottaa töihin täysin typeriä työntekijöitä. Asemanavetoissa työvoiman henkiset voimavarat eivät ole niin koetuksella.
Joo, tämän takia kai jenkeissä onkin nämä lypsyasemat vahvoilla ....
-
4 robon hinnalla saa jo ison karusellin(jossa vielä laajennusvaraa) ja jää vielä rahaakin työvoiman palkkaukseen..
-
Noh noh pojat, karkaa mopo käsistä! Kerronpa teille salaisuuden: 4 ihmistä ei pysty hoitamaan 300 lehmän yksikköä. Ihan sama automaatilla tai asemalla.
Tietysti lukuja voidaan vedättää "ulkoistamalla" toimintoja. Esimerkiksi vasikanhoidon voi tehdä vaikkapa naapurin emäntä ja laskuttaa tuottamastaan palvelusta. Tällöin työ katoaa ulkoistavan tilan laskelmista > saadan enemmin maitoa työtuntia kohden. Tosiasiassa työn tehokkuus parani erittäin vähän tai ei lainkaan. Sama pätee kannattavuuteen, kustannus vain siirtyy kohdasta "palkkamenot" paikkaan "ostetut palvelut".
Perustuuko asia tietoon eli missä homma kusee. Itse en näe mitään syytä miksi homma ei vois toimia roboteilla. Niin ja vasikoiden hoito on ulkoistettu. Suurin ongelma on tosiaan mun mielestä se kun lehmät poikii ja roboteilta tulee hälytyksiä ympäri vuorokauden, mutta paikalla ei oo ketään neljään tuntiin vuorojen välissä.
Mikäs ongelma tuo nyt on??? Ulkoistat poikimisten valvonnan sekä robojen hälypäivystyksen ;D ;D ;D
Pyöriihän se nyt vaikka yhdellä ihmisellä, jos näin lasketaan. Pilkotaan kokonaisuus osiin ja ulkoistetaan kaikki toiminnot yksitellen. Mutta mitä sitten???
-
Johan 4 robotin yksikössä kahden ihmisen aika palaa jo pelkästään eläinten siirroissa. Isot lypsyasemanavetat vievät vähemmän työaikaa kuin robottinavetat. Näin se vaan on. On siitä myös huomioida se, että robonavettaan ei voi ottaa töihin täysin typeriä työntekijöitä. Asemanavetoissa työvoiman henkiset voimavarat eivät ole niin koetuksella.
Mihinköhän sä olet raijaamassa niitä elukoita. Mä väitän, että kaks pätevää työntekijää kärrää sen reilun 300 elukkaa jokainen vaikka eri koppiin 8 tunnissa... En jaksa lainailla tekstejä mutta kuitenkin. Mun järjen mukaan en ymmärrä miten asema voi olla tehokkaampi kun lypsettäessä ei voi tehdä niitä jokapäiväisiä askareita mitä navetassa muuten tekisi eikä kolmen sadan elukan hoitoon ihan puupäätä voi laittaa vaikka ne olisi parressa ja lypsettäis putkikoneella. Ja USAsta jos ottaa mallia niin työvoiman hinta on ihan eri kun suomessa. Suomessa meinaan 16 tunnin työmäärä maksaa äkkiä 600 ekua.
Jos lähdetään miettimään miten homma vois toimia niin kaks hallia missä molempien päissä robotit. Eläimillä ohjattu liikenne niin, että kun liikkuu makuualueelta syöntiin niin älyportti ohjaa tarvittaessa robotille. Robotin jälkeen erottelu mikä ohjaa tarvittaessa odotustilaan missä täydelliset makuu ja ruokapaikat. "Tällä systeemillä tuntuu, että jos lehmä ei oo käynyt robolla niin se on kuollu". Siitä osastosta olisi sitten tehty käytävä mistä lehmän sais vietyä mihin osastoon haluaisi. Rehunjakona vois olla apesekotin missä muiden tuoma säilörehu sekoitetaan ja jaetaan matolla. Väkirehut syötetään kioskeista ja robolta. Lannanpoistona vois olla vaikka pienkuormaajan perässä joku kärry mikä keräis sonnan ja edessä yhdistetty parsien kolaus ja kuivitus automaatti, puuhapete tai vastaava sais sitten kolata ne hankalammat paikat. Siemennykset hoidettais jos satutaan huomaamaan ja nämä myös otettaisi uudistukseen ja jos ei vaikka ole 5 kuukauteen poikimisesta huomattu tai tullu tiineeksi niin laitettais siihen 3 osastoon missä olisi vaikka 1-2 sonnia. Ja kun maitomäärä tippuisi ja lehmä ei olisi tiineystarkastukseen mukaan kantava niin pois. Muuten niin ei ulkoisteta kun siemennys,vasikoiden hoito ja eläinlääkitys sekä kaikki huolto ja korjaus. Muu toiminta tulis vaihtotyönä sitä konetyötä vastaan. Mutta tohon valvonnan ulkoistamiseen niin olisi aika kallista pitää jotain firmaa valvomassa joka myös sitten hoitais sen ongelman pois. Niin ja vielä asemaan niin kuka hoitaa poikimiset sun muut sitten sen tehokkaan lypsyn ulkopuolella. Ja jos aikaa jäisi siihen kahdeksaan tuntiin vuorossa niin voihan sitä sitten tehdä huoltotöitä. Ja lopuksi niin kyllä helpommalla selviäis kun 130 lehmää perheen hoitamana.
-
En jaksa väitellä. Muuta nimimerkkisi muotoon vms4 ja kerro sitten oliko se hyvä idea ;D Ei minulla ole henkilökohtaisesti mitään robotteja vastaan, mutta ei minulla ole kauheaa vakaumusta niitä erityisesti kehuakkaan. Mutta olen vaan nähnyt liikaa suuria (100+) lypsyasemapihattoja jotta jaksaisin aina ehdottaa robottia parempana vaihtoehtona..
Navettasuunnitelmissa kannattaa aina ottaa huomioon seuraava matemaattinen kaava: Joka kohdassa on "luistoa ja lipsumista" 5%. Mitä vähemmän näitä heikkoja lenkkejä navettaasi linkität, niin sitä lähemmäs hyvää hyötysuhdetta tulet pääsemään.
-
Aina vaan lennokkaammaksi muuttuu :D :D Täytyy kysyä, vms1, olenko ymmärtänyt lukemaani tekstiä oikein: Idea on siis rakentaa 4 kpl yhden robotin osastoja, kahteen eri halliin, kaksi kumpaankin. Nämä ovat siis periaatteessa 2 kpl n.120 lehmän osastoja, mutta rakennusteknisesti 4 osastoa kaikkine erotteluportteineen ym härpäkkeineen?
Edelleen: Tämän 4 robotin = 300 lehmän yksikön pyörittämiseen on tarkoitus varata 4 henkilön työpanos eli 4x1600h, josta osa voidaan käyttää pelto-/metsätöihin?
-
Mihinköhän sä olet raijaamassa niitä elukoita. Mä väitän, että kaks pätevää työntekijää kärrää sen reilun 300 elukkaa jokainen vaikka eri koppiin 8 tunnissa... En jaksa lainailla tekstejä mutta kuitenkin. Mun järjen mukaan en ymmärrä miten asema voi olla tehokkaampi kun lypsettäessä ei voi tehdä niitä jokapäiväisiä askareita mitä navetassa muuten tekisi eikä kolmen sadan elukan hoitoon ihan puupäätä voi laittaa vaikka ne olisi parressa ja lypsettäis putkikoneella. Ja USAsta jos ottaa mallia niin työvoiman hinta on ihan eri kun suomessa. Suomessa meinaan 16 tunnin työmäärä maksaa äkkiä 600 ekua.
Jos lähdetään miettimään miten homma vois toimia niin kaks hallia missä molempien päissä robotit. Eläimillä ohjattu liikenne niin, että kun liikkuu makuualueelta syöntiin niin älyportti ohjaa tarvittaessa robotille. Robotin jälkeen erottelu mikä ohjaa tarvittaessa odotustilaan missä täydelliset makuu ja ruokapaikat. "Tällä systeemillä tuntuu, että jos lehmä ei oo käynyt robolla niin se on kuollu". Siitä osastosta olisi sitten tehty käytävä mistä lehmän sais vietyä mihin osastoon haluaisi. Rehunjakona vois olla apesekotin missä muiden tuoma säilörehu sekoitetaan ja jaetaan matolla. Väkirehut syötetään kioskeista ja robolta. Lannanpoistona vois olla vaikka pienkuormaajan perässä joku kärry mikä keräis sonnan ja edessä yhdistetty parsien kolaus ja kuivitus automaatti, puuhapete tai vastaava sais sitten kolata ne hankalammat paikat. Siemennykset hoidettais jos satutaan huomaamaan ja nämä myös otettaisi uudistukseen ja jos ei vaikka ole 5 kuukauteen poikimisesta huomattu tai tullu tiineeksi niin laitettais siihen 3 osastoon missä olisi vaikka 1-2 sonnia. Ja kun maitomäärä tippuisi ja lehmä ei olisi tiineystarkastukseen mukaan kantava niin pois. Muuten niin ei ulkoisteta kun siemennys,vasikoiden hoito ja eläinlääkitys sekä kaikki huolto ja korjaus. Muu toiminta tulis vaihtotyönä sitä konetyötä vastaan. Mutta tohon valvonnan ulkoistamiseen niin olisi aika kallista pitää jotain firmaa valvomassa joka myös sitten hoitais sen ongelman pois. Niin ja vielä asemaan niin kuka hoitaa poikimiset sun muut sitten sen tehokkaan lypsyn ulkopuolella. Ja jos aikaa jäisi siihen kahdeksaan tuntiin vuorossa niin voihan sitä sitten tehdä huoltotöitä. Ja lopuksi niin kyllä helpommalla selviäis kun 130 lehmää perheen hoitamana.
Höö?
Itte tämän aika äsken pähkäilleenä ajatteli juuri päinvastoin. Jos automaattilypsystä tahtoo sen eläimiäkin hyödyttävän osan mukaan, kierron on oltava vapaata. Muuten lypsyvuoroa äly(hoi)portilla odotellessa voi vierähtää aikaa enemmänkin kuin aseman vastaavassa. Vapaa kierto ja valinnaisesti 50 tai 100 lehmän ryhmät eikä enempää kuin 50 lehmää konetta kohti. Eikä kahta hallia, vaan yks puolikas sille 300 lehmälle ;D Toiseen päähän jatkovaraa.... tuohon loppuun en ota kantaa, on sen verta irti todellisuudesta. Et ole liiemmin tainnut tähän wanhanaikaiseen asemalypsyreliikkiin perehtyä?
Muuten, meillä on ainakin tarkoitus pyrkiä hoitamaan tämä tuleva eläinmäärä noin viidellä henkilöllä. Eikä jäädä kauas tuosta. Eikä ole roboja ;)
-
Muuten, meillä on ainakin tarkoitus pyrkiä hoitamaan tämä tuleva eläinmäärä noin viidellä henkilöllä. Eikä jäädä kauas tuosta. Eikä ole roboja ;)
Realistinen tavoite, ei helppo. Vaatii onnistumista jo tehdyiltä eläinliikenteeseen ym rakentamiseen liittyviltä ratkaisuilta ja lisäksi kovaa osaamista itse tuotannon pyörittämiseen liittyvissä asioissa.
-
Nii nyt täytyy selventää, että mitään en oo pitkään aikaan rakentamassa ja seuraava askel on se kaikkein huonoin eli 2 roboo ja yli 100 ammua eikä palkkatyövoimaan varaa eli käytännössä asua 24/7 navetassa. Ja kokemusta sen vertaa että jonkinaikaa lypsäny asemassa ja sitten siirtyny roboon jossa parhaillaan näkee mitä olisi pitäny tehdä toisin. Mutta jatketaan hajatelmia kun siihen lähdettiin. Eli navetan perusrakenne kolme osastoa josta kaksi sijaitsee vierekkäin ja molemmissa on yksi robo päässä. Eli osastossa on pahimmillaan 2*65=130 kpl. Rakennusteknisesti en ota kantaa että saako rakennusta niin leveeksi, että mahtuuko yhteen halliin. Eläintila toimii niin, että sivussa on ruokintakäytävä ja sitä vastapäätä on kioskit parsien välissä. Sitten on sopiva määrä paluunestoportteja josta pääsee makuualueelle. Hallin molemmissa päissä on älyportit joiden läpi lehmien pitää kulkea jotta pääsee syömään ja juomaan. Jos joku ei tiedä niin nehän päästää lehmät läpi mutta ottaa lypsyyn jos maitomäärä ylittää asetetun rajan tai tunnit on tullu täyteen. Jos kuitenkin käy niin että kokoomatilassa on esimerkiksi kolme lehmää niin seuraava lehmä pääsee suoraan syömään ja otetaan seuraavalla kerralla kun tulee portin läpi eikä täten joudu odottaa yhtään. Tästä on viellä fiksumpi ratkaisu, mutta jääköön se. Tämä takaa, että kaikki lehmät tulee käymään robolla tahto taikka ei ja se on mielestäni välttämättömyys koska vapaalla liikenteellä joutuu aina ajamaan lehmiä. Robon jälkeen on sitten erottelu mikä jakaa ennalta merkityt lehmät pois esim siemennettävät, ja teuraaksi menevät jne. Ja sitten olisi ihan oma 65 ryhmä omalla robolla missä olisi sonni tai pari joka hoitais tiinehtyvyyttä. Nää ryhmäkoot on ehdoton maksimi koska ainahan on lehmiä ummessa ja poikimassa jolloin ryhmäkoko on käytännössä noin 50 per robo. Työvoima tosiaan perustuis joko kolmeen palkattuun plus isäntä tai 2 palkattuun plus isäntäväki ja työvuorot olisi 8 tuntisia ja aina oltaisi navetassa yksin. Vuorokauteen mahtuis kaks vuoroa jolloin jäis 8 tuntia heitteille 2 osassa. mutta jatketaan tästä vaikka huomemnna jos jotakuta viellä kiinnostaa. Niin ja kertokaa joku tietäväinen miten vaikka 300 lehmän karuselli pihatossa hoidetaan yö poikimiset yms vai onko aina isäntä valveilla. niin ja siihen konehommaan niin sen hautasin ittekki jo mahdottomana jolloin ainut vaihtoehto on siihen ihan muualta kuski ja sitten itte menee ajaan jos jaksaa ja kerkee. Toki sieltä navetastakin voi mennä ajaan joku, mutta kokonaisuus vaatii aina yhden kaverin lisää.
-
Mitenkähän tuollainen rautamäärä robotinympärillä saadaan maksettua?
Meillä on nyt sellainen työnjako ainakin öisin, että lehmät poikivat ja meikä nukkuu.
-
Työvoima tosiaan perustuis joko kolmeen palkattuun plus isäntä tai 2 palkattuun plus isäntäväki ja työvuorot olisi 8 tuntisia ja aina oltaisi navetassa yksin. Vuorokauteen mahtuis kaks vuoroa jolloin jäis 8 tuntia heitteille 2 osassa. mutta jatketaan tästä vaikka huomemnna jos jotakuta viellä kiinnostaa. Niin ja kertokaa joku tietäväinen miten vaikka 300 lehmän karuselli pihatossa hoidetaan yö poikimiset yms vai onko aina isäntä valveilla. niin ja siihen konehommaan niin sen hautasin ittekki jo mahdottomana jolloin ainut vaihtoehto on siihen ihan muualta kuski ja sitten itte menee ajaan jos jaksaa ja kerkee. Toki sieltä navetastakin voi mennä ajaan joku, mutta kokonaisuus vaatii aina yhden kaverin lisää.
Ei onnistu. Vähintään toinen vuoro tarvitsee 2 ihmistä.
-
epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.
Sitten todellisuuteen eli miten toi isäntä nukkuu ja lehmät poikii on käytännössä toiminu. Meillä tuntuu että jos ei poikimisia kyttää nii vasikka ainakin kuollu ja lehmäkin huonossa kunnossa. Kuinka pitkä muuten yö on teillä jolloin ei navetassa käydä.
-
Meilläkin poikimiset menevät pääsääntöisesti siten, että illalla käydään katsomassa ennen nukkumaanmenoa, mikäli näyttäisi pian poikivan. Jos ei ole edistystä tapahtunut, niin sitten käydään ehkä kerran yöllä katsomassa. Tulevaisuudessa tuon pitäisi hoitua valvontakameralla. Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.
-
Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.
Onpas aika ankara aamuherätyksen aika... ::)
-
Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.
Onpas aika ankara aamuherätyksen aika... ::)
Onhan se, mutta kaikkeen tottuu. Maitoauto on pihassa klo 7.50, niin se hiukan motivoi ylösnousun kanssa...
-
epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.
sekä ja että + työturvallisuuskysymykset
-
Meilläkin poikimiset menevät pääsääntöisesti siten, että illalla käydään katsomassa ennen nukkumaanmenoa, mikäli näyttäisi pian poikivan. Jos ei ole edistystä tapahtunut, niin sitten käydään ehkä kerran yöllä katsomassa. Tulevaisuudessa tuon pitäisi hoitua valvontakameralla. Yön pituus on yleensä klo 22-04.40.
Kuulostaa pelottavan tutulta. Tähän kun lisää vaikka 150 lehmää joka tarkoittaa, että melkein jokatoinen päivä joku poikii ja useampana päivänä kaks niin näitä oikeita poikimatapauksia on melkein joka neljäs yö ja sitten virhemarginaalilla eli herää ja kattoo kameraan eikä mitään oo tapahtunu niin vähintään herätys jokatoinen yö vaikka yöunet ei oo kun reilun kuuden tunnin mittaisia, ja vielläkö joku miettii miksi väki on niin väsyneen näköisiä.
epäiletkö että kokonaistyömäärä ylittää yhden ihmisen kapasiteetin vai jokin yksittäinen työ vaatii kahta ihmistä.
sekä ja että + työturvallisuuskysymykset
Tosta työturvallisudesta minäkin uskoin, että tulee ongelmia mutta ainakin viellä saa lomittajat tehdä ihan yksin omaa vuoroa. Ja tohon yksin tekemiseen joutuu tottumaan niin karjanhoidossa kun muussakin maataloudessa. Ja ainakin pienen kokemuksen mukaan tuntuu, että oikeilla laitteilla ja välineillä selviää kaikista askareista niin poikimisista ja muista askareistakin. Pahimmat on ehkä tuotantohalvaukset lehmien sekaan ja puhaltumiset sun muut muut. Tuotantohalvauksessakin auttaa paljon jos on hyvät ja kevyet aidat millä saa elukan rajattua pois muilta lehmiltä niin sitten on aikaa hengähtää ja ruveta miettimään eläinlääkäreitä ja muita. tohon muuhun ajankäyttöön on vaikee ottaa kantaa kun ei ole päässy kokeilemaan, mutta fiksussaa navetassa tekee 16 tunnissa ihmeitä.
-
***Täytyy todeta, että onneksi aatami päädyit asemalypsyyn. On noin sun käsityksesi sen verta pihalla robottilypsyn kohdalla.
Enpäs mä mikään ekspertti siinä olekaan. Yritettiin vain etsiä systeemiä, jolla automaattilypsyllä olisi päässyt perustellusti pienempään työmenekkiin eli ainakin yks työntekijä vähemmän. Tilavierailujen ja kyselyjen perusteella siihen en uskaltanut luottaa.....
-
***Sun mittakaavan yksikön työmenekin arvioiminen robottipuolella onkin hiukan hankalaa kotimaisella kokemuksella. Vartavasiten robottilypsyyn rakennettuja isoja yksikköjä ei ole kuin se yksi, joka ei taida esimerkiksi sopia. Silläkin on asiaan tosi iso merkitys onko laskettu työvoima palkattua vai yrittäjiä. Oman kokemukseni perusteella uskon, että ainakin 3 robotin yksikön pystyy hoitamaan yksi ihminen vuorossaan.
Sittenhän siinä päästäisiin lähes yhtä pienellä työmenekillä kuin Adamin systeemissä ;) Mutta näissä kummassakaan ei liikuta missään epärealistisella 550 maitolitraa/työtunti tasoilla tai 4 ihmistä ja +300 lehmää peltotöineen.
Vielä tämä yksi ihminen ja satoja lehmiä ajatus :-\ Aasinsiltaa:
Muutama vuosi sitten paikallisen yrittäjäyhdistyksen "iltakoulussa" oli Osmo Soininvaara puhumassa "Enemmän aikaa, vähemmän roinaa" -teemasta. Kun naapurikunnassa oltiin juuri myyty terveyskeskustoiminnat firmalle, niin tämäkin nousi keskusteluun. Kun Soininvaara on "vähän" perehtynyt tähän peruspalvelukysymykseen, niin hän kertoi vain esimerkin.
Jos hoitaja haluaisi torstai-iltapäivällä 14-16 vapaata viedäkseen tyttärensä soittotunnille, niin perus-vastaavanhoitajan vastaus on, että ei käy, sillä "mikä härdelli siitä syntyisi, jos kaikki työskentelisivät milloin haluaisivat". Koska vastaava hoitaja on hyvä sairaanhoitaja eikä hyvä esihenkilö, puhumattakaan että hänellä olisi tarvittavat (tietotekniset) työkalut työvuorojen järjestelyyn. KUN sitten homma ulkoistetaan, käytännössä työntekijät ovat niitä entisiä kunnan työntekijöitä, niin tämä firma käyttää osaamista myös työvuorosuunnittelussa ja hoitajalta kysytäänkin "milloin haluaisit työskennellä". Ja kun hän saa sen torstai-iltapäivän tyttären kulttuuriharrastukselle, niin siinä saatetaan saada syötettyä joku hankala iltavuoro tai lievä palkanalennus samalla, puhumattakaan siitä, että hyvällä mielellä oleva työntekijä on huomattavasti tehokkaampi työssään.
Petri
Menee hiukka eri toimialalle, mutta kuitenkin tuossa käsitellään mm taitamatonta vs. hyvää henkilöstöjohtamista. Samoin tämä konkurssin tehnyt yrittäjä, johon apemies tekstissään viittaa, on nostanut esille henkilöstöjohtamisen taitojen puutteellisuuden.
Mun mielestä ajatukset "kyllä lomittaja saa tehdä yksin", "pystyy tekniikan avulla suoriutumaan yksin" ja jo lähtökohtaisesti pyrkimys tilanteeseen, jossa yksi ihminen kerrallaan laitetaan satojen lehmien kanssa pärjäämään, edustavat tätä huonoa johtamista. Tietentahtoen otetaan kaikki joustovarat pois, kuormitetaan ihminen äärimmilleen. Voiko se pidemmän päälle johtaa muuhun kuin palkkaväen vit*uuntumiseen ja edelleen saikkukierteeseen sekä lopulta yrittäjän uupumiseen. En sano enkä väita ;D, mutta asiaa kannattanee pohtia ennen suuria investointeja.
Tää lähtis nyt rouvan kans kylpylään. Työn iloa!
-
Tässä rupee nyt aika monta asiaa sotkee, mutta se peltopuoli kannattaa ihan nyt sulkee pois koska se on ihan oma ympäristö. Ja tähän lomittajan yksin työskentelyyn niin se tuli koettua ihan eri yhteydessä kun nykyinen tilanne on se, että työtä ei ole kahdelle ihmiselle tarpeeksi mutta vuorokautinen työaika on pitkä jolloin oli kätevämpää, että lomittajat tekee kahta vuoroa. eikä tartte ajaa muutaman työtunnin takia tilalle 2 kertaa päivässä ja viellä istua kahvilla ja odottaa kellon käymistä. Tähän työaikaan ja muihin systeemeihin niin nehän on ihan sovittavissa eri työntekijöiden kanssa mutta pääpaino on siinä että noin 300 lehmän robotti navetassa olisi hyvä jos joku olisi paikalla enemmin tai vähemmin koko ajan koska koko ajan sattuu ja tapahtuu. Sitä en kuitenkaan usko, että töitä riittäis kahdelle jatkuvasti, ja kait siihen jonkin systeemin sais rakennettua että tarvittaessa sais apua jos olisi jokin paha tilanne. Sitten yleismaailmalliseen ongelmaan eli palkkaan. Sellaisten ihmisten palkkavaatimuksethan on melko kovia jotka pystyy hoitamaan tällaista navettaa. Jos esimerkiksi ajatellaan jotain 15€ tuntipalkka+ työnantajan kuluja niin pyöritään äkkiä jossain 25€ tunti. Tähän kun lisää yölisät niin 16 tunnin tekeminen tarkoittaa sitä 600 euroa ja tähän kun lisää viellä pyhät ja juhlapyhät niin ollaan siinä pisteessä että työtuntia kohden täytyy tullakkin hiukan maitoa tai ainakin liikevoittoa. Tämä on asia mitä moni unohtaa pyytäessä palkankorotusta että sen työntekijän on myös ansaittava tulonsa. Jos sitten ajatellaan, että olisi 2 vuorossa jatkuvasti niin joku fiksu voi laskea kuinka paljon maitoa se vaatii vuorokaudessa. Itte en viitti koska navetta kasvaa järjettömäksi. Viellä siihen maitomäärään/ tehtyyn tuntiin niin sillä on suuri merkitys paljonko lehmät lypsää ja väitän että 10000 tai ylikin saavuttaminen ei ole mikään vaikee jos parret ja ilma on kunnossa ja rehustus toimii kioskeissa. Appeesta en mene sanomaan kun en tiedä mutta kun karjan keskipoikimakerta lähenee 4 niin keskituotoskin on 11000. Eri asia on haluaako ja onko järkeä syöttää kioskeihin niin tehokasta ja samalla kallista väkirehua. Ja tähän kuukahtaneeseen tilaan olisi paljon sanomista mutta nyt en jaksa.
-
Isot lypsyasemanavetat vievät vähemmän työaikaa kuin robottinavetat. Näin se vaan on.
***Sun Johara kannattaa pysyä ruokintaexperttina.... ;D
Voisi olla tietysti parempi ;D Ei pitäisi työntää nenäänsä keskusteluihin joihin ei ole järkevää sanottavaa ;D En edes muista miksi kirjoitin tähän ketjuun aluksi ???
Mutta jos tsekkaat isojen asemanavettojen ja isojen robonavettojen todellisia työmääriä, niin niissä ei ole kauheaa eroa. TIETYSTI hyvin toimiva robonavetta VOI olla vähätöinen. Mutta HUONOSTI toimiva on työmäärältään ennakoimaton, ja automaattinavetta on pirun herkkä-> Pikkutekijät vaikuttavat toimintaan ratkaisevasti. Ääripäitä on.. Täytyy ruveta reissuillaan tilastoimaan tätäkin.
Huhu kertoo yhden 3 (vai oliko se 4?) robotin yksikön suunnittelevan vakavasti karuselliin siirtymistä. Syy: Töiden hallitsemattomuus ja toiminnan ongelmat. Uusia asemapihattoja myös rakennetaan melko paljon. Ehkä tämä osoittaa sen, että robotti ei ole ihan jokaiselle se paras vaihtoehto?
-
***Täytyy myöntää, että hyvin on lypsyasemanavetta organisoitu, jos yksi ihminen hoitaa 200 lehmän lypsämisen vuorollaan+ muut karjanhoitohommat.
Meillä lähtökohta on että työskennellään työpareittain. Appeenteko ja vasikoiden hoito yms. on poikkeus. Ja kolme viidestä on yrittäjiä, joten.... ?
Johara osu kyllä asian ytimeen. Työmenekin ennakoimattomuus taisi olla suurin syy siihen, miksi automaattilypsy jäi. Jo pelkkä työntekijöiden johtaminen tuntui haasteelta, miten siihen sovittaa sellaisen epävarmuuden, ettei tiedä tarvitaanko aamulla 1 vai 3 henkeä....;)
-
Jo pelkkä työntekijöiden johtaminen tuntui haasteelta, miten siihen sovittaa sellaisen epävarmuuden, ettei tiedä tarvitaanko aamulla 1 vai 3 henkeä....;)
***Tämä kysymys ei sellaisenaan koske työntekijävaihtoehtoa vaan yrittäjää. Yrittäjä saattaa hoitaa "aamutoimet" tunnis-paris jos homma pelaa, jos taas vastustaa niin menee kauemmin. Työntekijä sen sijaan viettää navetalla työaikansa oli hommia sitten enempi tai vähempi. Helpoimpina päivinä tehdään sitten siivous yms. hommia. Työntekijöiden kappalemäärä ei sinällään vaihtele.
-
Jo pelkkä työntekijöiden johtaminen tuntui haasteelta, miten siihen sovittaa sellaisen epävarmuuden, ettei tiedä tarvitaanko aamulla 1 vai 3 henkeä....;)
***Tämä kysymys ei sellaisenaan koske työntekijävaihtoehtoa vaan yrittäjää. Yrittäjä saattaa hoitaa "aamutoimet" tunnis-paris jos homma pelaa, jos taas vastustaa niin menee kauemmin. Työntekijä sen sijaan viettää navetalla työaikansa oli hommia sitten enempi tai vähempi. Helpoimpina päivinä tehdään sitten siivous yms. hommia. Työntekijöiden kappalemäärä ei sinällään vaihtele.
Uskon, että tuo toimii noin vielä 2 robon yksikössä, mutta entä kun mennään tosiaan tuplaamaan karjankoko tuosta? Onko realistista laskea, että yrittäjä ehtii tehdä "tunnis-paris" aamurutiinit yksin, vai tarvitaanko silloin samaan vuoroon työntekijä? Meneekö silloin enemmän aikaa johtamiseen ja halliintoon, jolloin on vaikeampi vapauttaa itsensä navettatyöhön? Miten työnkäyttö ylipäänsä? Adam kertoi muistaakseeni, että heitä on hoitamassa 250 lypsävää ja nuorkarjaa 5hlöä, eli yksi henki per 50 lypsyssä olevaa kohti. Miten apemiehellä? Entä jos tulee kolmas ja neljäs robotti, paljonko tarvitaan lisätyövoimaa?
-
Huhu kertoo yhden 3 (vai oliko se 4?) robotin yksikön suunnittelevan vakavasti karuselliin siirtymistä. Syy: Töiden hallitsemattomuus ja toiminnan ongelmat.
Miksi karuselli noin pienellä karjalla? Oon antanut itseni ymmärtää, että karusellissä tarttis olla aina kaksi lypsäjää paikalla.
-
Uskon, että tuo toimii noin vielä 2 robon yksikössä, mutta entä kun mennään tosiaan tuplaamaan karjankoko tuosta? Onko realistista laskea, että yrittäjä ehtii tehdä "tunnis-paris" aamurutiinit yksin, vai tarvitaanko silloin samaan vuoroon työntekijä? Meneekö silloin enemmän aikaa johtamiseen ja halliintoon, jolloin on vaikeampi vapauttaa itsensä navettatyöhön? Miten työnkäyttö ylipäänsä? Adam kertoi muistaakseeni, että heitä on hoitamassa 250 lypsävää ja nuorkarjaa 5hlöä, eli yksi henki per 50 lypsyssä olevaa kohti. Miten apemiehellä? Entä jos tulee kolmas ja neljäs robotti, paljonko tarvitaan lisätyövoimaa?
***Mulla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä kisaamaan aatamin kanssa työntehokkuudesta. Siinä kisassa on vain hopeasija jaossa. Vertailua vaikeuttaa ensinnäkin mittakaavaero sekä yrittäjien lukumäärä (mulla 1 ja aatamilla 3). Oman kokemuksen mukaan vain harvoin työntekijä vastaa ajankäytöltään yrittäjää. Omalla kohdalla ulkopuolisen työvoiman määrä ei ole ollut minimoitava suure. Panostan mieluusti ylimääräiseen työvoimaan, jos siihen on taloudellisia mahdollisuuksia.
Nykyisen kahden robon ja 140 lehmän kokemuksella uskallan arvioida, että AINAKIN suunnitteilla oleva kolmas kone hoituisi yhdellä työntekijällä per vuoro.
-
Uskon, että tuo toimii noin vielä 2 robon yksikössä, mutta entä kun mennään tosiaan tuplaamaan karjankoko tuosta? Onko realistista laskea, että yrittäjä ehtii tehdä "tunnis-paris" aamurutiinit yksin, vai tarvitaanko silloin samaan vuoroon työntekijä? Meneekö silloin enemmän aikaa johtamiseen ja halliintoon, jolloin on vaikeampi vapauttaa itsensä navettatyöhön? Miten työnkäyttö ylipäänsä? Adam kertoi muistaakseeni, että heitä on hoitamassa 250 lypsävää ja nuorkarjaa 5hlöä, eli yksi henki per 50 lypsyssä olevaa kohti. Miten apemiehellä? Entä jos tulee kolmas ja neljäs robotti, paljonko tarvitaan lisätyövoimaa?
***Mulla ei ole mitään mielenkiintoa lähteä kisaamaan aatamin kanssa työntehokkuudesta. Siinä kisassa on vain hopeasija jaossa. Vertailua vaikeuttaa ensinnäkin mittakaavaero sekä yrittäjien lukumäärä (mulla 1 ja aatamilla 3). Oman kokemuksen mukaan vain harvoin työntekijä vastaa ajankäytöltään yrittäjää. Omalla kohdalla ulkopuolisen työvoiman määrä ei ole ollut minimoitava suure. Panostan mieluusti ylimääräiseen työvoimaan, jos siihen on taloudellisia mahdollisuuksia,
Juu yrittäjän työpanos vs palkattu työvoima ei ole vertailukelpoiset ihan suoraan, mutta jonkinmoinen työtunti maximi tulee yrittäjällekin (jaksaminen) ja työvoimaa sääteleekin sitten lainsäädäntö. Omalle kontolle ei mielestäni voi laskea yli 2500h/vuosi. Sekin ylittää 700h työntekijän normivuoden tunnit.
Nykyisen kahden robon ja 140 lehmän kokemuksella uskallan arvioida, että AINAKIN suunnitteilla oleva kolmas kone hoituisi yhdellä työntekijällä per vuoro.
Mikä on vuoron pituus? Normi 8h ja kaksi-kolme vuoroa päivässä, vai kuinka olet asian ajatellut?
-
Mikä on vuoron pituus? Normi 8h ja kaksi-kolme vuoroa päivässä, vai kuinka olet asian ajatellut?
***Mulla on nyt ollut parin vuoden ajan kaksi työntekijää 9 kuukauden ajan vuodesta. Toinen on aamusta 8 tuntia ja toinen illalla hiukan lyhyemmän vuoron. Kolmatta vuoroa ei tarvita kuin varalla oloon.
-
***Mulla on nyt ollut parin vuoden ajan kaksi työntekijää 9 kuukauden ajan vuodesta. Toinen on aamusta 8 tuntia ja toinen illalla hiukan lyhyemmän vuoron. Kolmatta vuoroa ei tarvita kuin varalla oloon.
Niin mä vähän arvelinkin, että siellä on 12-14h päivystys paikalla ja yöt hälyjen / tarpeen mukaan.
-
Niin mä vähän arvelinkin, että siellä on 12-14h päivystys paikalla ja yöt hälyjen / tarpeen mukaan.
***Jep, silloin kun molemmat työntekijät samana päivänä töissä. Niitä päiviä kuukaudesta noin puolet, eikä työaika ole näinä päivinä 100%:n tehokkuudella käytössä. Noin 10 päivänä vain aamuvuoro töissä ja 2-4 päivää pelkästään yrittäjän vastuulla (+ lomat/sairauslomat). Puhtaina yrittäjäpäivinä pyritään työtunnit minimoimaan.
-
Ei näköjään lopulta kauheen kaukana ole se hullu visio, että 4-5 roboa pyöris neljällä pätevällä menijällä.
-
Ei näköjään lopulta kauheen kaukana ole se hullu visio, että 4-5 roboa pyöris neljällä pätevällä menijällä.
Jos nyt tuosta apemiehen esityksestä / piilottelusta ( ::) )mitään ymmärsin, niin 4 roboa voisi pyöriä 5:dellä hengellä. Todellisuudesta ei kukaan tiedä, paitsi S.Mattila ja käsitykseni mukaan siellä ei se 5 henkeä riittänyt.
-
Jos nyt tuosta apemiehen esityksestä / piilottelusta ( ::) )mitään ymmärsin
????piilottelusta? Mikä kohta jäi epäselväksi?
Mielestäni esittämäsi luvut eivät ihan mee yksiin YV:nä esittämiesi kanssa, mutta eipä täällä kukaan mitään tarkkoja oikeita lukuja esitäkkään. Ne kuuluu liikesalaisuuden piiriin.
Jos nyt oikein ynnään noita esittämiäsi lukuja, niin vierastyövoima tekee semmosen 2800h/vuosi, eli noin 1,5 työvuotta. Lisäksi teet itse veikkauksena sen 2500h, eli yhteensä 5300h/vuosi...
-
Mielestäni esittämäsi luvut eivät ihan mee yksiin YV:nä esittämiesi kanssa, mutta eipä täällä kukaan mitään tarkkoja oikeita lukuja esitäkkään. Ne kuuluu liikesalaisuuden piiriin.
Jos nyt oikein ynnään noita esittämiäsi lukuja, niin vierastyövoima tekee semmosen 2800h/vuosi, eli noin 1,5 työvuotta. Lisäksi teet itse veikkauksena sen 2500h, eli yhteensä 5300h/vuosi...
***Niin kerroin silloin yksityisviestissä, että mulla on kaksi palkattua työntekijää. Toinen vakinainen ja toinen 9 kuukauden määräaikainen. Eli palkattua on 1,9 työvuotta kuten aiemmin kerroin. En edelleenkään tajua mitä piilottelua tuossa olla.
-
Vanha isäntä venyy usein nuorta isäntää pidempiinkin päiviin, ilmaiseksi ja 2,5 x palkkamiehen innolla. Näin varmaan tässäkin tapauksessa. Sitä vaan harvoin nuori isäntä muistaa noteerata, kun apu tulee kuin Manulle illallinen. :D
***Älä Arska murehdi. Kyllä vanhan isännän korvaamaton apu noteerataan. Se onkin yksi syy miksi lähes kaikki konetyöt tehdään omalla porukalla.
-
Miten saat vanhan isännän pysymään pois navetalta ja tyytymään vain kesän konehommiin? Uskokoon ken tahtoo. ;)
Ettei vaan olisi nuo tuntilaskelmat työnkäytöstä ylioptimistisia tässäkin robottinavetassa?
***Ilman muuta apua myös korjaushommissa/appeenteossa/sekä lomituksessa, mutta se työpanos sisältyy NAVETAN osalta yrittäjän työpanokseen. Näin allekirjoittaneelle vapautuu kullanarvoista ylimääräistä aikaa lasten hoitoon ja heidän harrastuksiin sekä luottamustoimiin.
Näissä asiakeskusteluissa on aina ongelmana, että kun mennään tarkkoihin asiakokonaisuuksiin, niin aina löytyy näitä ratto-arskan tyyppisiä näsäviisastelijoita...
-
Miten saat vanhan isännän pysymään pois navetalta ja tyytymään vain kesän konehommiin? Uskokoon ken tahtoo. ;)
Ettei vaan olisi nuo tuntilaskelmat työnkäytöstä ylioptimistisia tässäkin robottinavetassa?
***Ilman muuta apua myös korjaushommissa/appeenteossa/sekä lomituksessa, mutta se työpanos sisältyy NAVETAN osalta yrittäjän työpanokseen. Näin allekirjoittaneelle vapautuu kullanarvoista ylimääräistä aikaa lasten hoitoon ja heidän harrastuksiin sekä luottamustoimiin.
Näissä asiakeskusteluissa on aina ongelmana, että kun mennään tarkkoihin asiakokonaisuuksiin, niin aina löytyy näitä ratto-arskan tyyppisiä näsäviisastelijoita...
Tämä näsäviisastelu on hyvä mennä löpi, kun alkaa arvioimaan yrittäjän työnkäyttöa ja jaksamista. Voi anteeksi kauhiasti, jos närästää, mutta oliko herra apegurun työnkäyttölaskemissa vanhan isännän työpanos palkkatunneissa vaikko yrittäjän potissa vaikko jäikö se ilmaan leijumaan? On sillä kummiskin oleellista merkitystä vai mitä?
***Kuten kirjoitin, NAVETAN osalta yrittäjän työpanoksessa
-
Huhu kertoo yhden 3 (vai oliko se 4?) robotin yksikön suunnittelevan vakavasti karuselliin siirtymistä. Syy: Töiden hallitsemattomuus ja toiminnan ongelmat.
Miksi karuselli noin pienellä karjalla? Oon antanut itseni ymmärtää, että karusellissä tarttis olla aina kaksi lypsäjää paikalla.
Ottamatta kantaa puolesta tai vastaan robottilypsyä, kyseenalaistan vain että mistä löytää tiedon milloin jokin lypsyasema on pieni jollekin karjakokoluokalle? ??? Siinä olet oikeassa että pihatolla on hyvä olla aina kaksi työntekijää paikalla lypsyn ja askarerutiinien suorittamisen aikana, ihan pelkästään työturvallisuussyistäkin. Työmenekkiin voi vaikuttaa paljon esimerkiksi ruokintapöydän leveydellä. ;)
-
Huhu kertoo yhden 3 (vai oliko se 4?) robotin yksikön suunnittelevan vakavasti karuselliin siirtymistä. Syy: Töiden hallitsemattomuus ja toiminnan ongelmat.
Miksi karuselli noin pienellä karjalla? Oon antanut itseni ymmärtää, että karusellissä tarttis olla aina kaksi lypsäjää paikalla.
Kai se on laskettu niin, että karuselli tulee vielä halvemmaksi kuin nuo robot. Mut ei tuollainen MUISTAAKSENI yli 200 lehmää ole enää ihan pieni.
-
Mielestäni esittämäsi luvut eivät ihan mee yksiin YV:nä esittämiesi kanssa, mutta eipä täällä kukaan mitään tarkkoja oikeita lukuja esitäkkään. Ne kuuluu liikesalaisuuden piiriin.
Jos nyt oikein ynnään noita esittämiäsi lukuja, niin vierastyövoima tekee semmosen 2800h/vuosi, eli noin 1,5 työvuotta. Lisäksi teet itse veikkauksena sen 2500h, eli yhteensä 5300h/vuosi...
***Niin kerroin silloin yksityisviestissä, että mulla on kaksi palkattua työntekijää. Toinen vakinainen ja toinen 9 kuukauden määräaikainen. Eli palkattua on 1,9 työvuotta kuten aiemmin kerroin. En edelleenkään tajua mitä piilottelua tuossa olla.
Tähän väliin on taas sorkittava että Ape-mänin navetta lienee yksi Suomen parhaiten toimivista. Siellä ei liene 5%:n luistoa joka välissä ;D
-
Kai se on laskettu niin, että karuselli tulee vielä halvemmaksi kuin nuo robot. Mut ei tuollainen MUISTAAKSENI yli 200 lehmää ole enää ihan pieni.
200 lehmällä ei saisi olla enempää kuin neljä työntekijää. Jos tehdään pareittain töitä, niin toinen lypsää ja toinen hoitaa ruokinnan sekä puhdistuksen. Jos on kaksi vaihtimassa karuselliä, niin tarvitaan vuoroon kolmas... Näin ainakin periaatteessa. Adam ja KJL tietää enempi asiasta...
-
"Työmenekkiin voi vaikuttaa paljon esimerkiksi ruokintapöydän leveydellä."
Nyt en ymmärrä. Miten mokoma vaikuttaa mihinkään jos vaikka matto jakaa rehut tarvittaessa. Pituushan vaikuttaa positiivisesti elukoiden syöntiin. Pöydän leveyttä ei mielestäni tartte olla muuta kun, että pienkuormaajalla saa putsattua pöydän ja tarvittaessa kannettu rehua kun huoltomies korjaa mattoa. Rehustuksen työmäärään vaikuttaa eniten sellanen asia jos joku toimija on tuonu sellasen koneen esim maton joka ei saa vietyä sitä rehua mitä halutaan. (yksi suuri syy surullisen kuuluisan robopihaton huonoon menestykseen). Tähän appeeseen niin tuntuu oudolta, että se on niin kustannustehokas verrattuna kioskiruokintaan kun tuntuu että kioskit ruokkii pommin varmasti sen minkä niille syöttää käytännössä ilman mitään työtä. Jos itse tekisin ison navetan niin voi olla, että tekisin myös apepotkurin mutta en väkirehun takia vaan jotta saisin vaihtelevan karkearehun sotkettua.
-
"Työmenekkiin voi vaikuttaa paljon esimerkiksi ruokintapöydän leveydellä."
Nyt en ymmärrä. Miten mokoma vaikuttaa mihinkään jos vaikka matto jakaa rehut tarvittaessa. Pituushan vaikuttaa positiivisesti elukoiden syöntiin. Pöydän leveyttä ei mielestäni tartte olla muuta kun, että pienkuormaajalla saa putsattua pöydän ja tarvittaessa kannettu rehua kun huoltomies korjaa mattoa. Rehustuksen työmäärään vaikuttaa eniten sellanen asia jos joku toimija on tuonu sellasen koneen esim maton joka ei saa vietyä sitä rehua mitä halutaan. (yksi suuri syy surullisen kuuluisan robopihaton huonoon menestykseen). Tähän appeeseen niin tuntuu oudolta, että se on niin kustannustehokas verrattuna kioskiruokintaan kun tuntuu että kioskit ruokkii pommin varmasti sen minkä niille syöttää käytännössä ilman mitään työtä. Jos itse tekisin ison navetan niin voi olla, että tekisin myös apepotkurin mutta en väkirehun takia vaan jotta saisin vaihtelevan karkearehun sotkettua.
Kioskit ruokkivat pommin varmasti. Ainakin rehukauppiastasi ;D Täysrehukauppiaat näkevät märkiä unia navetoista joihin laitetaan kioskit ja mahdollisimman vähän spiraaleja/jakolaite. Tehkääpä maitotilalliset seuraava testi: Kutsukaa rehukauppias katsomaan navettaanne sisältä. Sitten seuraatte miten nopeasti hän laskee montako spiraalia kioskille ja robotille menee ;D Alan mies laskee alle sekunnissa. Jos menee vain yksi, niin täysrehun hinta pomppaa heti 30€/tn ;D Huomaahan se siitä jo heti että nythän se on ihan varma asiakas, se ostaa KUITENKIN täysrehua joten TURHA tässä on tinkaamiseen suostua.
-
"Työmenekkiin voi vaikuttaa paljon esimerkiksi ruokintapöydän leveydellä."
Nyt en ymmärrä. Miten mokoma vaikuttaa mihinkään jos vaikka matto jakaa rehut tarvittaessa. Pituushan vaikuttaa positiivisesti elukoiden syöntiin. Pöydän leveyttä ei mielestäni tartte olla muuta kun, että pienkuormaajalla saa putsattua pöydän ja tarvittaessa kannettu rehua kun huoltomies korjaa mattoa. Rehustuksen työmäärään vaikuttaa eniten sellanen asia jos joku toimija on tuonu sellasen koneen esim maton joka ei saa vietyä sitä rehua mitä halutaan. (yksi suuri syy surullisen kuuluisan robopihaton huonoon menestykseen). Tähän appeeseen niin tuntuu oudolta, että se on niin kustannustehokas verrattuna kioskiruokintaan kun tuntuu että kioskit ruokkii pommin varmasti sen minkä niille syöttää käytännössä ilman mitään työtä. Jos itse tekisin ison navetan niin voi olla, että tekisin myös apepotkurin mutta en väkirehun takia vaan jotta saisin vaihtelevan karkearehun sotkettua.
Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm. ;) Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan.
-
Kai se on laskettu niin, että karuselli tulee vielä halvemmaksi kuin nuo robot. Mut ei tuollainen MUISTAAKSENI yli 200 lehmää ole enää ihan pieni.
200 lehmällä ei saisi olla enempää kuin neljä työntekijää. Jos tehdään pareittain töitä, niin toinen lypsää ja toinen hoitaa ruokinnan sekä puhdistuksen. Jos on kaksi vaihtimassa karuselliä, niin tarvitaan vuoroon kolmas... Näin ainakin periaatteessa. Adam ja KJL tietää enempi asiasta...
Tuotannon käynnistysvaiheessa kyllä. Organisoimalla työjärjestykset limittäin pystyisi kaksi hoitamaan hommaa kyllä ja kun on viileä pihatto niin ei tulisi hikikään. :D Tämä siis nykyisellä mallilla. Eläinten käyttäytymisen ja reaaliaikaisen hyvinvoinnin tarkkailuun ei toki ole olemassa automaatiota joka voittaisi ihmissilmän, tästä syystä ihmistyötä ei pidä väheksyä.
-
"Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm. Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan."
No ei kyllä vielläkään aukene. Mun mielestä olis joku metri levee mistä lehmä viellä ylettyy syömään kakki pois. Siitä 1,5 metriä korkea seinä että rehua ei saa heitettyä yli. Käytännössä homma toimisi niin, että matto jakaisi rehua tarpeen mukaan, mutta lopettais vaikka 8 aamulla ja kun työntekijä näkis, että nyt rupee pöydällä rehu vähenee niin se työntäis pöydän puhtaaksi ruohonleikkurilla tjmv. ja laittais maton uudestaan päälle jolloin se jatkais rehun jakoa tasaisin väliajoin.
"Täysrehukauppiaat näkevät märkiä unia navetoista joihin laitetaan kioskit ja mahdollisimman vähän spiraaleja/jakolaite"
Nojoo jos haluaa ruokkia rehufirmaa, mutta lypsylehmä vaatii väkintään 5 ja mielummin kuutta komponenttia plus kivennäiset. Lisäksi rehutehtaan ruokintataulukkoon kannattaa luottaa yhtä paljon kun lyhtypylvääseen. Rehutehtaan äijä antaa ainoastaan tarjouksen mutta ruokintareseptin pitää laskea joku riippumaton henkilö. Tässä pätee se tosiasia jossa tuolla jossain mainostettiin että jos maksat ko henkilölle 1000 niin se tuottaa 10000 mutta jos maksat 1400 niin se tuottaa 14000. Eli kannattaa ettiä oikeesti pätevä ja sellanen jolla on aikaa laskea eri vaihtoehdot ja ottaa myös huomioon elukoiden terveyden maitomäärän lisäksi.
Niin ja työmääriä laskiessa niin käynnistysvaiheessa pitää navetassa olla aina riittävästi väkeä, mutta sitten kun navetta on täynnä ja pyöriny vuoden niin silloin robopihatto pitäisi pyöriä melko pienellä määrällä.
-
"Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm. Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan."
No ei kyllä vielläkään aukene. Mun mielestä olis joku metri levee mistä lehmä viellä ylettyy syömään kakki pois. Siitä 1,5 metriä korkea seinä että rehua ei saa heitettyä yli. Käytännössä homma toimisi niin, että matto jakaisi rehua tarpeen mukaan, mutta lopettais vaikka 8 aamulla ja kun työntekijä näkis, että nyt rupee pöydällä rehu vähenee niin se työntäis pöydän puhtaaksi ruohonleikkurilla tjmv. ja laittais maton uudestaan päälle jolloin se jatkais rehun jakoa tasaisin väliajoin.
"Täysrehukauppiaat näkevät märkiä unia navetoista joihin laitetaan kioskit ja mahdollisimman vähän spiraaleja/jakolaite"
Nojoo jos haluaa ruokkia rehufirmaa, mutta lypsylehmä vaatii väkintään 5 ja mielummin kuutta komponenttia plus kivennäiset. Lisäksi rehutehtaan ruokintataulukkoon kannattaa luottaa yhtä paljon kun lyhtypylvääseen. Rehutehtaan äijä antaa ainoastaan tarjouksen mutta ruokintareseptin pitää laskea joku riippumaton henkilö. Tässä pätee se tosiasia jossa tuolla jossain mainostettiin että jos maksat ko henkilölle 1000 niin se tuottaa 10000 mutta jos maksat 1400 niin se tuottaa 14000. Eli kannattaa ettiä oikeesti pätevä ja sellanen jolla on aikaa laskea eri vaihtoehdot ja ottaa myös huomioon elukoiden terveyden maitomäärän lisäksi.
Niin ja työmääriä laskiessa niin käynnistysvaiheessa pitää navetassa olla aina riittävästi väkeä, mutta sitten kun navetta on täynnä ja pyöriny vuoden niin silloin robopihatto pitäisi pyöriä melko pienellä määrällä.
Kerro nyt vielä nuo komponentit ja niiden käyttömäärät niin minäkin ehtisin vihdoin kesälomalle ;D
-
"Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm. Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan."
No ei kyllä vielläkään aukene. Mun mielestä olis joku metri levee mistä lehmä viellä ylettyy syömään kakki pois. Siitä 1,5 metriä korkea seinä että rehua ei saa heitettyä yli. Käytännössä homma toimisi niin, että matto jakaisi rehua tarpeen mukaan, mutta lopettais vaikka 8 aamulla ja kun työntekijä näkis, että nyt rupee pöydällä rehu vähenee niin se työntäis pöydän puhtaaksi ruohonleikkurilla tjmv. ja laittais maton uudestaan päälle jolloin se jatkais rehun jakoa tasaisin väliajoin.
"Täysrehukauppiaat näkevät märkiä unia navetoista joihin laitetaan kioskit ja mahdollisimman vähän spiraaleja/jakolaite"
Nojoo jos haluaa ruokkia rehufirmaa, mutta lypsylehmä vaatii väkintään 5 ja mielummin kuutta komponenttia plus kivennäiset. Lisäksi rehutehtaan ruokintataulukkoon kannattaa luottaa yhtä paljon kun lyhtypylvääseen. Rehutehtaan äijä antaa ainoastaan tarjouksen mutta ruokintareseptin pitää laskea joku riippumaton henkilö. Tässä pätee se tosiasia jossa tuolla jossain mainostettiin että jos maksat ko henkilölle 1000 niin se tuottaa 10000 mutta jos maksat 1400 niin se tuottaa 14000. Eli kannattaa ettiä oikeesti pätevä ja sellanen jolla on aikaa laskea eri vaihtoehdot ja ottaa myös huomioon elukoiden terveyden maitomäärän lisäksi.
Niin ja työmääriä laskiessa niin käynnistysvaiheessa pitää navetassa olla aina riittävästi väkeä, mutta sitten kun navetta on täynnä ja pyöriny vuoden niin silloin robopihatto pitäisi pyöriä melko pienellä määrällä.
Kerro nyt vielä nuo komponentit ja niiden käyttömäärät niin minäkin ehtisin vihdoin kesälomalle ;D
kyllä sun kannattaa vaan ruveta suunnittelee joululoma ja jättää se kesä. Kait noi nyt pystyy suurinpiirtein päättelee ja määrät on makuasia. "lehmät kyllä tottuu" :)
-
"Vrt. leveydet 200cm vs. 600cm. Kyllä se vain vaikuttaa. Lisäksi myös ruokintahygieniaan."
No ei kyllä vielläkään aukene. Mun mielestä olis joku metri levee mistä lehmä viellä ylettyy syömään kakki pois. Siitä 1,5 metriä korkea seinä että rehua ei saa heitettyä yli. Käytännössä homma toimisi niin, että matto jakaisi rehua tarpeen mukaan, mutta lopettais vaikka 8 aamulla ja kun työntekijä näkis, että nyt rupee pöydällä rehu vähenee niin se työntäis pöydän puhtaaksi ruohonleikkurilla tjmv. ja laittais maton uudestaan päälle jolloin se jatkais rehun jakoa tasaisin väliajoin.
"Täysrehukauppiaat näkevät märkiä unia navetoista joihin laitetaan kioskit ja mahdollisimman vähän spiraaleja/jakolaite"
Nojoo jos haluaa ruokkia rehufirmaa, mutta lypsylehmä vaatii väkintään 5 ja mielummin kuutta komponenttia plus kivennäiset. Lisäksi rehutehtaan ruokintataulukkoon kannattaa luottaa yhtä paljon kun lyhtypylvääseen. Rehutehtaan äijä antaa ainoastaan tarjouksen mutta ruokintareseptin pitää laskea joku riippumaton henkilö. Tässä pätee se tosiasia jossa tuolla jossain mainostettiin että jos maksat ko henkilölle 1000 niin se tuottaa 10000 mutta jos maksat 1400 niin se tuottaa 14000. Eli kannattaa ettiä oikeesti pätevä ja sellanen jolla on aikaa laskea eri vaihtoehdot ja ottaa myös huomioon elukoiden terveyden maitomäärän lisäksi.
Niin ja työmääriä laskiessa niin käynnistysvaiheessa pitää navetassa olla aina riittävästi väkeä, mutta sitten kun navetta on täynnä ja pyöriny vuoden niin silloin robopihatto pitäisi pyöriä melko pienellä määrällä.
Kerro nyt vielä nuo komponentit ja niiden käyttömäärät niin minäkin ehtisin vihdoin kesälomalle ;D
kyllä sun kannattaa vaan ruveta suunnittelee joululoma ja jättää se kesä. Kait noi nyt pystyy suurinpiirtein päättelee ja määrät on makuasia. "lehmät kyllä tottuu" :)
Juu ;D Jos lehmien elopaino arvataan 50 kilon tarkkuudella ja maitoja ei energiakorjata, niin miksi ihmeessä ruoat pitäisi laskea grammalleen ;D
-
Juu ;D Jos lehmien elopaino arvataan 50 kilon tarkkuudella ja maitoja ei energiakorjata, niin miksi ihmeessä ruoat pitäisi laskea grammalleen ;D
***Toisaalta miksi pitäisi tietää lehmän elopaino tai energiakorjattu maitomäärä?
Tehdään rehuarvoiltaan/koostumukseltaan sopiva seos ja annetaan lehmän huolehtia muusta.
-
Juu ;D Jos lehmien elopaino arvataan 50 kilon tarkkuudella ja maitoja ei energiakorjata, niin miksi ihmeessä ruoat pitäisi laskea grammalleen ;D
***Toisaalta miksi pitäisi tietää lehmän elopaino tai energiakorjattu maitomäärä?
Tehdään rehuarvoiltaan/koostumukseltaan sopiva seos ja annetaan lehmän huolehtia muusta.
Tuo kommenttini liittyi erillisruokintaan. Mutta oikeasti. Miksi mitataan edes maitoa? Sehän riittäisi, että paska analysoitaisiin kunnolla ja rehustus tunnettaisiin tarkasti. Jos ruoka ja paska ovat optimissa niin on myös maidontuotanto riippumatta sen määrästä ;D
-
Miksi mitataan edes maitoa? Sehän riittäisi, että paska analysoitaisiin kunnolla ja rehustus tunnettaisiin tarkasti. Jos ruoka ja paska ovat optimissa niin on myös maidontuotanto riippumatta sen määrästä ;D
***Näin juuri...
Nimimerkki...ei rehujen analysointia...eikä koneellista ruokintasuunnitelmaa 3 vuoteen...
-
Miksi mitataan edes maitoa? Sehän riittäisi, että paska analysoitaisiin kunnolla ja rehustus tunnettaisiin tarkasti. Jos ruoka ja paska ovat optimissa niin on myös maidontuotanto riippumatta sen määrästä ;D
***Näin juuri...
Nimimerkki...ei rehujen analysointia...eikä koneellista ruokintasuunnitelmaa 3 vuoteen...
Hyvä !!! Rehut voi analysoida lehmillä tarkemmin kuin koneilla.
-
yhdeltä tutulta meinas jäädä laatulisät teurastamolta saamati,ku ei ollu rehuja analysoitu ja ruoksu tekemäti! kasvut huiteli kuitenki 650grammaa ;)
-
yhdeltä tutulta meinas jäädä laatulisät teurastamolta saamati,ku ei ollu rehuja analysoitu ja ruoksu tekemäti! kasvut huiteli kuitenki 650grammaa ;)
Bruttoa ;D
-
sitäki ;)
-
Miksi mitataan edes maitoa? Sehän riittäisi, että paska analysoitaisiin kunnolla ja rehustus tunnettaisiin tarkasti. Jos ruoka ja paska ovat optimissa niin on myös maidontuotanto riippumatta sen määrästä ;D
***Näin juuri...
Nimimerkki...ei rehujen analysointia...eikä koneellista ruokintasuunnitelmaa 3 vuoteen...
Hyvä !!! Rehut voi analysoida lehmillä tarkemmin kuin koneilla.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Onko järkeä ruokkia yksilöä kalliisti, kun massaa voi ruokkia halvalla? Onko sille jotain muuta perustetta, kuin mahdollisuus päästä paistattelemaan 100 tonnari kerhoon? Lehmän kyky tuottaa maitoa perustuu paljolti sen kykyyn syödä kuiva-aine kiloja. Silloin tasapainoinen ape karjan keskituotokseen ja "paska-analyysiin" perustuen, toisi kuitenkin esiin hyvät yksilöt.
-
yhdeltä tutulta meinas jäädä laatulisät teurastamolta saamati,ku ei ollu rehuja analysoitu ja ruoksu tekemäti! kasvut huiteli kuitenki 650grammaa ;)
***Ei tämä tosiaankaan ole malliesimerkki miten toimia. Historiassa on kuitenkin kertynyt ruokintasuunnittelukokemusta sen verta, että uskaltaa omat lehmät näin ruokkia.
-
Kertokaa nyt gts tai joku muu että miten ruokintapöydän leveys vaikuttaa työmenekkiin. Ketuttaa jos pieneltä maidontuottajalta on jäänyt jokin huomioimatta.
Onko järkeä ruokkia yksilöä kalliisti, kun massaa voi ruokkia halvalla? Onko sille jotain muuta perustetta, kuin mahdollisuus päästä paistattelemaan 100 tonnari kerhoon? Lehmän kyky tuottaa maitoa perustuu paljolti sen kykyyn syödä kuiva-aine kiloja. Silloin tasapainoinen ape karjan keskituotokseen ja "paska-analyysiin" perustuen, toisi kuitenkin esiin hyvät yksilöt.
Asia ei vaan valitettavasti tunnu ihan näin yksinkertaiselta. Tuntuu vaan, että lehmä ei muuta maitotuotosta rehun mukaan vaan se laihtuu korkeatuotoksen aikana ja lihoo matalan tuotoksen aikana. Tällöin kioskilla on helppo muuttaa ruokintaa yksilöllisesti maitotuotoksen mukaan. (huomaattekste meikäläiselle on kohta tarjolla viinapullo kioskeiden tekijöiltä kun niitä niin mainostelen):D mutta tosiasiassa melko vaivatonta ja edullista ruokintaa.
-
Näinhän se juu... Maailmalla +300 lehmäset navetat perustavat systeeminsä nimenomaan kioskista jaettavaan täysrehuun ja säilörehu sitten jaetaan mitä hienoimmilla automaatti systeemeillä ;D ;D ;D
Käy vaikka kattomas...
-
Kertokaa nyt gts tai joku muu että miten ruokintapöydän leveys vaikuttaa työmenekkiin. Ketuttaa jos pieneltä maidontuottajalta on jäänyt jokin huomioimatta.
Onko järkeä ruokkia yksilöä kalliisti, kun massaa voi ruokkia halvalla? Onko sille jotain muuta perustetta, kuin mahdollisuus päästä paistattelemaan 100 tonnari kerhoon? Lehmän kyky tuottaa maitoa perustuu paljolti sen kykyyn syödä kuiva-aine kiloja. Silloin tasapainoinen ape karjan keskituotokseen ja "paska-analyysiin" perustuen, toisi kuitenkin esiin hyvät yksilöt.
Asia ei vaan valitettavasti tunnu ihan näin yksinkertaiselta. Tuntuu vaan, että lehmä ei muuta maitotuotosta rehun mukaan vaan se laihtuu korkeatuotoksen aikana ja lihoo matalan tuotoksen aikana. Tällöin kioskilla on helppo muuttaa ruokintaa yksilöllisesti maitotuotoksen mukaan. (huomaattekste meikäläiselle on kohta tarjolla viinapullo kioskeiden tekijöiltä kun niitä niin mainostelen):D mutta tosiasiassa melko vaivatonta ja edullista ruokintaa.
Kyllä se vaan ainakin viimeiset 9 vuotta on tuntunut yksinkertaiselta. En oo kioskeja kaivannut.
-
Kertokaa nyt gts tai joku muu että miten ruokintapöydän leveys vaikuttaa työmenekkiin. Ketuttaa jos pieneltä maidontuottajalta on jäänyt jokin huomioimatta.
Onko järkeä ruokkia yksilöä kalliisti, kun massaa voi ruokkia halvalla? Onko sille jotain muuta perustetta, kuin mahdollisuus päästä paistattelemaan 100 tonnari kerhoon? Lehmän kyky tuottaa maitoa perustuu paljolti sen kykyyn syödä kuiva-aine kiloja. Silloin tasapainoinen ape karjan keskituotokseen ja "paska-analyysiin" perustuen, toisi kuitenkin esiin hyvät yksilöt.
Asia ei vaan valitettavasti tunnu ihan näin yksinkertaiselta. Tuntuu vaan, että lehmä ei muuta maitotuotosta rehun mukaan vaan se laihtuu korkeatuotoksen aikana ja lihoo matalan tuotoksen aikana. Tällöin kioskilla on helppo muuttaa ruokintaa yksilöllisesti maitotuotoksen mukaan. (huomaattekste meikäläiselle on kohta tarjolla viinapullo kioskeiden tekijöiltä kun niitä niin mainostelen):D mutta tosiasiassa melko vaivatonta ja edullista ruokintaa.
Niin... ehkä tuo kioskiruokinta juur ajaa lehmät tuohon lihomiseen/laihtumiseen ;D
-
"Niin... ehkä tuo kioskiruokinta juur ajaa lehmät tuohon lihomiseen/laihtumiseen"
Niin no en tiiä. Itte saan kyllä rehuja muutettua tuotoksen mukaan, mutta miten appeella ruokitaan 10 ja 60 litraa lypsävä niin, että toinen ei liho ja toinen ei laihdu. Vai osaako lehmä itte valita. Väkirehun työmenekki on ollut jo monta kuukautta suuruusluokkaa kerran kuussa soittaa rehufirmaan, että tuokaa lisää ja itte pitänyt huolta, että kotoisessa siilossa on ollu tavaraa. Karkearehut joutuu toki kantaa pöytään.Näinhän se juu... Maailmalla +300 lehmäset navetat perustavat systeeminsä nimenomaan kioskista jaettavaan täysrehuun ja säilörehu sitten jaetaan mitä hienoimmilla automaatti systeemeillä ;D ;D ;D
Käy vaikka kattomas...
Joo en viitti lähtee kun asia ei niin ajankohtanen, mutta apettahan siellä toki. Harvassa vaan ne maankolkat jossa samanlaiset tuotannon olosuhteet. jos vaikka ajattelee, että 6 kk sataa vettä ja 3 lunta, enempi tai vähempi, peltolohkot melko pieniä ja hajallaan, appeentekourakoitsijat on melko harvassa, ulkolämpötila vaihtelee 70 astetta vuosittain ja osan vuotta on melko pimeetä, työvoima on melko kallista ja rakentaminenkin on melko kallista. Nämä puoltaa sisällä tapahtuvaa vähätöistä ja vähän tilaa vievää toimintaa.
-
"Niin... ehkä tuo kioskiruokinta juur ajaa lehmät tuohon lihomiseen/laihtumiseen"
Niin no en tiiä. Itte saan kyllä rehuja muutettua tuotoksen mukaan, mutta miten appeella ruokitaan 10 ja 60 litraa lypsävä niin, että toinen ei liho ja toinen ei laihdu. Vai osaako lehmä itte valita. Väkirehun työmenekki on ollut jo monta kuukautta suuruusluokkaa kerran kuussa soittaa rehufirmaan, että tuokaa lisää ja itte pitänyt huolta, että kotoisessa siilossa on ollu tavaraa. Karkearehut joutuu toki kantaa pöytään.Näinhän se juu... Maailmalla +300 lehmäset navetat perustavat systeeminsä nimenomaan kioskista jaettavaan täysrehuun ja säilörehu sitten jaetaan mitä hienoimmilla automaatti systeemeillä ;D ;D ;D
Käy vaikka kattomas...
Joo en viitti lähtee kun asia ei niin ajankohtanen, mutta apettahan siellä toki. Harvassa vaan ne maankolkat jossa samanlaiset tuotannon olosuhteet. jos vaikka ajattelee, että 6 kk sataa vettä ja 3 lunta, enempi tai vähempi, peltolohkot melko pieniä ja hajallaan, appeentekourakoitsijat on melko harvassa, ulkolämpötila vaihtelee 70 astetta vuosittain ja osan vuotta on melko pimeetä, työvoima on melko kallista ja rakentaminenkin on melko kallista. Nämä puoltaa sisällä tapahtuvaa vähätöistä ja vähän tilaa vievää toimintaa.
en tiedä oliko sinulla viljaa kioskilta mutta minun mielestäni juuri se 360sadepäivää vuodessa puoltaa kioskeista luopumista ettei sitä viljaa tarvitsisi kuivata.
-
Onhan mulla vilja toki kuivana, mutta vehkeet sallii myös tuoreesti säilötyt. Tällä hetkellä en vaan näe mitään syytä vaihtaa kun vilja tipahtaa 80€ kärryyn naapurin tilalla. Itte en mielestäni saa tuoresäilöttyä samaan hintaan. Omat suojaviljat menee paallin.
-
Niin no en tiiä. Itte saan kyllä rehuja muutettua tuotoksen mukaan, mutta miten appeella ruokitaan 10 ja 60 litraa lypsävä niin, että toinen ei liho ja toinen ei laihdu. Vai osaako lehmä itte valita. .
Kyllä se osaa. Nauta on aina osannut syödä tarpeeseensa ( toisin kuin ihminen.) Ja jälkimmäiset on vielä niin kaikkitietäviä, etteivät usko toisten osaavan ;D
-
Niin no en tiiä. Itte saan kyllä rehuja muutettua tuotoksen mukaan, mutta miten appeella ruokitaan 10 ja 60 litraa lypsävä niin, että toinen ei liho ja toinen ei laihdu. Vai osaako lehmä itte valita. .
Kyllä se osaa. Nauta on aina osannut syödä tarpeeseensa ( toisin kuin ihminen.) Ja jälkimmäiset on vielä niin kaikkitietäviä, etteivät usko toisten osaavan ;D
***Se on silti jännä, että vieläkin kuuluu puhuttavan tyyliin "mun ape on tehty 35 kiloon saakka jne"
-
"Niin... ehkä tuo kioskiruokinta juur ajaa lehmät tuohon lihomiseen/laihtumiseen"
Niin no en tiiä. Itte saan kyllä rehuja muutettua tuotoksen mukaan, mutta miten appeella ruokitaan 10 ja 60 litraa lypsävä niin, että toinen ei liho ja toinen ei laihdu. Vai osaako lehmä itte valita. Väkirehun työmenekki on ollut jo monta kuukautta suuruusluokkaa kerran kuussa soittaa rehufirmaan, että tuokaa lisää ja itte pitänyt huolta, että kotoisessa siilossa on ollu tavaraa. Karkearehut joutuu toki kantaa pöytään.Näinhän se juu... Maailmalla +300 lehmäset navetat perustavat systeeminsä nimenomaan kioskista jaettavaan täysrehuun ja säilörehu sitten jaetaan mitä hienoimmilla automaatti systeemeillä ;D ;D ;D
Käy vaikka kattomas...
Joo en viitti lähtee kun asia ei niin ajankohtanen, mutta apettahan siellä toki. Harvassa vaan ne maankolkat jossa samanlaiset tuotannon olosuhteet. jos vaikka ajattelee, että 6 kk sataa vettä ja 3 lunta, enempi tai vähempi, peltolohkot melko pieniä ja hajallaan, appeentekourakoitsijat on melko harvassa, ulkolämpötila vaihtelee 70 astetta vuosittain ja osan vuotta on melko pimeetä, työvoima on melko kallista ja rakentaminenkin on melko kallista. Nämä puoltaa sisällä tapahtuvaa vähätöistä ja vähän tilaa vievää toimintaa.
Nuo 60 kilon päivätuotokset kannattaa laskea energakorjatuksi maidoksi niin homma alkaa nopeasti selkenemään.
-
***Se on silti jännä, että vieläkin kuuluu puhuttavan tyyliin "mun ape on tehty 35 kiloon saakka jne"
Heh. Jos ne tietää että joka lehmä syö kuiva-ainetta tasan 22.81 kiloa päivässä ja tuohon määrään on sitten tungettu sen legendaarisen 35 kilon ruokintaluokan ry:t, oiv:t sun muut kilkkeet.....