Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 29.09.09 - klo:13:31

Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.

Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...

Aivan ?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 29.09.09 - klo:13:31

Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.

Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...

Aivan ?

No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 29.09.09 - klo:13:09

Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.

Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..

Et sit malttanu katto kuinka paljo kiviä siinäkin oli ympärillä. Ne olis nähny, ku olisit uskaltanu kattoo alas päin. 

Juu, minunkin talo on keskellä about 200ha peltoaukeeta. Tonttia ku raapii, niin tulee niitä henkilöauton kokoisia kiviä esiin, että lisäpellon saamikseksi ei tuu kyllä mieleen siirtää taloa.

On tainnu etelän isäntien esi-isät jo sen verta fiksumpia ku pohjoisen, että ovat aikanaan tehneet viljelyyn sopivat pellot pelloiksi ja jättäneet loput metsäksi ja tonttimaaksi. 

no mun mielestä noi etelän esi-isien jälkeläiseet ei ainaska mitään järjen jättiläisiä ole kun seurataan peltovuokra ja ostihintojen kehitystä onko etelän isäännillä tullut taantuma kehitykseen ja sit kadehtimaan c-alueen tuottajia ku menöö kaikki tilit lainan hoitoon ja vuokriin

No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.

Jumalauta sentään. Jos mää lähtisin omista metsäpalstoistani tollaista 7 hehtaaria pelloksi tekemään niin tuolla hinnalla mahtaisko saada puolelta alaa kivet pois. Vertailukohtana sellainen pikku kaivuhomma jonka teetin isolla telakoneella ja maksoi 8.500 euroa. Jos otan sen homman tuntiveloituksen siihen aikaan mitä noilta pieniltä oikaisuilta on samalla telakoneella kulunut raivata kivet pois ja ajattelen että 7 hehtaaria sitä samaa niin toi 15.000 on siihen aikasta pieni summa. Onnittelen niitä joilla tuollaisia metsiä on että tuolla kustannuksella niistä peltoa tehdään, minulla valitettavasti ei ole. Kaivinkone tekisi pitkään töitä ennenkuin jyrsintä voisi tuoda lähimaillekaan, veikkaan kyllä että jyrsintä ei edes voisi käyttää kivien takia.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 29.09.09 - klo:20:21

No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.

Jumalauta sentään. Jos mää lähtisin omista metsäpalstoistani tollaista 7 hehtaaria pelloksi tekemään niin tuolla hinnalla mahtaisko saada puolelta alaa kivet pois. Vertailukohtana sellainen pikku kaivuhomma jonka teetin isolla telakoneella ja maksoi 8.500 euroa. Jos otan sen homman tuntiveloituksen siihen aikaan mitä noilta pieniltä oikaisuilta on samalla telakoneella kulunut raivata kivet pois ja ajattelen että 7 hehtaaria sitä samaa niin toi 15.000 on siihen aikasta pieni summa. Onnittelen niitä joilla tuollaisia metsiä on että tuolla kustannuksella niistä peltoa tehdään, minulla valitettavasti ei ole. Kaivinkone tekisi pitkään töitä ennenkuin jyrsintä voisi tuoda lähimaillekaan, veikkaan kyllä että jyrsintä ei edes voisi käyttää kivien takia.

Kaivurilla kivet karhoon, siitä kärryyn ja lopuksi murskankautta kylätielle.
Hyvällä tuurilla murskeela voi muutaman euron tienata.
Kuulema 2000 kuutiota jos on kiveä niin kannattaa jo tehdä 100mm murketta ja jos löytyy 10000 kuutiota niin pienempääkin alkaa kannataa jauhaa.

Ps. pistä urakoitsia vaihtoon. Mulla hautasivat pari kilometriä kantokarhoja ja ojia kaivoivat samalla, eikä tainnut maksaa edes nuin paljon.

Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.

Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.

Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.

Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.

Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.

No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.

Ei se ihan harvinaista ole täälläkään päin se pellon raivaus. Tiedän ainakin kolme "projektia" jotka parasta aikaa käynnissä. Syytä vaan tiedä. Kahdella näistä ei ole elukoita ja kolmannella pitäs 250ha riittä sihen porukkaan joka on kopeissa. Täysin typerää raivata tukikelvotonta plänttiä. Ennemin maksaa sen 500 vuokraa tai ostaa 10000e/ha.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 29.09.09 - klo:20:13

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 29.09.09 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: AaaBeeCeeMies - 29.09.09 - klo:13:31

Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.

Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...

Aivan ?

No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.

Tässä on asiaa ja kun vielä muistetaan se, että ne tukikelpoiset lohkot mitkä olisi vuokrattavissa, sijaitsee vilejlyn kannalta väärässä paikkaa, eli muun asutuksen keskellä ja ovat vielä onnettoman pieniä lohkoja, miksi maksaa sellaisista länteistä ylihintaa jotka ei edes sovellu viljelyyn, kun murto-osalla tuosta saa uutta peltoa huomatavasti soveliaammalta paikkaa ja lohkotkin on paljon paremman kokoisia.
Miksi meidän pitäisi kärsiä siitä, ettei etelässä ole raivattavaa aluetta samallalailla tarjolla ?

Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.
Sääntöjen mukaan siirettävä määrä on oltava vähintään aina kerrallaan 2 hehtaaria, eli jos siirrät 2,5 hehtaaria, niin sinulta häviää tukioikeuksia 0,5 hehtaarin verran savuna ilmaan. Jos oikein muistan niin tukioikeudet pitää siirtää lohkojen välillä kokonaisena eli 2 hehtaarin siirrettävälle määrälle on oltava 2 hehtaaria peltoa. Eli kansalliseen varantoon kertyy kokoajan tukioikeuksia joita ei ole minnekään osoitettu.

Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Mä taas oon kuullu et Sössö on rehellinen poliitikko 

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 29.09.09 - klo:23:04

Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Mä taas oon kuullu et Sössö on rehellinen poliitikko 

Ja minä olen kuullut joskus väitteen että tiedottajien eläkkeet on itse maksettuja.

Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.

Sarjassamme c-alueen oikeaksi todistettuja väitteitä. Samassa sarjassa kuin tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa laskukone väite ab-alueen VALTAVASTA tukierosta kasvinviljelypuolella jonka AimoMela ja Milko osoittivatkin monessa tapauksessa olevan päinvastaisen eli tosiasiallisesti c-alueen kasvipuolen tuet ovatkin suuremmat? En vaan tajua mistä näitä väitteitä aina ilmestyy vaikka numeroilla osoitettavat tosiasiat on päinvastaiset, MTKn tukimatematiikan kursseillako niitä opetetaan?

Peltoa poistuu joo, teiden alle ja rakennusten alle joo. Ja saattaapa jopa olla että ab-alueella tuo voi pitää paikkansakin, täällä kun väestön määrä vielä lisääntyykin ja uusi ihmisiä varten tarvitaan asuntoja ja uusia teitä. Onhan tuolla Oulu kasvukeskuksena mutta muuten c-alueen ongelmana lienee enemmänkin se että olisi nykyisilläkin teillä tarpeeksi käyttäjiä kuin että tiet vievät peltoa? Mutta jos lasketaan että peltoa on 500.000 hehtaaria liikaa ja täällä päin vaaditaan omakotitontille alaa se 0,5 hehtaaria niin tuosta saataisiin jo miljoona omakotitonttia ja jos vaikka vähän tienpätkääkin ja kauppaa ja muuta niin se puoli miljoonaa omakotitonttia saisi tehdä.

Että sanoisinpa että rakentaminen ei kokonaisuutena vie peltoa yhtään mitään, ongelmana tietty on että muutamalla tilalla paikallisesti saattaa merkittäviä aloja tilasta joutua kaavoituksen piiriin. Toisaalta täällä päin muistaakseni maksettiin taannoin jotain 30.000 euroa hehtaarilta olikos se noin 12 hehtaarin ala joka oli kaavoituksellisesti "oikeassa" paikassa niin kyllähän tuolla summalla mitä tuosta tulee niin aika pitkään eleleekin verrattuna ainakin kasviviljelyn vuotuiseen tuottoon?

Mutta että jos pellonraivausta sillä perustellaan että yhteiskunta rakentamiseen ottaa peltoa niin aika kaukaa on haettu perusteet?

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 29.09.09 - klo:23:04

Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.

Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.

Sarjassamme c-alueen oikeaksi todistettuja väitteitä. Samassa sarjassa kuin tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa laskukone väite ab-alueen VALTAVASTA tukierosta kasvinviljelypuolella jonka AimoMela ja Milko osoittivatkin monessa tapauksessa olevan päinvastaisen eli tosiasiallisesti c-alueen kasvipuolen tuet ovatkin suuremmat? En vaan tajua mistä näitä väitteitä aina ilmestyy vaikka numeroilla osoitettavat tosiasiat on päinvastaiset, MTKn tukimatematiikan kursseillako niitä opetetaan?

Peltoa poistuu joo, teiden alle ja rakennusten alle joo. Ja saattaapa jopa olla että ab-alueella tuo voi pitää paikkansakin, täällä kun väestön määrä vielä lisääntyykin ja uusi ihmisiä varten tarvitaan asuntoja ja uusia teitä. Onhan tuolla Oulu kasvukeskuksena mutta muuten c-alueen ongelmana lienee enemmänkin se että olisi nykyisilläkin teillä tarpeeksi käyttäjiä kuin että tiet vievät peltoa? Mutta jos lasketaan että peltoa on 500.000 hehtaaria liikaa ja täällä päin vaaditaan omakotitontille alaa se 0,5 hehtaaria niin tuosta saataisiin jo miljoona omakotitonttia ja jos vaikka vähän tienpätkääkin ja kauppaa ja muuta niin se puoli miljoonaa omakotitonttia saisi tehdä.

Että sanoisinpa että rakentaminen ei kokonaisuutena vie peltoa yhtään mitään, ongelmana tietty on että muutamalla tilalla paikallisesti saattaa merkittäviä aloja tilasta joutua kaavoituksen piiriin. Toisaalta täällä päin muistaakseni maksettiin taannoin jotain 30.000 euroa hehtaarilta olikos se noin 12 hehtaarin ala joka oli kaavoituksellisesti "oikeassa" paikassa niin kyllähän tuolla summalla mitä tuosta tulee niin aika pitkään eleleekin verrattuna ainakin kasviviljelyn vuotuiseen tuottoon?

Mutta että jos pellonraivausta sillä perustellaan että yhteiskunta rakentamiseen ottaa peltoa niin aika kaukaa on haettu perusteet?

Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ?
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ?
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.

Pellonraivaus asiassa kiteytyy pintaan yhä breznevin ajassa elävän  sukutilarälssin ajatusmaailma. Käppyräkävyt haluaa pellon hinnan pysyvän pilvissä.

Nyky EU/globaalissa maailmassa on jälkijätöistä haihatella, että meillä on liika tai liian vähän peltoa Suomessa, saati että meidän viljasadon määrällä on paskankaan vaikutusta viljan hintaan edes Suomessa. Keskusliikemafiallakin on selkeästi suurempi vaikutus viljan hintaan, kuin kotimaisen tuotannon määrällä... oliko yllätys?
 
Kaikki mahdollinen sukutila/perheviljelyrälssin kurittaminen on onneksi isänmaalle ja sen maataloudelle.