Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: AaaBeeCeeMies - 28.09.09 - klo:16:11
-
Luin tämän päivän maaseutua ja aloin pohdiskella että mihin tässä ollaan oikein menossa. Lehdessä kaksi tohtoristason miestä oli kirjoittanut vierasyliön jossa totesivat että peltoa on liikaa. Lainaus kirjoituksesta:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Ja sitten täällä jotkut "viisaat" sanovat että lisää vaan pitää peltoa raivata ja tukien piiriin vielä kaikki? Ei voi oikein ymmärtää. Ja mikä on tämän perussyy tämän raivaustarpeen? Tukipolitiikan pahat vääristymät jotka siirtävät kotieläintuotantoa parhailta peltoalueilta c-alueelle. Hauskinta tässä on se että pahimmillaan tämä johtaa paitsi siihen että raivataan lisää kokonaisuuden kannalta tarpeetonta peltoa ja aletaan laittaa eteläisen alueen periaatteessa parempia peltoja pois viljelykäytöstä samaan aikaan kun viljelyä laitetaan uusille raivioille ja kaikki mahdolliset postimerkin kokoiset perstilkutkin otetaan peltopulassa käyttöön. Kun koko ongelmaa ei edes olisi jos Marttilankin myöntämää ylisuurta tukieroa ei olisi. Ei voi muuta kuin todeta että olisi todellakin kirveellä töitä.
-
Luin tämän päivän maaseutua ja aloin pohdiskella että mihin tässä ollaan oikein menossa. Lehdessä kaksi tohtoristason miestä oli kirjoittanut vierasyliön jossa totesivat että peltoa on liikaa. Lainaus kirjoituksesta:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Ja sitten täällä jotkut "viisaat" sanovat että lisää vaan pitää peltoa raivata ja tukien piiriin vielä kaikki? Ei voi oikein ymmärtää. Ja mikä on tämän perussyy tämän raivaustarpeen? Tukipolitiikan pahat vääristymät jotka siirtävät kotieläintuotantoa parhailta peltoalueilta c-alueelle. Hauskinta tässä on se että pahimmillaan tämä johtaa paitsi siihen että raivataan lisää kokonaisuuden kannalta tarpeetonta peltoa ja aletaan laittaa eteläisen alueen periaatteessa parempia peltoja pois viljelykäytöstä samaan aikaan kun viljelyä laitetaan uusille raivioille ja kaikki mahdolliset postimerkin kokoiset perstilkutkin otetaan peltopulassa käyttöön. Kun koko ongelmaa ei edes olisi jos Marttilankin myöntämää ylisuurta tukieroa ei olisi. Ei voi muuta kuin todeta että olisi todellakin kirveellä töitä.
No eikös sillä raivaamisella saada ne postimerkin kokoiset ja 15 kulmaiset 1 hehtaarin lohkot järkevämmän muotoiseksi/kokoiseksi.
Kokonaisuuden kannalta on järkevämpää raivata lähelle peltoa ja metsittää ne kaukana olevat joita kukaan ei rupea viljelemään. Tällä saadaan ajomatkat järkevämmiksi.
Pellonraivaus hillitsee myös myynti ja vuokrahintoja. Pellon raivaus jos kielettäisiin täysin pellon myynti ja vuokraus hinta todennäköisesti tuplautuisi taas välittömästi. Myynti ja vuokraushintojen nousuako tosissaan suomessa halutaa.
-
Täysin aivotonta toimintaa. Syyksi keksitään lannanlevitysala mukamas....
-
Kokonaisuuden kannalta on järkevämpää raivata lähelle peltoa ja metsittää ne kaukana olevat joita kukaan ei rupea viljelemään. Tällä saadaan ajomatkat järkevämmiksi.
Niinkö sinusta? Minusta taas ylivoimaisesti järkevintä toimintaa kokonaisuuden kannalta olisi rakentaan ne navetat ab-alueen suurien olemassa olevien peltoaukeiden keskelle. Tyyliin mitä Somebody yrittää. Täältä on kotieläintalous niin vähissä että hän saanee lehti-ilmoitukseensa jolla etsii sopimuskumppaneita paljon vastauksia joiden valmiit pellot ovat järkevän etäisyyden päässä. Lähes kaikkialta löytyy täällä jo viljelijöitä jotka ottaisivat mielihyvin nurmea viljelykiertoonsa. Mutta että tämä se olisi sitä valtakunnan kokonaisuuden kannalta ylivoimaisesti järkevintä toimintaa. Jonka valitettavasti estää tai tekee tyhjäksi ylisuuri tukiero. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Mutta ilman tuota ylisuurta tukieroa joka vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle niin c-alueella ei olisi raivaustarvetta ja ab-alueella pellon käyttö tehostuisi ja olisi myös ympäristöystävällisempää parempinen viljelykiertoineen.
Pellonraivaus hillitsee myös myynti ja vuokrahintoja. Pellon raivaus jos kielettäisiin täysin pellon myynti ja vuokraus hinta todennäköisesti tuplautuisi taas välittömästi. Myynti ja vuokraushintojen nousuako tosissaan suomessa halutaa.
Mutta eihän siellä c-alueella ole näitä ongelmia? Siellähän pelto on halpaa, me vain täällä ab-alueella olemme c-alueen tuottajien mukaan ihan itse syypäitä siihen että olemme ryssineet pellon osto- ja vuokrahinnat pilviin. Mutta teillähän siellä ei tällaista ongelmaa ole koska te olette järkevämpiä ja teillä on taskulaskimessa kunnon paristot? Näin on mielestäni täälläkin useaan kertaan kerrottu? Eikö se olekaan totta? Jos se on totta niin hintahan ei silloin voi olla peruste pellon raivaukselle koska pellon hintahan on teillä siellä edullinen?
-
Kokonaisuuden kannalta on järkevämpää raivata lähelle peltoa ja metsittää ne kaukana olevat joita kukaan ei rupea viljelemään. Tällä saadaan ajomatkat järkevämmiksi.
Niinkö sinusta? Minusta taas ylivoimaisesti järkevintä toimintaa kokonaisuuden kannalta olisi rakentaan ne navetat ab-alueen suurien olemassa olevien peltoaukeiden keskelle. Tyyliin mitä Somebody yrittää. Täältä on kotieläintalous niin vähissä että hän saanee lehti-ilmoitukseensa jolla etsii sopimuskumppaneita paljon vastauksia joiden valmiit pellot ovat järkevän etäisyyden päässä. Lähes kaikkialta löytyy täällä jo viljelijöitä jotka ottaisivat mielihyvin nurmea viljelykiertoonsa. Mutta että tämä se olisi sitä valtakunnan kokonaisuuden kannalta ylivoimaisesti järkevintä toimintaa. Jonka valitettavasti estää tai tekee tyhjäksi ylisuuri tukiero. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Mutta ilman tuota ylisuurta tukieroa joka vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle niin c-alueella ei olisi raivaustarvetta ja ab-alueella pellon käyttö tehostuisi ja olisi myös ympäristöystävällisempää parempinen viljelykiertoineen.
Pellonraivaus hillitsee myös myynti ja vuokrahintoja. Pellon raivaus jos kielettäisiin täysin pellon myynti ja vuokraus hinta todennäköisesti tuplautuisi taas välittömästi. Myynti ja vuokraushintojen nousuako tosissaan suomessa halutaa.
Mutta eihän siellä c-alueella ole näitä ongelmia? Siellähän pelto on halpaa, me vain täällä ab-alueella olemme c-alueen tuottajien mukaan ihan itse syypäitä siihen että olemme ryssineet pellon osto- ja vuokrahinnat pilviin. Mutta teillähän siellä ei tällaista ongelmaa ole koska te olette järkevämpiä ja teillä on taskulaskimessa kunnon paristot? Näin on mielestäni täälläkin useaan kertaan kerrottu? Eikö se olekaan totta? Jos se on totta niin hintahan ei silloin voi olla peruste pellon raivaukselle koska pellon hintahan on teillä siellä edullinen?
Sanoisin, että annetaan markkinoiden ratkaista, minne navetat ja muu tuotanto sijoittuu, ei sitä tarvitse mitekään muuten ohjata.
Esim. lihakarjatuotanto ei millään laskuopilla ole kilpailukykyinen muiden tuotantosuuntien kanssa ja häviää silloin auttamattomasti kilpalussa esim. pelloista tai muista vastaavista ????
En puhu nyt sika tai broilerikasvatajista, vaan naudasta ja lampaasta.
-
Sanoisin, että annetaan markkinoiden ratkaista, minne navetat ja muu tuotanto sijoittuu, ei sitä tarvitse mitekään muuten ohjata. Esim. lihakarjatuotanto ei millään laskuopilla ole kilpailukykyinen muiden tuotantosuuntien kanssa ja häviää silloin auttamattomasti kilpalussa esim. pelloista tai muista vastaavista ???? En puhu nyt sika tai broilerikasvatajista, vaan naudasta ja lampaasta.
Tästä on erittäin helppo olla samaa mieltä. Ilahduttavaa huomata että sinäkin olet kallistunut sille kannalle että tuotannon sijoittumista ohjaava ylisuuri tukiero on poistettava ja annettava sen jälkeen markkinoiden ratkaista mihin tuotanto sijoittuu.
Ja muutama asiaan liittyvä lainaus SKn Marttilan haastattelusta.
"Pellon puute jarruttaa navettojen kasvua."
"Tuotanto keskittyy ja kasvaa ydinalueilla Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Jos kehitys jatkuu, jatkossa lantaa rahdataan etelän pelloille, joilla kasvatetaan rehu maito-Suomen navetoille. "Yksipuolisessa keskittymisessä ei ole järkeä, se aiheuttaa vain kustannnuksia", Marttila sanoo."
"Politiikka ohjaa"
"Maidon pakomatkaa kohti pohjoista kiihdyttää politiikka. Tai tarkemmin, se kuuluisa tukiraja, joka kulkee Porista Lappeenrantaan. Pohjoispuolella maitolitraa tuetaan viisi senttiä enemmän kuin eteläpuolella. Sama rahassa: kahdessa miljoonassa litrassa se tekee satatuhatta euroa."
"Hullunkurinen tilanne. Lypsytilat katoavat Etelä-Suomesta, sieltä missä maito kulutetaan ja missä ovat suotuisimmat ilmasto-olosuhteet. Suurnavetat taas keskittyvät Pohjanmaalle, sinne mistä pelto uhkaa loppua."
"Asiantuntijat näkivät jo tuolloin, että Etelä-Suomen tuki on heikoin lenkki."
"Kun EU on irrottanut tuet pääosin tuotannosta, kansallinen tuotantotuki on entistä tärkeämpi. Senkin poliittinen riski on "tavattoman suuri"."
"Marttilalla, uuden polven maatalousekonomistilla, on silti haave. Ehkä jonain päivänä markkinat ovat niin toimivat ja tuotanto niin tehokasta, että maitotila saa tilin markkinoilta. "Jokaisen tuottajan toive on, että toimeen tultaisiin ilman kansallisia tukia.""
Mutta että hyvä että sinäkin emo-heikki olet kääntymässä näille Marttilan linjoille?
-
Kokonaisuuden kannalta on järkevämpää raivata lähelle peltoa ja metsittää ne kaukana olevat joita kukaan ei rupea viljelemään. Tällä saadaan ajomatkat järkevämmiksi.
Niinkö sinusta? Minusta taas ylivoimaisesti järkevintä toimintaa kokonaisuuden kannalta olisi rakentaan ne navetat ab-alueen suurien olemassa olevien peltoaukeiden keskelle. Tyyliin mitä Somebody yrittää. Täältä on kotieläintalous niin vähissä että hän saanee lehti-ilmoitukseensa jolla etsii sopimuskumppaneita paljon vastauksia joiden valmiit pellot ovat järkevän etäisyyden päässä. Lähes kaikkialta löytyy täällä jo viljelijöitä jotka ottaisivat mielihyvin nurmea viljelykiertoonsa. Mutta että tämä se olisi sitä valtakunnan kokonaisuuden kannalta ylivoimaisesti järkevintä toimintaa. Jonka valitettavasti estää tai tekee tyhjäksi ylisuuri tukiero. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Mutta ilman tuota ylisuurta tukieroa joka vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle niin c-alueella ei olisi raivaustarvetta ja ab-alueella pellon käyttö tehostuisi ja olisi myös ympäristöystävällisempää parempinen viljelykiertoineen.
Pellonraivaus hillitsee myös myynti ja vuokrahintoja. Pellon raivaus jos kielettäisiin täysin pellon myynti ja vuokraus hinta todennäköisesti tuplautuisi taas välittömästi. Myynti ja vuokraushintojen nousuako tosissaan suomessa halutaa.
Mutta eihän siellä c-alueella ole näitä ongelmia? Siellähän pelto on halpaa, me vain täällä ab-alueella olemme c-alueen tuottajien mukaan ihan itse syypäitä siihen että olemme ryssineet pellon osto- ja vuokrahinnat pilviin. Mutta teillähän siellä ei tällaista ongelmaa ole koska te olette järkevämpiä ja teillä on taskulaskimessa kunnon paristot? Näin on mielestäni täälläkin useaan kertaan kerrottu? Eikö se olekaan totta? Jos se on totta niin hintahan ei silloin voi olla peruste pellon raivaukselle koska pellon hintahan on teillä siellä edullinen?
Sanoisin, että annetaan markkinoiden ratkaista, minne navetat ja muu tuotanto sijoittuu, ei sitä tarvitse mitekään muuten ohjata.
Esim. lihakarjatuotanto ei millään laskuopilla ole kilpailukykyinen muiden tuotantosuuntien kanssa ja häviää silloin auttamattomasti kilpalussa esim. pelloista tai muista vastaavista ????
En puhu nyt sika tai broilerikasvatajista, vaan naudasta ja lampaasta.
Markkinatalous ei ole ratkaissut maatalouspolitiikassa enää sataan vuoteen. Eikä näytä tulevaisuudessakaan ratkaisevan.
Ehkä vaalirahat vaikuttaa tulevaisuuteen enemmän kuin markkinatalous ;D
-
Aakkosmies kirjoittaa:
Niinkö sinusta? Minusta taas ylivoimaisesti järkevintä toimintaa kokonaisuuden kannalta olisi rakentaan ne navetat ab-alueen suurien olemassa olevien peltoaukeiden keskelle.
[/quote]
Montako navettaa rakennettiin ennen eu:hun liittymistä ab alueella montako muualle ? Kyllähän karjataloudesta luopuminen ab-alueella on ollu mahdollista, kun on ollut mahdollisuudet muuhun. Muualla tuota mahdollisuutta ei ole siinä määrin.
-
Aakkosmies kirjoittaa:
Niinkö sinusta? Minusta taas ylivoimaisesti järkevintä toimintaa kokonaisuuden kannalta olisi rakentaan ne navetat ab-alueen suurien olemassa olevien peltoaukeiden keskelle.
Montako navettaa rakennettiin ennen eu:hun liittymistä ab alueella montako muualle ? Kyllähän karjataloudesta luopuminen ab-alueella on ollu mahdollista, kun on ollut mahdollisuudet muuhun. Muualla tuota mahdollisuutta ei ole siinä määrin.
Montako rakennettiin? Siis maitotilojen määrähän on ollut jo pitkään joka puolella vähenemässä. Muistan itse vielä ajan kun tiloja oli noin 40.000, nyt tilojen määrä lienee noin 12.000. Että tuo "montako rakennettiin" on hiukan harhaanjohtava? Tuotannon rakennehan oli jo pitkään erilainen ennen EU-aikaa, etelässä karjantarkkailutiloilla keskilehmäluku oli jo pitkään korkeampi eli täällä tapahtui tuotantorakenteen rationalisointia eli keskittymistä isommille tiloille jo ennen EU-aikaa. Mutta jos vaikka katsotaan maitotilojen määriä EU-aikana niin tuossa summittaiset muutokset
1995 2007 muutos kpl muutos %
ab 8500 3400 -5100 -59
c1 8000 3300 -4700 -59
c2 12100 5700 -6400 -53
c2p+ 4100 2000 -2100 -51
Eli etelästä on tiloja tippunut edelleen pois ja samalla on tapahtunut sellaista kehitystä että ab-alueella ollaan jääty jälkeen keskilehmäluvussa vaikka Uudellamaalla ja Pohjanmaalla onkin edelleen suurimmat karjat. Mutta selvää oli jo EUhun liityttäessä että rakennekehityksen seurauksena pienemmät tilat tippuvat kaikkialta pois ja vain suurimmat jatkavat. Ongelmana onkin se että ab-alueella ei ole tullut lopettavien tilalle korvausinvestointeja eli laajennuksia kun taas c-alueella korvausinvestointeja on tehty enemmän kuin mitä pieniä on lopettanut.
-
Sanoisin, että annetaan markkinoiden ratkaista, minne navetat ja muu tuotanto sijoittuu, ei sitä tarvitse mitekään muuten ohjata. Esim. lihakarjatuotanto ei millään laskuopilla ole kilpailukykyinen muiden tuotantosuuntien kanssa ja häviää silloin auttamattomasti kilpalussa esim. pelloista tai muista vastaavista ???? En puhu nyt sika tai broilerikasvatajista, vaan naudasta ja lampaasta.
Tästä on erittäin helppo olla samaa mieltä. Ilahduttavaa huomata että sinäkin olet kallistunut sille kannalle että tuotannon sijoittumista ohjaava ylisuuri tukiero on poistettava ja annettava sen jälkeen markkinoiden ratkaista mihin tuotanto sijoittuu.
Ja muutama asiaan liittyvä lainaus SKn Marttilan haastattelusta.
"Pellon puute jarruttaa navettojen kasvua."
"Tuotanto keskittyy ja kasvaa ydinalueilla Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Jos kehitys jatkuu, jatkossa lantaa rahdataan etelän pelloille, joilla kasvatetaan rehu maito-Suomen navetoille. "Yksipuolisessa keskittymisessä ei ole järkeä, se aiheuttaa vain kustannnuksia", Marttila sanoo."
"Politiikka ohjaa"
"Maidon pakomatkaa kohti pohjoista kiihdyttää politiikka. Tai tarkemmin, se kuuluisa tukiraja, joka kulkee Porista Lappeenrantaan. Pohjoispuolella maitolitraa tuetaan viisi senttiä enemmän kuin eteläpuolella. Sama rahassa: kahdessa miljoonassa litrassa se tekee satatuhatta euroa."
"Hullunkurinen tilanne. Lypsytilat katoavat Etelä-Suomesta, sieltä missä maito kulutetaan ja missä ovat suotuisimmat ilmasto-olosuhteet. Suurnavetat taas keskittyvät Pohjanmaalle, sinne mistä pelto uhkaa loppua."
"Asiantuntijat näkivät jo tuolloin, että Etelä-Suomen tuki on heikoin lenkki."
"Kun EU on irrottanut tuet pääosin tuotannosta, kansallinen tuotantotuki on entistä tärkeämpi. Senkin poliittinen riski on "tavattoman suuri"."
"Marttilalla, uuden polven maatalousekonomistilla, on silti haave. Ehkä jonain päivänä markkinat ovat niin toimivat ja tuotanto niin tehokasta, että maitotila saa tilin markkinoilta. "Jokaisen tuottajan toive on, että toimeen tultaisiin ilman kansallisia tukia.""
Mutta että hyvä että sinäkin emo-heikki olet kääntymässä näille Marttilan linjoille?
Jooo ja markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
-
Jooo ja markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ???? Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Sinä päivänä kuin kotieläintalouden tuet sikapuolella, lihanaudoissa ja lypsylehmissä ovat samat koko maassa niin veikkaanpa että ab-alueelta et tälle ehdotuksellesi vastustajia löydä. Katselin ketjuja joita oli ilmestynyt kun en vähään aikaan ollut kirjoitellut ja tuossa ketjussa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
AimoMela ja Milko (oliko se sellainen?) olivat aika hyvin laskeneet mikä on peltotukien taso eri tukialueilla ja elukkatuet ja kyllä se niin on että ab-alue voittaisi tuossa selkeästi kun tuet noin tasattaisiin. Niin että tuon ehdotuksen vastustajat tulevat kyllä c-alueelta. Lisäksi vielä sikapuolella tärkeässä ab/c1 vertailussa voittaisimme sikatilat selkeästi c1:een verrattuna jos kasvipuolen tuet tasattaisiin ja yhtään myyntikasveja kierrossa saisi pidettyä. Joko c1:n tuet alenisivat meidän tasollemme tai sitten ab-tuet nousisivat c1:n tasolle mutta ab voittaisi siinä kasvipuolellakin selkeästi puhumattakaan eläinpuolen vaikutuksesta.
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
-
ei täällä ainakkaa oo peltua liikaa
mutta pelloksi tarkotettuja maita on missä kasvaa väliaikasesti puuta
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
No aulis näköjään ennemin sallii paskarallin ympäri pitäjiä, kuin tehokkaan viljelyn veronmaksajien rahoilla. ;D
-
ei täällä ainakkaa oo peltua liikaa
mutta pelloksi tarkotettuja maita on missä kasvaa väliaikasesti puuta
No eikös ennenkin harrastettu sitä että pellolla kasvaa väliaikaisesti puita. ;D
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
No aulis näköjään ennemin sallii paskarallin ympäri pitäjiä, kuin tehokkaan viljelyn veronmaksajien rahoilla. ;D
Viittaan edelleen tähän ketjuun ja tuohon « Vastaus #3 : tänään kello 16:31 »
koska siinä on mielestäni kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu sekä peltomäärään, rehuralliin että paskaralliin.
Ja kun siihen liittää ketjun « Vastaus #5 : tänään kello 16:45 » Marttilan haastattelun jutut niin ei kai siitä kokonaisedullisuudesta paljon eri mieltä voine olla?
Ainoo ongelma että tukipolitiikka pitäis pistää uusiksi ja poistaa ylisuuri tukiero...
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
No aulis näköjään ennemin sallii paskarallin ympäri pitäjiä, kuin tehokkaan viljelyn veronmaksajien rahoilla. ;D
Viittaan edelleen tähän ketjuun ja tuohon « Vastaus #3 : tänään kello 16:31 »
koska siinä on mielestäni kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu sekä peltomäärään, rehuralliin että paskaralliin.
Ja kun siihen liittää ketjun « Vastaus #5 : tänään kello 16:45 » Marttilan haastattelun jutut niin ei kai siitä kokonaisedullisuudesta paljon eri mieltä voine olla?
Ainoo ongelma että tukipolitiikka pitäis pistää uusiksi ja poistaa ylisuuri tukiero...
Se mikä toimii ab alueella, ei vältämättä toimi c alueella.
Yhteistyösopimukset ei poista sitä tosiasiaa c alueella että välimatkat kasvaa pitkiksi joka tapuksessa.
-
aimomela ja abc mies vuodattaa taas elämän tuskassa
http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE (http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE)
emmä jaksa lukia noin pitkiä tilityksiä joten taidan lähteä raivaamaan peltoa ;D 8)
-
aimomela ja abc mies vuodattaa taas elämän tuskassa
http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE (http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE)
emmä jaksa lukia noin pitkiä tilityksiä joten taidan lähteä raivaamaan peltoa ;D 8)
Pistä kerralla 50 hehtaaria sileeks, ei tarvii komatzua heti huomenna sammuttaa. ;D
-
aimomela ja abc mies vuodattaa taas elämän tuskassa
http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE (http://www.youtube.com/watch?v=dEVdlg6kQuE)
emmä jaksa lukia noin pitkiä tilityksiä joten taidan lähteä raivaamaan peltoa ;D 8)
Pistä kerralla 50 hehtaaria sileeks, ei tarvii komatzua heti huomenna sammuttaa. ;D
sit lopetetaan ku on naapurinkin metsät peltona ;D
-
Oli peltoa sitten liikaa tai poskettomasti liikaa, niin yksittäisen tilan kohdalla pellon raivaamisella on iso positiivinen merkitys. Näkisin, että epäsäännöllisten lohkojen paikkaaminen ja oikominen tuottaa mitä suurimman tyydytyksen viljelijälle. Tuntuu pähkähullulta, että mun pitäisi asennoitua siihen, että kun esi-isät lopettivat kuokkimisen, niin meidän pellot oli sitten siinä. Jos vaarini vaarille esiteltäisiin mahdollisuutta oikoa joku kivinen kulma, niin luulisin vastauksen olevan luokkaa "anti mennä vaan".
Eeuut tulee ja menee, mutta pelto pysyy.
-
Oli peltoa sitten liikaa tai poskettomasti liikaa, niin yksittäisen tilan kohdalla pellon raivaamisella on iso positiivinen merkitys.
Totahan se just perkeletto ja vieköön on... kepulainen yhteiskunnan kokonaisnäkemys - kuhan vaan joku kunnon ihminen - veronmaksaja - maksaa viulut :o :o :o >:( >:( >:( >:(
-
Kunnon ihmiset vie maailmaa eteenpäin ja raivaa peltoa kehittääkseen tilaansa. Veronmaksajat. No joo, maanviljelijäkin voi maksaa veroa.
-
Kunnon ihmiset vie maailmaa eteenpäin ja raivaa peltoa kehittääkseen tilaansa. Veronmaksajat. No joo, maanviljelijäkin voi maksaa veroa.
Käyttäisin ehtotapamuotoa :P :P ::) ::)
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
Samaa mieltä, jokainen tehköön omilla rahoilla ????
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
Samaa mieltä, jokainen tehköön omilla rahoilla ????
;D ;D ;D ;D
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
Samaa mieltä, jokainen tehköön omilla rahoilla ????
Niin eikös sitä aina ole omilla rahoilla raivattu. Tuethan saadaan vasta kun peltoa viljellään.
Ainoa mistä suomessa saa rahaa tekemättä mitään on sosialitoimisto, työkkäri, kela ja työttömyys kassat(no piitäähän liiton rahoihin sentään välillä käydä muutama kuukausi nojaamassa lapioon työnantajan piikkiin)
-
Ainoa mistä suomessa saa rahaa tekemättä mitään on sosialitoimisto, työkkäri, kela ja työttömyys kassat(no piitäähän liiton rahoihin sentään välillä käydä muutama kuukausi nojaamassa lapioon työnantajan piikkiin)
Plus tuhatpäinen virkamiehistö..
-
Oli peltoa sitten liikaa tai poskettomasti liikaa, niin yksittäisen tilan kohdalla pellon raivaamisella on iso positiivinen merkitys. Näkisin, että epäsäännöllisten lohkojen paikkaaminen ja oikominen tuottaa mitä suurimman tyydytyksen viljelijälle. Tuntuu pähkähullulta, että mun pitäisi asennoitua siihen, että kun esi-isät lopettivat kuokkimisen, niin meidän pellot oli sitten siinä. Jos vaarini vaarille esiteltäisiin mahdollisuutta oikoa joku kivinen kulma, niin luulisin vastauksen olevan luokkaa "anti mennä vaan".
Eeuut tulee ja menee, mutta pelto pysyy.
Enpä viitsinyt lukea koko viestiketjua, niin oli typeriä kommentteja. Periaatteessa peltoa on riittävästi, ellei liikaakin, mutta pelto ei kulkeudu sitä tarvitseville. Peltoa pidetään vajaatuotannossa ja monilla päätuotantosuunta onkin tukien optimointi.
Tukipolitiikka on perimmäinen syy, siis sen passivoivuus. Tukiehdot eivät kannusta tuotantoon ja valvonnallakin on hampaat saivarrella aareista, muttei hyvistä viljelytavoista. Jos joku viljelijä narahtaa kysenalaisista viljelystä, valittaa viljelijä MTK:n lakimiehen avustamana, jolloin poikkeuksetta hallinto häviää. Tämä vie tarkastajien motivaation puuttuua itse ongelmaan, pelleilyviljelyyn.
Tämä on tietysti utopiaa, mutta nyt pitäisi aloittaa maatalouspolitiikan suuntaaminen kohti kilokohtaista tukea. Silloin pellilijän ei kannata pelleillä ja sekin pelto kulkeutuisi sille, joka peltoa todella tarvitsee. Peltomaan hintakin asettuisi oikealle tasolle.
Viljantuotannossa huipputuottaja saa tukea noin 0.1 €/kg ja ääripassiivisella luomutuottajalla tuki saattaa olla euronkin kilolta ja tavara kelpaa korkeintaan polttoaineeksi.
Jos tukea arvioidaan tuotannon mukaan, on tuotantoalueiden sisällä paljon suurempia eroja, kuin tuotantoalueiden välillä. Riitelykin loppuisi tarpeettomana.
-
En Minä oo saannu ainakaan yhtään veronmaksajien tukia kun oon raivannu peltoa. Enkä sen tuen takia raivaakkaan. Mutta kun pellon vuokrahinta lähestyy jo ha-tuen määrää, tuntuu järkevämmältä raivata omaa peltoa, jota tohtii kunnostaakki, vuokrapellostahan ei tiä kellä se on viiden vuoden päästä. Kun kerran tuki menee vuokrapellolla vuokranmaksuun, oma raivattu pelto on samalla viivalla....
-
markkinatalouden periaatteiden mukaan, jokainen voi tehdä peltoa niin paljon kuin haluaa ????
Juu
Sama tuki joka lohkolle, oli se sitten missä päin Suomea tahansa ????
Omilla rahoilla, ei meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla!!!
Samaa mieltä, jokainen tehköön omilla rahoilla ????
Niin eikös sitä aina ole omilla rahoilla raivattu. Tuethan saadaan vasta kun peltoa viljellään.
Ainoa mistä suomessa saa rahaa tekemättä mitään on sosialitoimisto, työkkäri, kela ja työttömyys kassat(no piitäähän liiton rahoihin sentään välillä käydä muutama kuukausi nojaamassa lapioon työnantajan piikkiin)
Aivan, tätähän minä juuri tarkoitin ????
Pellot tehdään omalla rahalla ja tuet viljelyyn pinta-alan mukaan.
Se jos mikä tervehdyttäisi peltojen hintakehitystä etelässä ????
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Jooo, kommenttini kohdistuu enempikin siihen, että jos joku haluaa poistaa pohjoisia tukia jonkinlaisen järkevyyden ja markkinatalouden hengessä, niin silloin pitäisi poistaa paljon muitakin rajoituksia ????
-
Kyllä uuden pellon raivaaminen on minusta mielekästä, en kai minä muuten olisi 50 ha raivannut... :)
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
-
Joo, siitä vaan UPM:ltä ostelemaan tyyliin paperiliitto, 1600ha.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Juu. Taitaapa ne minunkin metsäni sieltä Satarehun katolta näkyä, en tosin ole käynyt katsomassa mutta ainakin kirkkaalla kelillä varmaan pitäisi näkyä jos ei ole välissä korkeampia kohtia, ei pitäisi olla. Mutta että tervetuloa raivaamaan vaan! Saatana kun vähän kaivurilla raaputtaa niin tulee henkilöauton kokoista murikkaa. Olen nurkkia pelloista vähän oikonut että ei tulisi turhaa pyörimistä ja tiedän kyllä tasan tarkkaan mikä siinä metsän puolella odottaa. Sellaisia puolesta metristä henkilöautoon kokoisia kivenmurikoita. Ihan turha on kuvitella että peltoa raivattaisiin. Tai sitten pitää perustaa kivimurskaamo. Mutta onhan se asiaa tuntemattomana helppo katsella Satarehun katolta tai google mapsista.
Niin. Ennen kuin raatoja sai haudata niin metsäänhän niitä haudattiin. Siinäkin yhteydessä tuli aika lailla selväksi saako noista minun metsämaistani peltoa vai ei. Saateri kun monttu sikoja varten kaivettiin ja isot kivet nostettiin toiselle puolelle ja pehmeämpi maa toiselle puolelle niin se saaterin kivikasa oli yli kaksinkertainen siihen maakasaan nähden.
Noista myydyistä tonteista en tiedä mihin viittaat mutta ennenvanhaan täällä oli tapana että talot pistettiin pystyyn näennäisesti keskelle peltoa mutta moreeniharjanteelle. Hyviä rakennuspaikkoja veden kannalta mutta kun monttua kaivaa rakennusta varten niin sama juttu kuin noissa metsäpalstoissa. Saa varautua melkoisiin kivenmurikoihin.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Jooo, kommenttini kohdistuu enempikin siihen, että jos joku haluaa poistaa pohjoisia tukia jonkinlaisen järkevyyden ja markkinatalouden hengessä, niin silloin pitäisi poistaa paljon muitakin rajoituksia ????
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan. Mutta sinun olisi hyvä ymmärtää ja sisäistää mistä no pohjoisen raiviot tulevat. Ylisuuri tukiero merkitsee niin paljon parempaa kannattavuutta kuin ab-alueella että syntyy vajausta pellosta ja siitä syntyy tarve raivata. Kun ylisuuri tukiero poistettaisiin, loppuisi saman tien myös raivaaminen ja sitä kautta tuen tarve raivioille vähenisi. Tämä pitäisi ymmärtää että mikä johtuu mistäkin. Ja tässäkin kun korostetaan että omalla rahalla raivattu niin mahtaako olla että ainakin osarahoituksena on ollut tuon ylisuuren tukieron mukanaan tuoma parempi tuottavuus jonka ansiosta on jäänyt sitä rahaa siihen raivaukseen? Että omalla rahalla ja omalla rahalla?
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Juu. Taitaapa ne minunkin metsäni sieltä Satarehun katolta näkyä, en tosin ole käynyt katsomassa mutta ainakin kirkkaalla kelillä varmaan pitäisi näkyä jos ei ole välissä korkeampia kohtia, ei pitäisi olla. Mutta että tervetuloa raivaamaan vaan! Saatana kun vähän kaivurilla raaputtaa niin tulee henkilöauton kokoista murikkaa. Olen nurkkia pelloista vähän oikonut että ei tulisi turhaa pyörimistä ja tiedän kyllä tasan tarkkaan mikä siinä metsän puolella odottaa. Sellaisia puolesta metristä henkilöautoon kokoisia kivenmurikoita. Ihan turha on kuvitella että peltoa raivattaisiin. Tai sitten pitää perustaa kivimurskaamo. Mutta onhan se asiaa tuntemattomana helppo katsella Satarehun katolta tai google mapsista.
Niin. Ennen kuin raatoja sai haudata niin metsäänhän niitä haudattiin. Siinäkin yhteydessä tuli aika lailla selväksi saako noista minun metsämaistani peltoa vai ei. Saateri kun monttu sikoja varten kaivettiin ja isot kivet nostettiin toiselle puolelle ja pehmeämpi maa toiselle puolelle niin se saaterin kivikasa oli yli kaksinkertainen siihen maakasaan nähden.
Noista myydyistä tonteista en tiedä mihin viittaat mutta ennenvanhaan täällä oli tapana että talot pistettiin pystyyn näennäisesti keskelle peltoa mutta moreeniharjanteelle. Hyviä rakennuspaikkoja veden kannalta mutta kun monttua kaivaa rakennusta varten niin sama juttu kuin noissa metsäpalstoissa. Saa varautua melkoisiin kivenmurikoihin.
No jos 10 hehtaarin peltoaukealla kulkee tie ja keskellä on 0,5 hehtaarin omakotitalo tontti, niin pistää kyllä vähän ihmettelemään. Varsinkin kuin tontin suurin Talous rakennus on autotalli ja pellon laidassa näkyvällä tilalla on oma talo.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Jooo, kommenttini kohdistuu enempikin siihen, että jos joku haluaa poistaa pohjoisia tukia jonkinlaisen järkevyyden ja markkinatalouden hengessä, niin silloin pitäisi poistaa paljon muitakin rajoituksia ????
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan. Mutta sinun olisi hyvä ymmärtää ja sisäistää mistä no pohjoisen raiviot tulevat. Ylisuuri tukiero merkitsee niin paljon parempaa kannattavuutta kuin ab-alueella että syntyy vajausta pellosta ja siitä syntyy tarve raivata. Kun ylisuuri tukiero poistettaisiin, loppuisi saman tien myös raivaaminen ja sitä kautta tuen tarve raivioille vähenisi. Tämä pitäisi ymmärtää että mikä johtuu mistäkin. Ja tässäkin kun korostetaan että omalla rahalla raivattu niin mahtaako olla että ainakin osarahoituksena on ollut tuon ylisuuren tukieron mukanaan tuoma parempi tuottavuus jonka ansiosta on jäänyt sitä rahaa siihen raivaukseen? Että omalla rahalla ja omalla rahalla?
Kommenttini ei liittynyt tukiin tai niiden edellytyksiin, vaan siihen, että jos markkinatalouden hengessä vaaditaan tukien poistamista pohjoisesta, niin silloin pitää moni muukin asia muuttaa markkinatalouden hengen mukaiseksi, eli silloin pitää mennä periaatteseen, että talonpojalla on oikeus viljellä kaikkia hallussa oleviaan lohkoja samoilla korvauksilla, oli ne sitten omia tai ei ja oli ne sitten vanhoja peltoja tai uusia raivioita.
Kyllä eläintuet voidan korvata vaikka jollain muulla tuella, esim. tilatuki voitaisiin nostaa 147 € siihen 260 ja rapiat mitä se on A/B alueella ja muitakin pinta-alapohjoaisia tukia voitaisiin vastaavasti tarkistaa, niin että tulisi täysi kompensaatio menetetyille eläintuille ....
Mutta se on ihan selvä, että mitään yksipuolisia leikkauksia ei täällä hyväksytä.
-
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Noista myydyistä tonteista en tiedä mihin viittaat mutta ennenvanhaan täällä oli tapana että talot pistettiin pystyyn näennäisesti keskelle peltoa mutta moreeniharjanteelle. Hyviä rakennuspaikkoja veden kannalta mutta kun monttua kaivaa rakennusta varten niin sama juttu kuin noissa metsäpalstoissa. Saa varautua melkoisiin kivenmurikoihin.
No jos 10 hehtaarin peltoaukealla kulkee tie ja keskellä on 0,5 hehtaarin omakotitalo tontti, niin pistää kyllä vähän ihmettelemään. Varsinkin kuin tontin suurin Talous rakennus on autotalli ja pellon laidassa näkyvällä tilalla on oma talo.
Osa syy ensinnäkin mihin? Peltopulaan? Mutta jos itseäni ajattelen niin tässä on sillä tavalla että tässä on lähes 2 hehtaarin kivikkotontti savialueen keskellä. Että en nyt sitten tiedä mitä ihmettelemistä tuossa on? Jos katsotaan lähialueen 100-300 vuotta vanhoja talonpaikkoja joissa on 100-200 vuotiaita hirsitaloja niin noin ne täällä päin ovat olleet, aukealla. Pääsääntöisesti ns karimaalle hiukan korkeammalle tehtyjä, eiväthän talot muuten olisi kestäneetkään, savivellissä. Minä en nyt tajua mitä ihmeellistä tässä on tai mitä haet takaa?
-
Kommenttini ei liittynyt tukiin tai niiden edellytyksiin, vaan siihen, että jos markkinatalouden hengessä vaaditaan tukien poistamista pohjoisesta, niin silloin pitää moni muukin asia muuttaa markkinatalouden hengen mukaiseksi, eli silloin pitää mennä periaatteseen, että talonpojalla on oikeus viljellä kaikkia hallussa oleviaan lohkoja samoilla korvauksilla, oli ne sitten omia tai ei ja oli ne sitten vanhoja peltoja tai uusia raivioita.
Ja minä mielestäni vastasin että jos toimitaan markkinatalouden hengessä ja kotieläintuet tasataan niin tuskin kukaan vastustaa silloin tuota peltotukien tasausta.
Kyllä eläintuet voidan korvata vaikka jollain muulla tuella, esim. tilatuki voitaisiin nostaa 147 € siihen 260 ja rapiat mitä se on A/B alueella ja muitakin pinta-alapohjoaisia tukia voitaisiin vastaavasti tarkistaa, niin että tulisi täysi kompensaatio menetetyille eläintuille .... Mutta se on ihan selvä, että mitään yksipuolisia leikkauksia ei täällä hyväksytä.
Eli toimitaan markkinatalouden hengessä kunhan vain c-tukiin ei kosketa. Joopa joo... Kompensaatiopa hyvinkin... Taisitpa tajuta sitten tuon kirjoitukseni että minkä takia se tukia raivioille olisi merkityksetön? Että mikä johtuu mistäkin? Kun tuet tasattaisiin niin loppuisi myös pellon raivaus c-alueelta aika hätäseen. Mutta että ensin vielä täysimääräinen kompensaatio ja sen jälkeen sitten vielä tuki raivioille, se on ilmeisesti laajemminkin c-alueen näkemys siitä miten markkinatalouden hengessä toimitaan?
Toiseksi mistä ihmeestä, MTKn kursseilta vai HevosmiestenTietoToimistolta olet saanut päähäsi että etelän tilatuki olisi 260 euroa per hehtaari? A-alueella 234, täällä B-alueella missä minä majailen 186? Ja kun tuon
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjun luet niin huomaat Aimon Ja Milkon laskelmista että kokonaistuki saattaapi olla c-alueella korkeampi kuin ab:llä, sitähän minäkin tässä ketjussa totesin että tulisi enemmän rahaa jos kasvituet tasattaisiin.
-
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Et sit malttanu katto kuinka paljo kiviä siinäkin oli ympärillä. Ne olis nähny, ku olisit uskaltanu kattoo alas päin. :P
Juu, minunkin talo on keskellä about 200ha peltoaukeeta. Tonttia ku raapii, niin tulee niitä henkilöauton kokoisia kiviä esiin, että lisäpellon saamikseksi ei tuu kyllä mieleen siirtää taloa.
On tainnu etelän isäntien esi-isät jo sen verta fiksumpia ku pohjoisen, että ovat aikanaan tehneet viljelyyn sopivat pellot pelloiksi ja jättäneet loput metsäksi ja tonttimaaksi. :D
-
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.
Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...
-
Luin tämän päivän maaseutua ja aloin pohdiskella että mihin tässä ollaan oikein menossa. Lehdessä kaksi tohtoristason miestä oli kirjoittanut vierasyliön jossa totesivat että peltoa on liikaa. Lainaus kirjoituksesta:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Ja sitten täällä jotkut "viisaat" sanovat että lisää vaan pitää peltoa raivata ja tukien piiriin vielä kaikki? Ei voi oikein ymmärtää. Ja mikä on tämän perussyy tämän raivaustarpeen? Tukipolitiikan pahat vääristymät jotka siirtävät kotieläintuotantoa parhailta peltoalueilta c-alueelle. Hauskinta tässä on se että pahimmillaan tämä johtaa paitsi siihen että raivataan lisää kokonaisuuden kannalta tarpeetonta peltoa ja aletaan laittaa eteläisen alueen periaatteessa parempia peltoja pois viljelykäytöstä samaan aikaan kun viljelyä laitetaan uusille raivioille ja kaikki mahdolliset postimerkin kokoiset perstilkutkin otetaan peltopulassa käyttöön. Kun koko ongelmaa ei edes olisi jos Marttilankin myöntämää ylisuurta tukieroa ei olisi. Ei voi muuta kuin todeta että olisi todellakin kirveellä töitä.
*** JEE, JEE, totta töriset. Kirveellä on todellakin töitä. Peltoa raivataan vaan lisää...
-
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.
Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...
Aivan ????
-
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.
Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...
Aivan ????
No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.
-
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Et sit malttanu katto kuinka paljo kiviä siinäkin oli ympärillä. Ne olis nähny, ku olisit uskaltanu kattoo alas päin. :P
Juu, minunkin talo on keskellä about 200ha peltoaukeeta. Tonttia ku raapii, niin tulee niitä henkilöauton kokoisia kiviä esiin, että lisäpellon saamikseksi ei tuu kyllä mieleen siirtää taloa.
On tainnu etelän isäntien esi-isät jo sen verta fiksumpia ku pohjoisen, että ovat aikanaan tehneet viljelyyn sopivat pellot pelloiksi ja jättäneet loput metsäksi ja tonttimaaksi. :D
no mun mielestä noi etelän esi-isien jälkeläiseet ei ainaska mitään järjen jättiläisiä ole kun seurataan peltovuokra ja ostihintojen kehitystä onko etelän isäännillä tullut taantuma kehitykseen ja sit kadehtimaan c-alueen tuottajia ku menöö kaikki tilit lainan hoitoon ja vuokriin ;D ;D ;D
-
No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.
Jumalauta sentään. Jos mää lähtisin omista metsäpalstoistani tollaista 7 hehtaaria pelloksi tekemään niin tuolla hinnalla mahtaisko saada puolelta alaa kivet pois. Vertailukohtana sellainen pikku kaivuhomma jonka teetin isolla telakoneella ja maksoi 8.500 euroa. Jos otan sen homman tuntiveloituksen siihen aikaan mitä noilta pieniltä oikaisuilta on samalla telakoneella kulunut raivata kivet pois ja ajattelen että 7 hehtaaria sitä samaa niin toi 15.000 on siihen aikasta pieni summa. Onnittelen niitä joilla tuollaisia metsiä on että tuolla kustannuksella niistä peltoa tehdään, minulla valitettavasti ei ole. Kaivinkone tekisi pitkään töitä ennenkuin jyrsintä voisi tuoda lähimaillekaan, veikkaan kyllä että jyrsintä ei edes voisi käyttää kivien takia.
-
No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.
Jumalauta sentään. Jos mää lähtisin omista metsäpalstoistani tollaista 7 hehtaaria pelloksi tekemään niin tuolla hinnalla mahtaisko saada puolelta alaa kivet pois. Vertailukohtana sellainen pikku kaivuhomma jonka teetin isolla telakoneella ja maksoi 8.500 euroa. Jos otan sen homman tuntiveloituksen siihen aikaan mitä noilta pieniltä oikaisuilta on samalla telakoneella kulunut raivata kivet pois ja ajattelen että 7 hehtaaria sitä samaa niin toi 15.000 on siihen aikasta pieni summa. Onnittelen niitä joilla tuollaisia metsiä on että tuolla kustannuksella niistä peltoa tehdään, minulla valitettavasti ei ole. Kaivinkone tekisi pitkään töitä ennenkuin jyrsintä voisi tuoda lähimaillekaan, veikkaan kyllä että jyrsintä ei edes voisi käyttää kivien takia.
Kaivurilla kivet karhoon, siitä kärryyn ja lopuksi murskankautta kylätielle.
Hyvällä tuurilla murskeela voi muutaman euron tienata.
Kuulema 2000 kuutiota jos on kiveä niin kannattaa jo tehdä 100mm murketta ja jos löytyy 10000 kuutiota niin pienempääkin alkaa kannataa jauhaa.
Ps. pistä urakoitsia vaihtoon. Mulla hautasivat pari kilometriä kantokarhoja ja ojia kaivoivat samalla, eikä tainnut maksaa edes nuin paljon.
-
Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.
Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
-
Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.
Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.
Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.
-
Ei se ihan harvinaista ole täälläkään päin se pellon raivaus. Tiedän ainakin kolme "projektia" jotka parasta aikaa käynnissä. Syytä vaan tiedä. Kahdella näistä ei ole elukoita ja kolmannella pitäs 250ha riittä sihen porukkaan joka on kopeissa. Täysin typerää raivata tukikelvotonta plänttiä. Ennemin maksaa sen 500 vuokraa tai ostaa 10000e/ha.
-
Kuten aikaisemminkin jo totesin niin ei varmaan löydy sellaista ab-viljelijöistä joka estäisi tuet c-aluen raivioille jos kotieläintuet tasataan.
Minä vastustan silti. Kukin saa raivata peltoa ihan omaan piikkiinsä ja myös viljellä raivionsa ilman tukia...
Aivan ????
No tämän hetken kustannukset oleet n.7 hehtaarin lohkolla n.15000€ sis.alv22%
Sis. jyrsimisen, ojituksen, kalkituksen. 6000€/hehtaari hinnalla saman kokoinen lohko olisi maksanut 42000€ ja ajomatkaa olisi 1km sijaan ollut todenäköisesti 10km.
Tässä on asiaa ja kun vielä muistetaan se, että ne tukikelpoiset lohkot mitkä olisi vuokrattavissa, sijaitsee vilejlyn kannalta väärässä paikkaa, eli muun asutuksen keskellä ja ovat vielä onnettoman pieniä lohkoja, miksi maksaa sellaisista länteistä ylihintaa jotka ei edes sovellu viljelyyn, kun murto-osalla tuosta saa uutta peltoa huomatavasti soveliaammalta paikkaa ja lohkotkin on paljon paremman kokoisia.
Miksi meidän pitäisi kärsiä siitä, ettei etelässä ole raivattavaa aluetta samallalailla tarjolla ????
-
Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.
Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.
Sääntöjen mukaan siirettävä määrä on oltava vähintään aina kerrallaan 2 hehtaaria, eli jos siirrät 2,5 hehtaaria, niin sinulta häviää tukioikeuksia 0,5 hehtaarin verran savuna ilmaan. Jos oikein muistan niin tukioikeudet pitää siirtää lohkojen välillä kokonaisena eli 2 hehtaarin siirrettävälle määrälle on oltava 2 hehtaaria peltoa. Eli kansalliseen varantoon kertyy kokoajan tukioikeuksia joita ei ole minnekään osoitettu.
-
Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.
Mä taas oon kuullu et Sössö on rehellinen poliitikko :P ::) ;D :D :D
-
Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.
Mä taas oon kuullu et Sössö on rehellinen poliitikko :P ::) ;D :D :D
Ja minä olen kuullut joskus väitteen että tiedottajien eläkkeet on itse maksettuja.
-
Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.
Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.
Sarjassamme c-alueen oikeaksi todistettuja väitteitä. Samassa sarjassa kuin tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa laskukone väite ab-alueen VALTAVASTA tukierosta kasvinviljelypuolella jonka AimoMela ja Milko osoittivatkin monessa tapauksessa olevan päinvastaisen eli tosiasiallisesti c-alueen kasvipuolen tuet ovatkin suuremmat? En vaan tajua mistä näitä väitteitä aina ilmestyy vaikka numeroilla osoitettavat tosiasiat on päinvastaiset, MTKn tukimatematiikan kursseillako niitä opetetaan?
Peltoa poistuu joo, teiden alle ja rakennusten alle joo. Ja saattaapa jopa olla että ab-alueella tuo voi pitää paikkansakin, täällä kun väestön määrä vielä lisääntyykin ja uusi ihmisiä varten tarvitaan asuntoja ja uusia teitä. Onhan tuolla Oulu kasvukeskuksena mutta muuten c-alueen ongelmana lienee enemmänkin se että olisi nykyisilläkin teillä tarpeeksi käyttäjiä kuin että tiet vievät peltoa? Mutta jos lasketaan että peltoa on 500.000 hehtaaria liikaa ja täällä päin vaaditaan omakotitontille alaa se 0,5 hehtaaria niin tuosta saataisiin jo miljoona omakotitonttia ja jos vaikka vähän tienpätkääkin ja kauppaa ja muuta niin se puoli miljoonaa omakotitonttia saisi tehdä.
Että sanoisinpa että rakentaminen ei kokonaisuutena vie peltoa yhtään mitään, ongelmana tietty on että muutamalla tilalla paikallisesti saattaa merkittäviä aloja tilasta joutua kaavoituksen piiriin. Toisaalta täällä päin muistaakseni maksettiin taannoin jotain 30.000 euroa hehtaarilta olikos se noin 12 hehtaarin ala joka oli kaavoituksellisesti "oikeassa" paikassa niin kyllähän tuolla summalla mitä tuosta tulee niin aika pitkään eleleekin verrattuna ainakin kasviviljelyn vuotuiseen tuottoon?
Mutta että jos pellonraivausta sillä perustellaan että yhteiskunta rakentamiseen ottaa peltoa niin aika kaukaa on haettu perusteet?
-
Huomioikaapa myös että peltoa poistuu viljelyksestä myös kokoajan teiden, rakennusten ja metsityksen takia. Olen kuullut väitteen että peltoa jopa poistuisi viljelyksestä enemmän kuin uutta raivataan.
Poistuvilta pelloilta ei vältämättä onnistu tukien siirto aina.
Sarjassamme c-alueen oikeaksi todistettuja väitteitä. Samassa sarjassa kuin tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa laskukone väite ab-alueen VALTAVASTA tukierosta kasvinviljelypuolella jonka AimoMela ja Milko osoittivatkin monessa tapauksessa olevan päinvastaisen eli tosiasiallisesti c-alueen kasvipuolen tuet ovatkin suuremmat? En vaan tajua mistä näitä väitteitä aina ilmestyy vaikka numeroilla osoitettavat tosiasiat on päinvastaiset, MTKn tukimatematiikan kursseillako niitä opetetaan?
Peltoa poistuu joo, teiden alle ja rakennusten alle joo. Ja saattaapa jopa olla että ab-alueella tuo voi pitää paikkansakin, täällä kun väestön määrä vielä lisääntyykin ja uusi ihmisiä varten tarvitaan asuntoja ja uusia teitä. Onhan tuolla Oulu kasvukeskuksena mutta muuten c-alueen ongelmana lienee enemmänkin se että olisi nykyisilläkin teillä tarpeeksi käyttäjiä kuin että tiet vievät peltoa? Mutta jos lasketaan että peltoa on 500.000 hehtaaria liikaa ja täällä päin vaaditaan omakotitontille alaa se 0,5 hehtaaria niin tuosta saataisiin jo miljoona omakotitonttia ja jos vaikka vähän tienpätkääkin ja kauppaa ja muuta niin se puoli miljoonaa omakotitonttia saisi tehdä.
Että sanoisinpa että rakentaminen ei kokonaisuutena vie peltoa yhtään mitään, ongelmana tietty on että muutamalla tilalla paikallisesti saattaa merkittäviä aloja tilasta joutua kaavoituksen piiriin. Toisaalta täällä päin muistaakseni maksettiin taannoin jotain 30.000 euroa hehtaarilta olikos se noin 12 hehtaarin ala joka oli kaavoituksellisesti "oikeassa" paikassa niin kyllähän tuolla summalla mitä tuosta tulee niin aika pitkään eleleekin verrattuna ainakin kasviviljelyn vuotuiseen tuottoon?
Mutta että jos pellonraivausta sillä perustellaan että yhteiskunta rakentamiseen ottaa peltoa niin aika kaukaa on haettu perusteet?
Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ????
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ????
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.
-
Pellonraivaus asiassa kiteytyy pintaan yhä breznevin ajassa elävän sukutilarälssin ajatusmaailma. Käppyräkävyt haluaa pellon hinnan pysyvän pilvissä.
Nyky EU/globaalissa maailmassa on jälkijätöistä haihatella, että meillä on liika tai liian vähän peltoa Suomessa, saati että meidän viljasadon määrällä on paskankaan vaikutusta viljan hintaan edes Suomessa. Keskusliikemafiallakin on selkeästi suurempi vaikutus viljan hintaan, kuin kotimaisen tuotannon määrällä... oliko yllätys? ;D
Kaikki mahdollinen sukutila/perheviljelyrälssin kurittaminen on onneksi isänmaalle ja sen maataloudelle. 8)
-
Tässä on asiaa ja kun vielä muistetaan se, että ne tukikelpoiset lohkot mitkä olisi vuokrattavissa, sijaitsee vilejlyn kannalta väärässä paikkaa, eli muun asutuksen keskellä ja ovat vielä onnettoman pieniä lohkoja, miksi maksaa sellaisista länteistä ylihintaa jotka ei edes sovellu viljelyyn, kun murto-osalla tuosta saa uutta peltoa huomatavasti soveliaammalta paikkaa ja lohkotkin on paljon paremman kokoisia.
Miksi meidän pitäisi kärsiä siitä, ettei etelässä ole raivattavaa aluetta samallalailla tarjolla ????
Ei tarvitsekaan kärsiä. Kun luet myös tuon alla olevan edellisessä viestissä olleen asian ja huomioit sen että sitten myöskään ab-alueen ei tarvitse olla kärsimässä siitä että joku naukuu c-alueen raivioita tukien piiriin ja vielä onnistuukin siinä naukumisessaan?
Ja sitten tarttis tietty vielä ymmärtää tuo että miksi c-alueella raivataan yleensä ottaen jonka Heinämäki osasi aika hyvin pukea sanoiksi. Jos sitä perussyytä eli ylisuurta tukieroa ei olisi niin raivauksesta ei olisi mitään ongelmaa kun sitä ei olisi.
Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.
Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.
Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.
-
Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ????
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ????
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.
Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?
-
Pellonraivaus asiassa kiteytyy pintaan yhä breznevin ajassa elävän sukutilarälssin ajatusmaailma. Käppyräkävyt haluaa pellon hinnan pysyvän pilvissä.
Nyky EU/globaalissa maailmassa on jälkijätöistä haihatella, että meillä on liika tai liian vähän peltoa Suomessa, saati että meidän viljasadon määrällä on paskankaan vaikutusta viljan hintaan edes Suomessa. Keskusliikemafiallakin on selkeästi suurempi vaikutus viljan hintaan, kuin kotimaisen tuotannon määrällä... oliko yllätys? ;D
Kaikki mahdollinen sukutila/perheviljelyrälssin kurittaminen on onneksi isänmaalle ja sen maataloudelle. 8)
Älä nyt taas sotke tuota sukutilakatkeruuttasi tähänkin asiaan. Vaikka osa tuosta on asiaakin, pellon hinnasta pilvissä ja muusta. Sanoisin että nuo kaksi tohtorismiestä eivät silti ole väärässä kun sanovat että meillä on liikaa peltoa. Ajattele nyt itsekin jos meillä tällä hetkellä on se tilanne että lähes kahden vuoden sato alkaa olla varastossa? Siihen kun vielä lisätään se että ohran interventio loppunee niin viljapuolella tulee aika tiukat paikat jollakin aikavälillä. Ei siinä mitään, itsekin hyödyn kotieläintuottajana tietty tilanteesta. Mutta vain siten että lopetan omien peltojeni viljelyn ja ostan viljan muilta halvemmalla kuin mitä omat tuotantokustannukseni ovat. Ja onko siinä sitten mitään järkeä?
Tätä kannattaisi ajatella myös vähän pitemmälle, vaikkapa vain 2013 tukineuvotteluihin. Siinä voi olla tiukka paikka neuvottelijoille sellittää että miksi pellon määrä c-aluella on kasvanut? Siinä tyhmempikin kuin EUn asiantuntijat tajuavat että ylisuuri tukiero on siirtänyt tuotantoa c-alueelle. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä se sitten taas johtaa tukileikkauksiin eli tuen tasoa lasketaan. Ihan sama juttu kuin ab-sikapuolella kävi kun tuotanto kasvoi tuen varassa (tosin c-alueella vielä rajummin) niin sitten EUssa katsottiin että mitään tukia tarvita tai tuki liian suuri kun se johtaa tuotannon kasvuun. Mutta että c-alueellakin pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja ajattelemaan että mitä mistäkin seuraa?
-
Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ????
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ????
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.
Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?
Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ????
Se on tietenkin eri asia, jos joku haluaa vaikuttaa viljanhintaan luomalla niukkuutta tarjonnassa rajoittamalla viljelyä, ei vaan toimi jos muualta maailmasta saa tuoda viljaa vapaasti ????
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.
-
Tätä kannattaisi ajatella myös vähän pitemmälle, vaikkapa vain 2013 tukineuvotteluihin. Siinä voi olla tiukka paikka neuvottelijoille sellittää että miksi pellon määrä c-aluella on kasvanut? Siinä tyhmempikin kuin EUn asiantuntijat tajuavat että ylisuuri tukiero on siirtänyt tuotantoa c-alueelle. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä se sitten taas johtaa tukileikkauksiin eli tuen tasoa lasketaan. Ihan sama juttu kuin ab-sikapuolella kävi kun tuotanto kasvoi tuen varassa (tosin c-alueella vielä rajummin) niin sitten EUssa katsottiin että mitään tukia tarvita tai tuki liian suuri kun se johtaa tuotannon kasvuun. Mutta että c-alueellakin pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja ajattelemaan että mitä mistäkin seuraa?
Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ????
-
Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.
-
Viljelyalan kasvattaminen = tukien leikkaaminen!!
Jos pinta-ala kasvaa, vaikka tukien kokonaismäärä ei, niin yhtä hehtaaria kohti maksettava tuki pienenee!!!
Hehtaarituen pienentäminen varmasti pudottaa vuokria, mutta se pudottaa myös kannattavuutta. Veikkaan katetuoton putoavan enemmän mitä vuokrat. Ainakin täällä etelässä pinta-alaa on kasvatettava katteiden pudotessa, jolloin kilpailu pitää yllä korkeita vuokria, ellei konkurssit "tervehdytä" alaa..
Tukien hyväksyminen raivioille olisi taas yksi selkeä tulonsiirto etelästä pohjoiseen >:(
-
Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ????
Niin? Tätähän minä juuri tuossa tarkoitin? Että siinä ei paljon asiantuntijoiden sana paina kun palstan oma kaikkien alojen erikoisasiantuntijamme emo-heikki esittää oman asiantuntevan lausuntonsa asiasta jota ei käy kiistäminen? Asiantuntijat ovat väärässä ja emo-heikki oikeassa, niinhän se menee? Se näkemys ei muuten sitten rajoitu noihin kahteen tohtorismieheen, jos olen oikein ymmärtänyt niin myös suurin osa muista maatalouden asiantuntijoista tukee tätä näkemystä pellon määrästä. Mutta he ovat kaikki väärässä ja emo-heikki oikeassa, sehän on itsestään selvää ja asiasta ei tarvotse edes keskustella.
-
Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.
Ceemiehen on helppo vaatia peltotukia alaemmas, kun heillä on ne jäätävät eläintuet(jopa peltotukia isommat) >:(
Mutta mitä jää käteen etelän tilalle?
Itselläni kansalliset kotieläintuet ovat reilu 3 prossaa koko tukipotista, paljonko emofeikillä? Riittääkö puolet?
-
Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ????
Niin? Tätähän minä juuri tuossa tarkoitin? Että siinä ei paljon asiantuntijoiden sana paina kun palstan oma kaikkien alojen erikoisasiantuntijamme emo-heikki esittää oman asiantuntevan lausuntonsa asiasta jota ei käy kiistäminen? Asiantuntijat ovat väärässä ja emo-heikki oikeassa, niinhän se menee? Se näkemys ei muuten sitten rajoitu noihin kahteen tohtorismieheen, jos olen oikein ymmärtänyt niin myös suurin osa muista maatalouden asiantuntijoista tukee tätä näkemystä pellon määrästä. Mutta he ovat kaikki väärässä ja emo-heikki oikeassa, sehän on itsestään selvää ja asiasta ei tarvotse edes keskustella.
Voithan sinä jankata väitettäsi, joka on järjen vastainen ????
-
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.
Kuten kylmis toteaa niin tämä ehdotus on omalla tavallaan ihan hyvä. Mutta pohditaas asiaa hiukan pitemmälle. Kun huomioidaan c-alueen suurempi eli ylisuuri kotieläinpuolen tuki joka tätä raivaustarvettakin tekee niin sehän tarkoittaa sitä että c-alueella pellonkin viljely edelleen jatkuisi ylisuurien kotieläintukien varassa. Kun taas ab-alueella kannattavuus edelleen heikkenisi joka johtaisi siihen että ab-alueen kuitenkin paremmissa oloissa olevaa peltoa tippuisi tuotannosta pois ja c-alueelle raivattaisiin edelleen lisää. Eli tämä ehdotus johtaisi tuotannon yhä kiihtyvään siirtymiseen c-alueelle.
-
Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.
Ceemiehen on helppo vaatia peltotukia alaemmas, kun heillä on ne jäätävät eläintuet(jopa peltotukia isommat) >:(
Mutta mitä jää käteen etelän tilalle?
Itselläni kansalliset kotieläintuet ovat reilu 3 prossaa koko tukipotista, paljonko emofeikillä? Riittääkö puolet?
Ei kyllä minulla pinta-alatuet on paljon suuremmat kuin eläintuet, syynä on se että pinta-ala yksiköinä on suurempi kuin eläinyksiköiden määrät ????
-
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.
Kuten kylmis toteaa niin tämä ehdotus on omalla tavallaan ihan hyvä. Mutta pohditaas asiaa hiukan pitemmälle. Kun huomioidaan c-alueen suurempi eli ylisuuri kotieläinpuolen tuki joka tätä raivaustarvettakin tekee niin sehän tarkoittaa sitä että c-alueella pellonkin viljely edelleen jatkuisi ylisuurien kotieläintukien varassa. Kun taas ab-alueella kannattavuus edelleen heikkenisi joka johtaisi siihen että ab-alueen kuitenkin paremmissa oloissa olevaa peltoa tippuisi tuotannosta pois ja c-alueelle raivattaisiin edelleen lisää. Eli tämä ehdotus johtaisi tuotannon yhä kiihtyvään siirtymiseen c-alueelle.
Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ????
-
Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ????
Ei ole moittinut. Vielä. Ihan sama vaikeus tulee kuin ab-alueen sikatuissa ja 141-neuvotteluissa. Luvut isketään pöytään ja neuvottelijat katsovat että tuotanto (peltoala tässä tapauksessa, sianliha 141:ssä) on kasvanut ja tukia on saatu. Sen jälkeen neuvottelijoilla onkin aika työ perustella että miksi tuotanto on kasvanut ja miksi tukea tarvitaan vaikka tuotanto kasvaa. Tämän pitäisi jokaisen hiukankaan tulevaisuuteen pitemmälle katsovan ja menneisyyden tapahtumat tietävän ymmärtää. Tässä on se että olisi mahdollista hoitaa homma kansallisesti tai sitten EU hoitaa homman. Ja kuten totesin niin tällä kertaa varmasti ab-alue on paremmin hereillä neuvotteluissa ja jos EU-neuvottelijat eivät kiinnitä huomiota pellon määrän kasvuun niin avustajia todennäköisesti löytyy jotka heille siitä kertovat. Pitää alkaa yhtä härskisti ajaa omaa etuaan kuin c-alue on tehnyt.
-
Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ????
Ei ole moittinut. Vielä. Ihan sama vaikeus tulee kuin ab-alueen sikatuissa ja 141-neuvotteluissa. Luvut isketään pöytään ja neuvottelijat katsovat että tuotanto (peltoala tässä tapauksessa, sianliha 141:ssä) on kasvanut ja tukia on saatu. Sen jälkeen neuvottelijoilla onkin aika työ perustella että miksi tuotanto on kasvanut ja miksi tukea tarvitaan vaikka tuotanto kasvaa. Tämän pitäisi jokaisen hiukankaan tulevaisuuteen pitemmälle katsovan ja menneisyyden tapahtumat tietävän ymmärtää. Tässä on se että olisi mahdollista hoitaa homma kansallisesti tai sitten EU hoitaa homman. Ja kuten totesin niin tällä kertaa varmasti ab-alue on paremmin hereillä neuvotteluissa ja jos EU-neuvottelijat eivät kiinnitä huomiota pellon määrän kasvuun niin avustajia todennäköisesti löytyy jotka heille siitä kertovat. Pitää alkaa yhtä härskisti ajaa omaa etuaan kuin c-alue on tehnyt.
Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ????
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella.
Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.
-
Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ????
Tekeydytkö taas tyhmäksi vai onko tuo luontaista? Näytä ensinnäkin se kohta missä minä olen sanonut että tämä on viljapuolen ongelma. Ongelma on yleisesti pellon ylimäärä kuten aloituksesta ja vierasyliöstäkin näkyy. Tietysti se korostuu viljan viljelyssä mutta kokonaismäärä on se ongelma. Ja jos et tajua että mikä yhteys on kotieläintuilla ja pellon viljelyllä niin aika ongelmallista sitä on selittää. Kysytäänpä vaikka näin: jos et saisi niitä eläntukia mitä saat vaan viljelisit viljaa tai heinää niin mikä olisi tilasi kannattavuus? Sinun kannattaa viljellä niitä peltojasi vain siksi että sinulla on lihakarjaa ja saat niille merkittävää tukea.
-
Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ????
Tekeydytkö taas tyhmäksi vai onko tuo luontaista? Näytä ensinnäkin se kohta missä minä olen sanonut että tämä on viljapuolen ongelma. Ongelma on yleisesti pellon ylimäärä kuten aloituksesta ja vierasyliöstäkin näkyy. Tietysti se korostuu viljan viljelyssä mutta kokonaismäärä on se ongelma. Ja jos et tajua että mikä yhteys on kotieläintuilla ja pellon viljelyllä niin aika ongelmallista sitä on selittää. Kysytäänpä vaikka näin: jos et saisi niitä eläntukia mitä saat vaan viljelisit viljaa tai heinää niin mikä olisi tilasi kannattavuus? Sinun kannattaa viljellä niitä peltojasi vain siksi että sinulla on lihakarjaa ja saat niille merkittävää tukea.
Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ????
Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.
Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ????
-
Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ????
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella. Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.
Ei vaikuta välttämättä ei. Mutta jos ennen seuraavia tukineuvotteluja ab-alueen edustajat kiinnittävät komission ja komissaarin huomion siihen että peltoa (joskin tukikelvotonta) on raivattu kovasti ja esittävät sen osoituksena ylisuuresta tukierosta tällä kertaa ennen neuvotteluja niin saattaapi tuolla jotakin vaikutusta asiaan olla.
-
Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ????
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella. Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.
Ei vaikuta välttämättä ei. Mutta jos ennen seuraavia tukineuvotteluja ab-alueen edustajat kiinnittävät komission ja komissaarin huomion siihen että peltoa (joskin tukikelvotonta) on raivattu kovasti ja esittävät sen osoituksena ylisuuresta tukierosta tällä kertaa ennen neuvotteluja niin saattaapi tuolla jotakin vaikutusta asiaan olla.
Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ????
Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ????
-
Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ???? Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ????
Saisitko koko elantosi pelkästä tilasta? Tuskin? Siinä ei tuntiansion kasvu paljon auta jos kokonaisrahamäärä ei riitä elämiseen? Mutta kun kovasti noista ab-alueen kahukauran kasvattajista jotka viikon työllä koittavat saada vuoden palkan täälläkin mutistaan niin mitäpä tuollainen kuvaamasi systeemi sitten mahtaisi olla? Näennäisviljelyä puhtaimmillaan?
-
Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ???? Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ????
Naudanlihantuotannon kasvu on asia erikseen mutta komissiossa varmasti osaavat katsoa myös mihin tukimarkat menevät kun niitä ei lihakiloista makseta vaan nuppiluvusta ja silloin kun esitetään luvut emolehmien määrän kasvusta c-alueella niin nepäs eivät sitten olekaan heppoisella pohjalla vaan eläinmerkkirekisteri aika lahjomattomasti kertoo mikä on ollut kehitys?
-
Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ???? Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ????
Saisitko koko elantosi pelkästä tilasta? Tuskin? Siinä ei tuntiansion kasvu paljon auta jos kokonaisrahamäärä ei riitä elämiseen? Mutta kun kovasti noista ab-alueen kahukauran kasvattajista jotka viikon työllä koittavat saada vuoden palkan täälläkin mutistaan niin mitäpä tuollainen kuvaamasi systeemi sitten mahtaisi olla? Näennäisviljelyä puhtaimmillaan?
Niin, alue on vähän liian pohjoinen, jotta voisin siirtyä viljalle, vaikka pari kaveria sitä täälläkin on harrastanut ????
Mutta, siitä olen ihan varma, että jos C-alueen eläintuet lopetettaisiin, niin viljanviljely tässä maassa kasvaisi räjähdysmäisesti, sillä kyllä esim. pohjanmaalla vilja menestyy ihan hyvin ja siellä on pääosa C-alueen pelloista.
-
Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ???? Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ????
Naudanlihantuotannon kasvu on asia erikseen mutta komissiossa varmasti osaavat katsoa myös mihin tukimarkat menevät kun niitä ei lihakiloista makseta vaan nuppiluvusta ja silloin kun esitetään luvut emolehmien määrän kasvusta c-alueella niin nepäs eivät sitten olekaan heppoisella pohjalla vaan eläinmerkkirekisteri aika lahjomattomasti kertoo mikä on ollut kehitys?
Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.
Mitä tulee muuten tuen määräytymiseen, niin EU on nimenomaan se instanssi, joka kokoajan muuttaa näitä tukia siihen suuntaan, ettei se tule tuotannon mukaan, hyvä esimerkki oli tänä vuonna poistunut teurastuspalkkio, joka ennen tuli teuraiden määrän mukaan ja ensivuonna tulee eläinyksiöiden mukaan laskettuna, eli saat teuraspalkkiota vaikket koskaan teurastaisi eläintä ?????
-
Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ????
Yritin etsiä faktaa raivioiden määrästä. Valitettavasti kun ne eivät ole tuen piirissä niin ilmeisesti siitä syystä niitä ei virallisista tilastoista löydy. Se mitä sen sijaan löytyi niin oli huomattava määrä vaatimuksia että raivioille on saatava tuki niin että sanoisin että niitä on kuitenkin merkittävästi.
Mutta sen sijaan mielenkiintoinen oli
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
"4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä
voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden
metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen
estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu,
jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai
muutettaisiin ruohikkoalueeksi."
-
Pellon hinta (osto/vuokra) on yksi keskeisin maatalouden kustannusongelma Suomessa. Kaikki tekijät joilla tätä pöhöpääomaa saadaan leikattua ovat hyväksi. Kun rakennemuutokseen ei saada omavastuu osuuksia yms. puuhaloinnin maanpäälle pudottavia elementtejä, niín tukien laimeneminen on pelkästään hyväksi. Puuhalointi ottaa aina turpaansa eniten. Sukutilaperinkunta "harrastus" saa ja pitääkin maksaa vuosi vuodelta enemmän. Myös "päätoimi-ammattilaiset" jotka eivät pysty tuottavuuskehitykseen lopettavat ja tekevät tilaa osaavimmille. Tätä pitää myös edistää voimakkaasti.
Täällä on itketty ja väännetty kilpailevatko viljelijät keskenään?
Ja jostain tarkoitushakuisetsa syytä vain tukierot on löytynyt tätä tasapää malliin vaikuttaviksi tekijöiksi... ;D
Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...
Lisäksi maahan rakastuminen ym sukutilameininkiin kuuluvat perverssi toiminta myös hidastaa pellon siirtymistä rakennemuutoksen vaatimalla nopeudella.
Täällä porukka on kovasti rakastunut sukutilapeltojensa lisäksi heille luvattuihin tuleviinkin tukipotteihin. Ainakin niistä pitäisi eläkepappojenkin päästä rahastamaan.
Realistinen tilamäärä Suomessa olisi jossain 10000-20000 välissä max. Ihan kaikkien ei tarvi viljellä siis jatkossakaan ja se on "voi voi" jos tämän ääneen sanomisesta jollekin tulee paha mieli.
Aina on hyvä päivä lopettaa maatalous omalla sukutilalla lopullisesti.
-
Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.
Joo mutta noista eläinmäärätilastoista näkyy myös selkeästi se miten emolehmien määrä on muuttunut eri tukialueilla. Ja se on ihan helposti osoitettavaa kovaa faktaa jonka ab-tuottajat varmasti ennen seuraavia neuvotteluja komission suuntaan osaavat kertoa tarvittaessa virallisten kanavien eli ministeriön ja ministerin ohi vaikka "omien" meppien kautta. Jotta saataisiin vähän oikeudenmukaisemmat tukitasot seuraavalla kierroksella. Sikapuolella ainakin.
-
Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ????
Yritin etsiä faktaa raivioiden määrästä. Valitettavasti kun ne eivät ole tuen piirissä niin ilmeisesti siitä syystä niitä ei virallisista tilastoista löydy. Se mitä sen sijaan löytyi niin oli huomattava määrä vaatimuksia että raivioille on saatava tuki niin että sanoisin että niitä on kuitenkin merkittävästi.
Mutta sen sijaan mielenkiintoinen oli
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
"4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä
voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden
metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen
estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu,
jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai
muutettaisiin ruohikkoalueeksi."
Joo, tämä turvemaiden raivaus pelloksi, niin miten se tilanne muuttuu, kun siitä samasta turvemaasta ( suot ) yritetään tehdä metsää ojittamalla se kauttaaltaan ????
Tämähän on fakta täällä, valtio ojittaa kokoajan soita metsiksi, eli niitä samoja soita jotka ojitettiin jo seitkytluvulla ja jotka on sitten kasvaneet umpeen ja niitä nyt sitten ojitetaan uudestaan.
-
Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.
Joo mutta noista eläinmäärätilastoista näkyy myös selkeästi se miten emolehmien määrä on muuttunut eri tukialueilla. Ja se on ihan helposti osoitettavaa kovaa faktaa jonka ab-tuottajat varmasti ennen seuraavia neuvotteluja komission suuntaan osaavat kertoa tarvittaessa virallisten kanavien eli ministeriön ja ministerin ohi vaikka "omien" meppien kautta. Jotta saataisiin vähän oikeudenmukaisemmat tukitasot seuraavalla kierroksella. Sikapuolella ainakin.
Ei siinä oteta kantaa eläinmäärään, vaan siihen mikä on euroina se tukimäärä, joka jaetaan eläinten kesken.
Kyllä ne eläinmäärien kasvut alentaa myös eläintukia, esim. hevosilla supistus viime keväänä oli 35 %:tia eläinyksiköltä ja muutenkin ehdot tiukkeni ????
Emolehmien palkkio puolittui muutama vuosi sitten, sekin perustuu juuri siihen että emolehmien määrä on kasvanut ja budjetissa oleva tukisumma on kumminkin kokoajan sama.
-
Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Sikapuoli. Nykypäätöksillä siellä on tulossa tukieroksi 2013 noin 20 senttiä per lihakilo kun puhutaan eläintuista ja kasvituet eivät tukieroa ainakaan tasaa ainakaan c1:lle. No, nyt lihasian hinta noin 1,45 senttiä per lihakilo joka siis tarkoittaa että tuo tukiero on noin 14% liikevaihdosta. Nyt jos unohdat hetkeksi maatalousyritykset ja sitten jotkut Fortumin kaltaiset niin normaalisti yritys tekee tulosta noin 3-18% liikevaihdosta. Joka jää osakeyhtiöissä osingoiksi eli pääoman tuotoksi, palkkakulut on siitä siis jo pois. Onko mielestäsi oikein että tukiero vastaa ns normaalin yrityksen tulosta? Siinä saa olla aika paljon ammattitaitoa enemmän että tuon tukieron saa kurottua umpeen? Ja yhtä ammattitaitoisista viljelijöistä väkisin tippuu pois se jolla tuet pienemmät? Kun tuota osaamista niin korostat niin onko oikein että ab-alueen osaavampi viljelijä tippuu pois kun tumpelompi c-tuottaja jatkaa tukien varassa kuin mitään ei olisi tapahtunut? Ja maitopuolellahan tuo tukiero on sitten jo c1:lle samaa luokkaa kuin tuo sikapuolen 14% liikevaihdosta ja c2+ vielä enemmän.
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on itselläkin "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera. Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ja perinteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
-
Ei siinä oteta kantaa eläinmäärään, vaan siihen mikä on euroina se tukimäärä, joka jaetaan eläinten kesken.
Kyllä ne eläinmäärien kasvut alentaa myös eläintukia, esim. hevosilla supistus viime keväänä oli 35 %:tia eläinyksiköltä ja muutenkin ehdot tiukkeni ????
Emolehmien palkkio puolittui muutama vuosi sitten, sekin perustuu juuri siihen että emolehmien määrä on kasvanut ja budjetissa oleva tukisumma on kumminkin kokoajan sama.
Mutta kun katsot tilastoista että montako % emolehmistä on c-alueella nyt ja montako % emolehmistä oli c-alueella vaikka 5 vuotta sitten niin huomaat varmasti selkeän siirtymisen emolehmien määrässä c-alueelle. Tai sillä tuskin on väliäkään huomaatko tai uskotko sinä siihen, olennaista on se että komissiosta löytyy sellaisia henkilöitä jotka eivät kiistä selviä numeroita ja niitähän löytyy kun faktat pöytään laitetaan.
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Sukutilaa on hyvä hoitaa, kun on Herlinin tulot. ;D
-
Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Sikapuoli. Nykypäätöksillä siellä on tulossa tukieroksi 2013 noin 20 senttiä per lihakilo kun puhutaan eläintuista ja kasvituet eivät tukieroa ainakaan tasaa ainakaan c1:lle. No, nyt lihasian hinta noin 1,45 senttiä per lihakilo joka siis tarkoittaa että tuo tukiero on noin 14% liikevaihdosta. Nyt jos unohdat hetkeksi maatalousyritykset ja sitten jotkut Fortumin kaltaiset niin normaalisti yritys tekee tulosta noin 3-18% liikevaihdosta. Joka jää osakeyhtiöissä osingoiksi eli pääoman tuotoksi, palkkakulut on siitä siis jo pois. Onko mielestäsi oikein että tukiero vastaa ns normaalin yrityksen tulosta? Siinä saa olla aika paljon ammattitaitoa enemmän että tuon tukieron saa kurottua umpeen? Ja yhtä ammattitaitoisista viljelijöistä väkisin tippuu pois se jolla tuet pienemmät? Kun tuota osaamista niin korostat niin onko oikein että ab-alueen osaavampi viljelijä tippuu pois kun tumpelompi c-tuottaja jatkaa tukien varassa kuin mitään ei olisi tapahtunut? Ja maitopuolellahan tuo tukiero on sitten jo c1:lle samaa luokkaa kuin tuo sikapuolen 14% liikevaihdosta ja c2+ vielä enemmän.
Kyllä, kyllä, mutta muussa yritystoiminassa ei ole tälläistä reilunpelin henkeä, jossa lähtökohtaisesti on kaikilla samat hinnat tuotantopanoksilla, joihin kai tuetkin voi verrata.
Jokainen puuseppä tai putkiurakoitsija ostaa tavaransa eri hintaan, niillä ehdoilla mitä ostajana saa, maksaa tiloistaan eri tasoista vuokraa ja yleensä myös muutkin kulut on eritasoisia.
Jokainen saa myös töistään aina eri hintaa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa joka toimija saa tuotteestaan saman hinnan ja myy samalle ostajalle ????
Putkiurakoitsija joka häviää tarjouskilpailun, ei saa mitään hintaa, koska sillä ei ole mitään töitä, kulut firmasta juoksee kumminkin kokoajan ????
Eli siinä mielessä tomoonen nassutus jostakin senttimäärästä, joka kaataa toisen muttei toista on ihan bulshittiä ????
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Niin? Mutta et sitten vastannut olennaisimpaan kysymykseeni? Kun sinun mielestäsi vain ammattitaito ratkaisee ja tuiolla ei ole merkitystä mutta minun mielestäni kun suhteutetaan tuo tukien määrä liikevaihtoon niin asetetaan aika kohtuuttomat vaatimukset sille kuinka paljon parempi ammattitaitomielessä ab-tuottajien on c-tuottajiin nähden oltava. Niin että miten se nyt sitten mielestäsi on? Jos sinun liikevaihdostasi napsaistaan 15% pois ja naapureillesi tuet jäävät niin pärjäisitkö sen jälkeen ylivertaisella ammattitaidollasi naapureillesi tuosta vaan? Ja raha riittäisi helposti lisämaakauppoihin kun ammattitaidollasi tulos olisi parempi kuin naapureilla?
-
Ei siinä oteta kantaa eläinmäärään, vaan siihen mikä on euroina se tukimäärä, joka jaetaan eläinten kesken.
Kyllä ne eläinmäärien kasvut alentaa myös eläintukia, esim. hevosilla supistus viime keväänä oli 35 %:tia eläinyksiköltä ja muutenkin ehdot tiukkeni ????
Emolehmien palkkio puolittui muutama vuosi sitten, sekin perustuu juuri siihen että emolehmien määrä on kasvanut ja budjetissa oleva tukisumma on kumminkin kokoajan sama.
Mutta kun katsot tilastoista että montako % emolehmistä on c-alueella nyt ja montako % emolehmistä oli c-alueella vaikka 5 vuotta sitten niin huomaat varmasti selkeän siirtymisen emolehmien määrässä c-alueelle. Tai sillä tuskin on väliäkään huomaatko tai uskotko sinä siihen, olennaista on se että komissiosta löytyy sellaisia henkilöitä jotka eivät kiistä selviä numeroita ja niitähän löytyy kun faktat pöytään laitetaan.
Onko komissio sitä mieltä, ettei emolehmiä saisi kasvattaa C-alueella, tai niitä olisi mahdollisesti liikaa ????
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Sukutilaa on hyvä hoitaa, kun on Herlinin tulot. ;D
Thorsvikissä käynti tekis hyvää monelle sukutilamiehelle, etenkin pohohohohohojalaaaaasille mammonan kotomarkille kasaajille. 8)
-
Kyllä, kyllä, mutta muussa yritystoiminassa ei ole tälläistä reilunpelin henkeä, jossa lähtökohtaisesti on kaikilla samat hinnat tuotantopanoksilla, joihin kai tuetkin voi verrata.
Jokainen puuseppä tai putkiurakoitsija ostaa tavaransa eri hintaan, niillä ehdoilla mitä ostajana saa, maksaa tiloistaan eri tasoista vuokraa ja yleensä myös muutkin kulut on eritasoisia.
Jokainen saa myös töistään aina eri hintaa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa joka toimija saa tuotteestaan saman hinnan ja myy samalle ostajalle ????
Putkiurakoitsija joka häviää tarjouskilpailun, ei saa mitään hintaa, koska sillä ei ole mitään töitä, kulut firmasta juoksee kumminkin kokoajan ????
Eli siinä mielessä tomoonen nassutus jostakin senttimäärästä, joka kaataa toisen muttei toista on ihan bulshittiä ????
Mutta otetaas tilanne että olisikin yksi putkiurakoitsija joka saisi yhteiskunnan tukia 15% liikevaihdostaan kun muut eivät saisi mitään? Mitä tuumaat että vaikuttaisi? Ei tarttis niin välittää niistä tarvikkeiden hinnoista kun kannattavuus on taattu. Voisi tarjota sen verran halvemmalla urakoita että saisi ne ja muiden kannattavuus senkun heikkenisi. Johtaisi siihen että kun muut eivät saisi töitä niin niitä alkaisi tippua pois ja saisi urakoita paremmin ja kannattavammin. Ihan sama vaikutus sillä on maataloudessakin että toisella on tukea 15% liikevaihdosta enemmän kuin toisella, analogia löytyy lähes kaikkiin mainitsemiisi.
-
Emofeikki;"Onko komissio sitä mieltä, ettei emolehmiä saisi kasvattaa C-alueella, tai niitä olisi mahdollisesti liikaa
Kyllä, kyllä, mutta muussa yritystoiminassa ei ole tälläistä reilunpelin henkeä, jossa lähtökohtaisesti on kaikilla samat hinnat tuotantopanoksilla, joihin kai tuetkin voi verrata.
Jokainen puuseppä tai putkiurakoitsija ostaa tavaransa eri hintaan, niillä ehdoilla mitä ostajana saa, maksaa tiloistaan eri tasoista vuokraa ja yleensä myös muutkin kulut on eritasoisia.
Jokainen saa myös töistään aina eri hintaa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa joka toimija saa tuotteestaan saman hinnan ja myy samalle ostajalle ?
Putkiurakoitsija joka häviää tarjouskilpailun, ei saa mitään hintaa, koska sillä ei ole mitään töitä, kulut firmasta juoksee kumminkin kokoajan ?
Eli siinä mielessä tomoonen nassutus jostakin senttimäärästä, joka kaataa toisen muttei toista on ihan bulshittiä ?"
Voiko kukaan olla näin yksinkertainen?
Onko vain jumalan valitulla kansalla oikeus kasvattaa karjaa?
Mitäs jos se putkari saisi urakastaan eri hinnan asuinpaikkansa mukaan? Se Posiolainen saisi samasta hommasta viis tonnia, mistä Helsinkiläinen saa tonnin ja urakka tehtäisiin vaikka Seinäjoella?????????????? Olisko se turhaa nassutusta jostain senteistä, mitäs asut Hesassa :o :o Siinä pohjoisen valitun kansan logiikka koko komeudessaan ::)
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Sukutilaa on hyvä hoitaa, kun on Herlinin tulot. ;D
Thorsvikissä käynti tekis hyvää monelle sukutilamiehelle, etenkin pohohohohohojalaaaaasille mammonan kotomarkille kasaajille. 8)
Kyllä joo, Silloin kun minä siellä kävin ,niin homma toimi ilman suurempia roystäilyjä. ;D
-
Putkarihomma muuten kirvoitti ABC-miehen ja mun kirjotuksen samoihin aikoihin, että jo se kertoo tukieron järjettömyydestä, jonka kyllä normaalijärjellä varustetut tajuaa silmänräpäyksessä. Luulempa, että komissiokin asiaa ajattelee 2013..
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Niin? Mutta et sitten vastannut olennaisimpaan kysymykseeni? Kun sinun mielestäsi vain ammattitaito ratkaisee ja tuiolla ei ole merkitystä mutta minun mielestäni kun suhteutetaan tuo tukien määrä liikevaihtoon niin asetetaan aika kohtuuttomat vaatimukset sille kuinka paljon parempi ammattitaitomielessä ab-tuottajien on c-tuottajiin nähden oltava. Niin että miten se nyt sitten mielestäsi on? Jos sinun liikevaihdostasi napsaistaan 15% pois ja naapureillesi tuet jäävät niin pärjäisitkö sen jälkeen ylivertaisella ammattitaidollasi naapureillesi tuosta vaan? Ja raha riittäisi helposti lisämaakauppoihin kun ammattitaidollasi tulos olisi parempi kuin naapureilla?
No kun katselee kannattavuus aineistoa ilman edunvalvonnan klaseja, ja varsinkin kun keskittyy vain "elinkelpoiseen" osaan tila-aineistosta, niin huomaa että osaava yrittäjä on aina löytänyt oman lokeronsa toimia ja tehdä tulosta paljonkin paremmin kuin tukieron kuromiseen tarvitaan.
Tukiero on edunvalvonnan dramatiikkaa ja siitä on helppo vetää tasapää malleja, mutta yksittäinen yrittäjä kumminkin toimillaan ratkaisee yllättävän paljon. Lopputulos joka viivan alle jää, ei suuresti eroa eri tukialueiden välillä.
Ja hölmöilyä löytyy molemmin puolin tukirajaa ihan riittämiin.
-
Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?
Mulla on omanakin vaivana "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera, Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ohjaavat taloudellista toimintaa.
Niin? Mutta et sitten vastannut olennaisimpaan kysymykseeni? Kun sinun mielestäsi vain ammattitaito ratkaisee ja tuiolla ei ole merkitystä mutta minun mielestäni kun suhteutetaan tuo tukien määrä liikevaihtoon niin asetetaan aika kohtuuttomat vaatimukset sille kuinka paljon parempi ammattitaitomielessä ab-tuottajien on c-tuottajiin nähden oltava. Niin että miten se nyt sitten mielestäsi on? Jos sinun liikevaihdostasi napsaistaan 15% pois ja naapureillesi tuet jäävät niin pärjäisitkö sen jälkeen ylivertaisella ammattitaidollasi naapureillesi tuosta vaan? Ja raha riittäisi helposti lisämaakauppoihin kun ammattitaidollasi tulos olisi parempi kuin naapureilla?
No kun katselee kannattavuus aineistoa ilman edunvalvonnan klaseja, ja varsinkin kun keskittyy vain "elinkelpoiseen" osaan tila-aineistosta, niin huomaa että osaava yrittäjä on aina löytänyt oman lokeronsa toimia ja tehdä tulosta paljonkin paremmin kuin tukieron kuromiseen tarvitaan.
Tukiero on edunvalvonnan dramatiikkaa ja siitä on helppo vetää tasapää malleja, mutta yksittäinen yrittäjä kumminkin toimillaan ratkaisee yllättävän paljon. Lopputulos joka viivan alle jää, ei suuresti eroa eri tukialueiden välillä.
Ja hölmöilyä löytyy molemmin puolin tukirajaa ihan riittämiin.
Näin se menee, moni emokasvattaja C-alueella painii vakavissa talousongelmissa ja paalinpyörittäjä ilman tukia pärjää mainiosti A/B alueella ????
Kyse on kokemukseen perustuvasta yritysosaamisesta ????
-
Kyllä, kyllä, mutta muussa yritystoiminassa ei ole tälläistä reilunpelin henkeä, jossa lähtökohtaisesti on kaikilla samat hinnat tuotantopanoksilla, joihin kai tuetkin voi verrata.
Jokainen puuseppä tai putkiurakoitsija ostaa tavaransa eri hintaan, niillä ehdoilla mitä ostajana saa, maksaa tiloistaan eri tasoista vuokraa ja yleensä myös muutkin kulut on eritasoisia.
Jokainen saa myös töistään aina eri hintaa, päinvastoin kuin maataloudessa jossa joka toimija saa tuotteestaan saman hinnan ja myy samalle ostajalle ????
Putkiurakoitsija joka häviää tarjouskilpailun, ei saa mitään hintaa, koska sillä ei ole mitään töitä, kulut firmasta juoksee kumminkin kokoajan ????
Eli siinä mielessä tomoonen nassutus jostakin senttimäärästä, joka kaataa toisen muttei toista on ihan bulshittiä ????
Mutta otetaas tilanne että olisikin yksi putkiurakoitsija joka saisi yhteiskunnan tukia 15% liikevaihdostaan kun muut eivät saisi mitään? Mitä tuumaat että vaikuttaisi? Ei tarttis niin välittää niistä tarvikkeiden hinnoista kun kannattavuus on taattu. Voisi tarjota sen verran halvemmalla urakoita että saisi ne ja muiden kannattavuus senkun heikkenisi. Johtaisi siihen että kun muut eivät saisi töitä niin niitä alkaisi tippua pois ja saisi urakoita paremmin ja kannattavammin. Ihan sama vaikutus sillä on maataloudessakin että toisella on tukea 15% liikevaihdosta enemmän kuin toisella, analogia löytyy lähes kaikkiin mainitsemiisi.
Ei maajussin tuet ole liikevaihtoon sidottuja ja kysehän oli vain eläintuista, joissa oli eroja.
Mitä tulee muuten urakointiin, niin putkiurakoinnissa kuten muussakin rakennustoiminnassa on hinnat Helsingissä olleet yli 50 %:tia korkeammat kuin muualla Suomessa jo yli vuosikymmenen, eikä kukaan yrityspuolella siitä nassuta mitään, ei edes ostajat ????
Samajuttu on ollut tuntureilla, hinnat on karannaeet käsistä, mutta ei se tulo ole poissa alueen muilta yrittäjiltä ????
-
Pellon hinta (osto/vuokra) on yksi keskeisin maatalouden kustannusongelma Suomessa. Kaikki tekijät joilla tätä pöhöpääomaa saadaan leikattua ovat hyväksi. Kun rakennemuutokseen ei saada omavastuu osuuksia yms. puuhaloinnin maanpäälle pudottavia elementtejä, niín tukien laimeneminen on pelkästään hyväksi. Puuhalointi ottaa aina turpaansa eniten. Sukutilaperinkunta "harrastus" saa ja pitääkin maksaa vuosi vuodelta enemmän. Myös "päätoimi-ammattilaiset" jotka eivät pysty tuottavuuskehitykseen lopettavat ja tekevät tilaa osaavimmille. Tätä pitää myös edistää voimakkaasti. Ihan ensimmäiseksi pitäis poistaa kaikki "pelastusrenkaat" lhp, riistapelto yms.
Ja jostain tarkoitushakuisetsa syytä vain tukierot on löytynyt tätä tasapää malliin vaikuttaviksi tekijöiksi... ;D
ABC "miehellä" on jäänyt tukiero-levy pahasti päälle
Lisäksi maahan rakastuminen ym sukutilameininkiin kuuluvat perverssi toiminta myös hidastaa pellon siirtymistä rakennemuutoksen vaatimalla nopeudella.
Täällä porukka on kovasti rakastunut sukutilapeltojensa lisäksi heille luvattuihin tuleviinkin tukipotteihin. Ainakin niistä pitäisi eläkepappojenkin päästä rahastamaan.
Realistinen tilamäärä Suomessa olisi jossain 10000-20000 välissä max. Ihan kaikkien ei tarvi viljellä siis jatkossakaan ja se on "voi voi" jos tämän ääneen sanomisesta jollekin tulee paha mieli.
Aina on hyvä päivä lopettaa maatalous omalla sukutilalla lopullisesti.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Satarehu aloitti tyhjästä ja tontti valittiin hakkuuaukolle lähelle kantatietä niin ettei lähellä ole kotieläintuotantoa tai lantaliikennettä tautiriskien välttämiseksi. Länteen päin kuvailemalla saa tietysti metsää taustalle. Pohjoiseen ja itään päin alkaisi parin sadan metrin päässä isot aukeat. Kartalta näkee hieman tehtaalta luoteeseen päin kuinka kaikki kallionkolot on jo raivattu pelloksi.
Ennen Paras-hanketta oli sellaisia pikkukuntia Lounais-Suomen sisämaassa kuin Vampula (Satarehu), Kuusjoki, Kiukainen, Mellilä ja Koski, joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää. Saattaa olla raivaus pois muodista Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa ja Porin prikaatin ampuma-ja suoja-alueella? Vanhan Huittisten puolella tilanne oli 13000 ha peltoa 18000 ha metsää. Ehkä nelisen vuotta vanhan jutun teon jälkeen on monta navettaa ja sikalaa suljettu.
http://www.alueviesti.fi/alueviesti_ajankohtaiset.php?tiedote_id=186&tiedotteetPage=53
Kiitos kuntaliitosten ja Satarehun nuoruuden, en saanut kunnon karttalinkkiä aikaiseksi, mutta Eniroon kun laittaa koordinaatit N 61.05.621 ja E 022.39.337 niin ollaan lähellä.
-
emo-heikki jos saa nämä etelän raivaamattomat kivikot kasvamaan, niin kyllä minä hoidan sulle tuet niihin... t. ei raivata, kun ei ole raivattavaa.
Etelässäkin on alueelisia eroja. Esim. Satarehun katolta näkyy silmin kantamattomiin hakkamatonta metsää.
Osa syy etelässä on myös se että joku on myynyt keskeltä peltoa omakotitalon tontin.
Etelässäkin on yllättävän paljon metsää, kun google mapilla katsoo vähänkin isommalta alaueelta..
Satarehu aloitti tyhjästä ja tontti valittiin hakkuuaukolle lähelle kantatietä niin ettei lähellä ole kotieläintuotantoa tai lantaliikennettä tautiriskien välttämiseksi. Länteen päin kuvailemalla saa tietysti metsää taustalle. Pohjoiseen ja itään päin alkaisi parin sadan metrin päässä isot aukeat. Kartalta näkee hieman tehtaalta luoteeseen päin kuinka kaikki kallionkolot on jo raivattu pelloksi.
Ennen Paras-hanketta oli sellaisia pikkukuntia Lounais-Suomen sisämaassa kuin Vampula (Satarehu), Kuusjoki, Kiukainen, Mellilä ja Koski, joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää. Saattaa olla raivaus pois muodista Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa ja Porin prikaatin ampuma-ja suoja-alueella? Vanhan Huittisten puolella tilanne oli 13000 ha peltoa 18000 ha metsää. Ehkä nelisen vuotta vanhan jutun teon jälkeen on monta navettaa ja sikalaa suljettu.
http://www.alueviesti.fi/alueviesti_ajankohtaiset.php?tiedote_id=186&tiedotteetPage=53
Kiitos kuntaliitosten ja Satarehun nuoruuden, en saanut kunnon karttalinkkiä aikaiseksi, mutta Eniroon kun laittaa koordinaatit N 61.05.621 ja E 022.39.337 niin ollaan lähellä.
Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... :D ;D ;D
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ????
-
Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... :D ;D ;D
Kun sitä rahaa noin rupesi riittämään, niin C2-tasoiset sonnituet tulemaan tännepäin.
-
Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... :D ;D ;D
Jepjep! Tuki tasataan tukialueen sisäisenä jakona... ;D
-
Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... :D ;D ;D
Jepjep! Tuki tasataan tukialueen sisäisenä jakona... ;D
maitotilojen kesken ;D
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ????
Siis mihin energiakasvien tukeen? Jotain ruokohelpiä tai jotain? Mitä minun siihen suuntaan pitäisi huudella? Ensinnäkin se lienee sama tuki tukialueista riippumatta? Ja toiseksi jos noin niinkuin tarkoitat että itse pitäisi alkaa huudella tukea että pistäisin peltoni helpille niin eipä tuota täällä päin oikein viljellä. Mutta en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla huutelulla? Pitäisikö huudella että niille ei saa maksaa tukea? Jotta c-alueelle riittäisi enemmän?
-
Tämähän selvensi paljon. Täällä pohjoisessa voidaan huoletta raivata tuo 42% kokonaismaa-alasta pelloksi ja vaatia koko alalle kaikki tuet, koska etelässäkin asia on näin... :D ;D ;D
Jepjep! Tuki tasataan tukialueen sisäisenä jakona... ;D
maitotilojen kesken ;D
Ihan vakavasti puhuen niin kyllä tuo jos raivioita aletaan tuen piiriin laittaa ilman että kotieläinpuolella tapahtuu mitään niin ainoa edes vähänkään oikeudenmukainen tapa olisi hoitaa tuo niin että tukialueen peltojen tukipotti jaetaan uusiksi kaikille sieltä löytyville hehtaareille eli raiviot mukaan. Jos tasataan maan sisällä niin se on taas uusi tulonsiirto ab-alueelta c-alueelle. Ongelmana taitaa olla se että noita tukipotteja ei välttämättä ole jaettu tukialueittain mutta kyllähän sen tukirekisteristä helposti saisi, tukisumma 2009 ja sitä sitten jaetaan uusiksi. Tosin siinä saattaisivat sitten muut c-tuottajat kuin laajentajat tai raivaajat vähän olla nyreissään kun hehtaarituki pienenisi? Toinen ongelma varmaan on EUn sääntöjen mukainen lohkojen tukikelpoisuus. Tuo että olisi tuotantosuuntakohtainen niin se taitaisi mennä vähän vaikeaksi?
-
Näin se menee, moni emokasvattaja C-alueella painii vakavissa talousongelmissa ja paalinpyörittäjä ilman tukia pärjää mainiosti A/B alueella ???? Kyse on kokemukseen perustuvasta yritysosaamisesta ????
Ja sitten kun huomioi kokoluokan, urakointiin käytetyt työtunnit verrattuna esimerkiksi erään täällä roikkuvan emokasvattajan agrotunteihin jne jne niin hän repii sen tuloksen koolla, osamisella ja kovalla työllä. Ja hoitaa urakointinsa Valtulla. Jos olisi c-alueen tuet niin hänen osamisellaan olisi todennäköisesti mahdollista tehdä naapurit kateellisiksi Ventillä. Hänen tukimäärällään Ventti olisi todennäköisesti sellainen virheinvestointi jolla liittyisi noihin "painii vakavissa talousongelmissa" -porukkaan?
-
Näin se menee, moni emokasvattaja C-alueella painii vakavissa talousongelmissa ja paalinpyörittäjä ilman tukia pärjää mainiosti A/B alueella ???? Kyse on kokemukseen perustuvasta yritysosaamisesta ????
Ja sitten kun huomioi kokoluokan, urakointiin käytetyt työtunnit verrattuna esimerkiksi erään täällä roikkuvan emokasvattajan agrotunteihin jne jne niin hän repii sen tuloksen koolla, osamisella ja kovalla työllä. Ja hoitaa urakointinsa Valtulla. Jos olisi c-alueen tuet niin hänen osamisellaan olisi todennäköisesti mahdollista tehdä naapurit kateellisiksi Ventillä. Hänen tukimäärällään Ventti olisi todennäköisesti sellainen virheinvestointi jolla liittyisi noihin "painii vakavissa talousongelmissa" -porukkaan?
Näin se menee. A-B alueen karjatilat ajaa Ursuksella , tekee rehut itäsaksalaisella ajosilppurilla. ;D
-
Ei maajussin tuet ole liikevaihtoon sidottuja ja kysehän oli vain eläintuista, joissa oli eroja. Mitä tulee muuten urakointiin, niin putkiurakoinnissa kuten muussakin rakennustoiminnassa on hinnat Helsingissä olleet yli 50 %:tia korkeammat kuin muualla Suomessa jo yli vuosikymmenen, eikä kukaan yrityspuolella siitä nassuta mitään, ei edes ostajat ???? Samajuttu on ollut tuntureilla, hinnat on karannaeet käsistä, mutta ei se tulo ole poissa alueen muilta yrittäjiltä ????
Vain eläintuissa eroja? mihin ne VALTAVAT ab-alueen peltotuet hävisivät joiden ansiosta ab-tukimäärä voi olla moninkertainen c-tukimäärään nähden. Ja kukaan ei väittänyt että tuet olisivat liikevaihtoon sidottuja mutta niiden vaikutus on luokkaa 15% liikevaihdosta. Helpointa on silloin verrata putkifirmaan niin että kuvitellaan mitä tarkoittaisi jos saisi tukea 15% liikevaihdosta kun suoraa vertailukohtaa ei ole että "tukea tulee 30% ostettujen viemäriputkien määrästä"?
Mitä taas noihin putkiurakointihintoihin tulee niin Helsingissä kyllä tasan asiakkaat eli ostajat siitä nassuttaa että paljonko maksaa ja kallista on. Sukulaisia sen verran asuu pk-seudulla että tiedän että karanneet kustannukset hirvittävät. Mutta ilmeisesti jos kannattavaa urakkaa meinaa tehdä niin kustannuksetkin monesti korkeammat kun pk-seudulla asuvalla mm asumiskustannukset korkeammat ja sen mukaista palkkaa tarttis saada ja reissuhommissa tulee pv-rahat ja majoitus yms maksettavaksi. Toisaalta jos noin ajatellaan ja tämä putkihomma käännettäisiin maatalouden tukihommaksi niin silloinhan urakkahinnan eli tuotteen hinnan tai tuen pitäisi olla korkein siellä missä kustannukset eli esimerkiksi pellon hinta ovat korkeimmat?
-
joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.
Juurikin näin.
-
kertoo tukieron järjettömyydestä, jonka kyllä normaalijärjellä varustetut tajuaa silmänräpäyksessä. Luulempa, että komissiokin asiaa ajattelee 2013..
Näin. Kokonaan toinen juttu on sitten MTKn tukimatematiikan kursseilla käyneet kun niillähän on onnistuttu laskelmin osoittamaan että mitään tukieroa ei ole olemassakaan?
Tuon positiivisen tuloksen varmistamiseksi vuonna 2013 ab-alueen tuottajaliittojen ja tuottajien pitäisi alkaa jo nyt toimittaa ministeriön ja ministerin ohi meppien ja komission suuntaan tämänkaltaisia
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
laskelmia? Jos täällä on joku MTKn eteläisten liittojen toiminnoissa vaikuttavia niin voisi pistää asiaa eteenpäin? Onko kukaan?
-
joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.
Juurikin näin.
Eli jos c alueella on jossain kunnassa 25% pinta alasta peltoa tällä hetkellä, niin sitä ei saa raivata lisää kun se loppu 75% on muusa käytössä vaikka pelto pinta ala voitaisiin nostaa helposti 50% ja tuotantoa sitä kautta tehostaa. Kuitenkin seuraavien 10 vuoden aikana suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuotanto tulee vähenemään.
Vaikka tuotanto vähenee, niin osa vapautuvista pelloista on tuotannon kannalta väärässä paikassa.
-
joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.
Juurikin näin.
Eli jos c alueella on jossain kunnassa 25% pinta alasta peltoa tällä hetkellä, niin sitä ei saa raivata lisää kun se loppu 75% on muusa käytössä vaikka pelto pinta ala voitaisiin nostaa helposti 50% ja tuotantoa sitä kautta tehostaa. Kuitenkin seuraavien 10 vuoden aikana suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuotanto tulee vähenemään.
Vaikka tuotanto vähenee, niin osa vapautuvista pelloista on tuotannon kannalta väärässä paikassa.
En lähde toistamaan mutta lue tästä ketjusta vastaus numero 83 ja siitä pellonraivauksesta että kuinka suositeltavaa ympäristön kannalta ja ympäristökysymykset nykyisin pirun tärkeitä?
Kunhan niille raivioille ei tukea tarvita vaan ne ovat sekä kannattavia raivata että viljellä jatkossakin. Ja jos tukia haluttaisiin niin tästä ketjusta vastaus 112 eli jos tuo sinulle ja ei-raivanneille c-tuottajille käy että maksumiehinä ovat yhteisvastuullisesti kaikki c-tuottajat niin mikäpäs siinä?
-
joissa peltoa on noin puolet kunnan kokonaispinta-alasta. Metsäksi jääneet alueet ovat sellaisia että niiden on ehkä syytäkin olla metsää.
Juurikin näin.
Eli jos c alueella on jossain kunnassa 25% pinta alasta peltoa tällä hetkellä, niin sitä ei saa raivata lisää kun se loppu 75% on muusa käytössä vaikka pelto pinta ala voitaisiin nostaa helposti 50% ja tuotantoa sitä kautta tehostaa. Kuitenkin seuraavien 10 vuoden aikana suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tuotanto tulee vähenemään.
Vaikka tuotanto vähenee, niin osa vapautuvista pelloista on tuotannon kannalta väärässä paikassa.
En lähde toistamaan mutta lue tästä ketjusta vastaus numero 83 ja siitä pellonraivauksesta että kuinka suositeltavaa ympäristön kannalta ja ympäristökysymykset nykyisin pirun tärkeitä?
Kunhan niille raivioille ei tukea tarvita vaan ne ovat sekä kannattavia raivata että viljellä jatkossakin. Ja jos tukia haluttaisiin niin tästä ketjusta vastaus 112 eli jos tuo sinulle ja ei-raivanneille c-tuottajille käy että maksumiehinä ovat yhteisvastuullisesti kaikki c-tuottajat niin mikäpäs siinä?
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
-
Kuten emo-heikki totesi: "pellot raivataan omalla rahalla. Mahdolliset tuet tulee viljelytoiminnasta."
Tukiehdoissa muistaakseni puhutaan jotain hyvästä viljely tavasta.
Käsittäisin tuon maininnan että pellolla pitäisi kasvaa ohran seassa mahdollisimman vähän juolavehnää, eikä juolavehnän seassa mahdollisimman vähän ohraa. Tietysti kesannot ja luonnonhoitopellot on erikseen.
Minusta se on yksi ja sama onko se pelto raivattu vuoden 1995 jälkeen vai ei, jos sitä viljellään kunnolla. Kyllä niille raivioille helposti löytyisi täydet tukioikeudet, eikä tarviisi edes koskea nykyisiin tukitasoihin, jos puututtaisiin tähän mahdollisimman tehokkaaseen joojoo viljelyyn(enkä muuten tarkoita luomua.) jossa kasvatetaan pelkästään rikkaruohoja.
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
-
Kuten emo-heikki totesi: "pellot raivataan omalla rahalla. Mahdolliset tuet tulee viljelytoiminnasta."
Tukiehdoissa muistaakseni puhutaan jotain hyvästä viljely tavasta.
Käsittäisin tuon maininnan että pellolla pitäisi kasvaa ohran seassa mahdollisimman vähän juolavehnää, eikä juolavehnän seassa mahdollisimman vähän ohraa. Tietysti kesannot ja luonnonhoitopellot on erikseen.
Minusta se on yksi ja sama onko se pelto raivattu vuoden 1995 jälkeen vai ei, jos sitä viljellään kunnolla. Kyllä niille raivioille helposti löytyisi täydet tukioikeudet, eikä tarviisi edes koskea nykyisiin tukitasoihin, jos puututtaisiin tähän mahdollisimman tehokkaaseen joojoo viljelyyn(enkä muuten tarkoita luomua.) jossa kasvatetaan pelkästään rikkaruohoja.
No jos kerran helposti löytyy niin silloinhan sinulla ei ole mitään vaikeuksia saada näkemyksiäsi läpi MTKssa ja ministeriössä? Senkun vaan ilmoitat että ensi keväästä alkaen toimitaan näin.
Mutta tätä täytyy ihmetellä kun itse olen ilmeisesti täällä samoilla Suur-Huittisten seuduilla missä SomeBody ja cosmic ja mahtaako gonemieskin tästä jostain olla ja minun täytyy kyllä sanoa että ainakaan minun silmiini täällä ei satu tuollaisia joissa viljelykasvi on oheiskasvina jos muutamaa luomutilaa ei huomioida. Kyllä täällä pääsääntöisesti pellot ovat hyvin hoidettuja ja kunnossa. Vai, kaverit? Vai enkö minä vain käy tarpeeksi syrjäkulmilla? Mutta kyllä jos isompia teitä Huittinen - Vampula - Kokemäki - Punkalaidun - Alastaro - Säkylä pellot käy läpi niin siinä on kaikki isoimmat peltoaukeat niin tuollaisia Terminatorin esille tuomia ei kyllä juuri löydy? Mutta että missä ihmeessä tuollaista viljelyä on?
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
-
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
Luontaista on juu... Tässäkin ketjussa itsekin olet esittänyt ja muutama muukin on esittänyt vaatimuksia että raiviot pitäisi saada tukien piiriin. Eikä tarvitse kuin lukea MTKn c-alueen liittojen pöytäkirjoja / kannanottoja / seminaareja niin huomataan että aika paljon on näitä jotka vaativat raivioita tukien piiriin. Normaalijärjellä aika helposti tajuaa että laskelmani oli tilanteesta jossa raiviot otetaan tukien piiriin, mitä siinä tapahtuu, kuka hyötyy ja kuka häviää. Mutta että jos tosiaan omalla kustannuksellaan sekä raivaa että ilman tukia kannattavasti viljelee niin mikä ettei? Niinhän sinä suunnittelet tekeväsi? Raivaat omalla kustannuksellasi ja viljelet sen jälkeen kannattavasti ilman tukia?
-
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
Luontaista on juu... Tässäkin ketjussa itsekin olet esittänyt ja muutama muukin on esittänyt vaatimuksia että raiviot pitäisi saada tukien piiriin. Eikä tarvitse kuin lukea MTKn c-alueen liittojen pöytäkirjoja / kannanottoja / seminaareja niin huomataan että aika paljon on näitä jotka vaativat raivioita tukien piiriin. Normaalijärjellä aika helposti tajuaa että laskelmani oli tilanteesta jossa raiviot otetaan tukien piiriin, mitä siinä tapahtuu, kuka hyötyy ja kuka häviää. Mutta että jos tosiaan omalla kustannuksellaan sekä raivaa että ilman tukia kannattavasti viljelee niin mikä ettei? Niinhän sinä suunnittelet tekeväsi? Raivaat omalla kustannuksellasi ja viljelet sen jälkeen kannattavasti ilman tukia?
No näin minä olen päättänyt toimia, siirtelen sen minkä muualta pystyn vuosittain ja loput on sitten pelkällä 147 € tilatuella, sitä mukaa kun saan niitä lisää ostettua ja saa nyt sitten nähdä, säilyyko ne enää vuoden 2013 jälkeen, mutta joka hommassahan on riskinsä ????
Kyse on siitä, että se kannattaa viljellä siellä missä se on omalta kohdalta järkevintä ja siirtää ne tuet sinne, sitä mukaa kun pykälät antaa myöten ....
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
Vähintään 2 hehtaaria. vuotuista Ylärajaa ei ole, mutta aina 2 hehtaaria kerrallaan. Jos sinulla on 3 hehtaarin tukioikeudet ja 4 hehtaarin lohko jolle siirrät, niin hehtaari haihtuu savuna ilmaan. Eli siirettävä määrä on aina 2 hehtaaria.
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
Vähintään 2 hehtaaria. vuotuista Ylärajaa ei ole, mutta aina 2 hehtaaria kerrallaan. Jos sinulla on 3 hehtaarin tukioikeudet ja 4 hehtaarin lohko jolle siirrät, niin hehtaari haihtuu savuna ilmaan. Eli siirettävä määrä on aina 2 hehtaaria.
Se pitää varmaan jakaa ne pellot kahden hehtaarin lohkoihin ????
-
Taas asiallinen keskustelu aiheesta, joka kuitenkin päätyy ja päättyy lopputulokseen:
Peltoa on valtakunnallisesti liikaa, mutta se on "väärillä" viljelijöillä. Tilatasolla raivaus on järkevää ja jopa kannatettavaa. Tukien siirto raivioille muiden tukia laskematta ei tule onnistumaan, vaikka kuinka vaaditaan (tai sitten jotenkin taas iltalypsetään jossakin).
Kun vastassa on taas tukierojen viidakko ja se nousee vastaan kuin muuri kaikkea järkevää toimintaa, menee keskustelu lopulta mustan huumorin ruokkimiseksi. Lopulta ketju joko sammuu itsestään tai alkaa henk.kohtainen loanheitto.
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
Mitä ihmettä sinä sönkötät ?????
Kuka tässä viljelystä on mitään puhunut ????
Onko ne sahajauhot homehtuneet lopullisesti siellä pääkopassa ????
Sanoin, että eikö raivauksen maksa jokainen itse, eihän raivaukseen mitään tukea saa, ainakaan minun tietääkseni ????
Raiviot ei myöskään ole tukien piirissä, mutta omia lohkojaan voi muutella niin, että siirtelee niihin niitä tukia muilta jo tuen piirissä olevilta lohkoilta näille raivioille, oliko se nyt 2 hehtaaria vuodessa, voin muistaa tuon väärinkin.
Vähintään 2 hehtaaria. vuotuista Ylärajaa ei ole, mutta aina 2 hehtaaria kerrallaan. Jos sinulla on 3 hehtaarin tukioikeudet ja 4 hehtaarin lohko jolle siirrät, niin hehtaari haihtuu savuna ilmaan. Eli siirettävä määrä on aina 2 hehtaaria.
Se pitää varmaan jakaa ne pellot kahden hehtaarin lohkoihin ????
No sinulta haituu edelleen 1 hehtaarin tukioikeudet savuna ilmaan. 2 hehtaaria 2 hehtaarille, 4 hehtaaria 4 hehtaarille jne......
Kysyin nimittäin tätä keväällä maaseutusihteerintoimistosta. Sieläkin sanoivat järjestelmän olevan jäykkä kuin ratakisko ja täysin perseestä.
-
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
-
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
Valtion/eu:n kirstuun. Kukaan ei ole selvittänyt sitä paljonko jää eu:lta saamata tämän tuki systeemin takia rahaa.
-
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
Valtion/eu:n kirstuun. Kukaan ei ole selvittänyt sitä paljonko jää eu:lta saamata tämän tuki systeemin takia rahaa.
tää on tarkoitus rahat siirtyy euroopan kartanoviljelijöille tääl torpparit torppailee toisten pellonraivausta,tulevaisuudessakin tarvitaan peltoja mut eu:ta ei tartte kukaan ;D 8)
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Ceemiehet vissiin maataloussihteeri ruokkii peiton alle, kun edes sellainen perusasia ole tiedossa, että energiakasvituki poistuu kuluvan vuoden jälkeen. Sen ansiosta helpi poistui pysyvien kasvien luettelosta, eli on siis tilatukikelpoinen myös rehuntuotannossa yli viisivuotisissakin nurmissa.
-
Näin se menee, moni emokasvattaja C-alueella painii vakavissa talousongelmissa ja paalinpyörittäjä ilman tukia pärjää mainiosti A/B alueella ???? Kyse on kokemukseen perustuvasta yritysosaamisesta ????
Ja sitten kun huomioi kokoluokan, urakointiin käytetyt työtunnit verrattuna esimerkiksi erään täällä roikkuvan emokasvattajan agrotunteihin jne jne niin hän repii sen tuloksen koolla, osamisella ja kovalla työllä. Ja hoitaa urakointinsa Valtulla. Jos olisi c-alueen tuet niin hänen osamisellaan olisi todennäköisesti mahdollista tehdä naapurit kateellisiksi Ventillä. Hänen tukimäärällään Ventti olisi todennäköisesti sellainen virheinvestointi jolla liittyisi noihin "painii vakavissa talousongelmissa" -porukkaan?
Ventillä saisi tietty verottajan pysymään loitolla, mutta samalla tarttis Ässä vaihtaa Corollaan >:(
Ceealueen tuilla en ostaisi venttiä, vaan palkkaisin työntekijän koko vuodeksi ja saisin lisää laatuaikaa :D
-
Niin minkä maksumiehinä, eikös jokainen maksa raivauksensa itse ????
Ei, kyllä tuon täytyy olla luontaista. N
iin, sinun logiikallasihan esimerkiksi ab-alueen emotuottajat eivät ole mitään maksumiehiä vaikka emotuet pienentyneet merkittävästi kun c-alueen tuotanto kasvanut ja sen takia myös ab-alueen emotukia leikattu. Mutta kun ab-tuottajilta ei mitään rahaa kerätä niin eiväthän he silloin mitään maksumiehiäkään ole.
Mutta jotta selventäisi mitä tarkoitin niin otetaan ihan tuollainen palikkatyyppinen laskentaesimerkki. On tukialue X jonka kokonaistukipotti on 100.000 euroa ja sillä on 200 hehtaaria peltoa. Nyt tilalle A on 50 hehtaaria peltoa ja sa tukia 50*500 = 25.000 euroa. Nyt tilalla C on 50 hehtaaria peltoa ja 30 hehtaaria tukikelvottomia raivioita. Nyt päätetään ottaa raiviot tukien piiriin ja hehtaareita onkin sitten 230 hehtaaria. Hehtaarituki siis pienenee 500 euroa => 435 euroa per hehtaari. Tämän jälkeen tilan A vuotuinen tuki onkin 21.750 euroa eli menetystä 3.250 euroa kun taas tilan C tukipotti onkin 34.800 euroa eli lisäystä 9.800 euroa. Vastaavasti tilan B 100 hehtaarin menetykset 6.500 euroa vuodessa. Näin tukipotti on jaettu nätisti uusiksi ja tilat A ja B ovat menettäneet kun taas tila C on voittanut. Minun logiikallani tilat A ja B ovat siinä mielessä maksumiehiä että tilan C toimenpiteiden johdosta heidän tukimääränsä on pienentynyt.
Älä turhaan juokse vasikan kanssa.. On ihmisiä joihin ei edes rautalanka uppoa joko luontaisen tyhmyyden tai periaatteen vuoksi..
Jokainen normaalijärjellä varustettu ymmärtää ton faktan kyllä.
Esimerkiksi emolehmän tuotantopalkkio jää alle satasen, kun ilman Ceealueen kasvanutta emomäärää se olisi 170 euroa >:(
Emofeikin lokiikalla? en ole menettänyt mitään, mutta omalla lukion laajalla matikalla menetykseni on liki 7 tonnia :(
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Ceemiehet vissiin maataloussihteeri ruokkii peiton alle, kun edes sellainen perusasia ole tiedossa, että energiakasvituki poistuu kuluvan vuoden jälkeen. Sen ansiosta helpi poistui pysyvien kasvien luettelosta, eli on siis tilatukikelpoinen myös rehuntuotannossa yli viisivuotisissakin nurmissa.
Eihän mlahti puhunut mitään energiakasvituesta, vaan energiakasvien tuista ::)
Peiton alle ruokitut taitaakin olla b;llä ;D
-
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
Onko kukaan kuullut jonotuslistasta, vuosittain tietyt luetellut tapaukset, esim yli 65 vuotiailta "palautuvat" pellot pääsevät takaisin tukien piiriin ja homma pysyy balanssissa.
Jos edes vähän lukisitte vaikka hakuopasta, niin nää jutut vois aueta, mutta tukiyltäkylläisyyteen tottuneille CEEEmiehille se oon tietty liian iso ponnistus 8)
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Ceemiehet vissiin maataloussihteeri ruokkii peiton alle, kun edes sellainen perusasia ole tiedossa, että energiakasvituki poistuu kuluvan vuoden jälkeen. Sen ansiosta helpi poistui pysyvien kasvien luettelosta, eli on siis tilatukikelpoinen myös rehuntuotannossa yli viisivuotisissakin nurmissa.
Eihän mlahti puhunut mitään energiakasvituesta, vaan energiakasvien tuista ::)
Peiton alle ruokitut taitaakin olla b;llä ;D
Mielenkiintoista, anna tiedon valosi valaista minutkin?
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Ceemiehet vissiin maataloussihteeri ruokkii peiton alle, kun edes sellainen perusasia ole tiedossa, että energiakasvituki poistuu kuluvan vuoden jälkeen. Sen ansiosta helpi poistui pysyvien kasvien luettelosta, eli on siis tilatukikelpoinen myös rehuntuotannossa yli viisivuotisissakin nurmissa.
Eihän mlahti puhunut mitään energiakasvituesta, vaan energiakasvien tuista ::)
Peiton alle ruokitut taitaakin olla b;llä ;D
Mielenkiintoista, anna tiedon valosi valaista minutkin?
Ai rautalankaa? ;D
Energiakasvien viljelyyn maksetaan tukea myös ensi vuonna, vaikka energiakasvituki poistuukin.
Eli normi peltotuet, mutta v*tun paljon vähemmän kuin luomuemospedeille heinien keräilyyn :P
-
Lapsena tota harrastettiin, meinaan näsäviisastelua.
No iän myötä sellainen käytös yleensä jää pois, mutta hyvä että muistutit millä tasolla täytyy Ceemiesten kanssa keskustella..
-
Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ????
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ????
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.
Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?
Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ????
Se on tietenkin eri asia, jos joku haluaa vaikuttaa viljanhintaan luomalla niukkuutta tarjonnassa rajoittamalla viljelyä, ei vaan toimi jos muualta maailmasta saa tuoda viljaa vapaasti ????
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.
Tuo peltojen älytön hinta pohjautuu monissa tietämissäni kaupoissa tunne arvoon. Monissa meilläkin päin tehdyissä peltokaupoissa hinnalla ei ole ollut mitään väliä. Ainoastaan sillä on ollut merkitystä, että suvulta vääryydellä ryöstetyt pellot on saatu takaisin sille jolle ne kuuluvatkin.
Pakko myöntää, että olen itsekin syyllistynyt tuohon. Parhaimmillani olen maksanut 21000€/ha suvultani ryöstetyistä maista. Ja henkilökohtaisesti en ole edes kiinnostunut ostamaan muita maita kuin niitä, jotka ovat joskus suvulleni kuuluneet.
Ja tämä on todella yleistä ainakin täällä meillä päin.
-
Tuo peltojen älytön hinta pohjautuu monissa tietämissäni kaupoissa tunne arvoon.
Tämä on ongelmista pahimpia. Vaikka itsellä ei olisi enää mitään tekoa viljelyn kanssa, niin joku napanuora suvun historiaan täytyy säilyttää. Vaikka se pusikoitunut kaistale, jolle ei sinänsä mitään järjellistä käyttöä olekaan. Vasta sukupolvi, joka ei polvenkorkuisena ole pyörinyt tappipoikana heinäniityllä, pystyy jotenkuten järjelliseen ajatteluun, joskus ei se ensimmäinenkään ei-agraari-sukupolvi. Muista arvoista selviää rahalla, mutta tunnearvosta ei silläkään.
Itse asiaan: itsellä ei ole mitään tarvetta lähteä koskemattomaan metsään, ne on kaikki tässä jokivarressa jo aikanaan raivattu. Mutta viljelemättä jääneitä - pahimmat jo 60-luvun lopun peltopakettien jäljiltä - on "rajattomasti" ympärillä. Noissa se tunnearvo on olemassa
Petri
-
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
Tuethan ei ainakaan mihinkään häviä, siis tukieurot kokonaissumma, jakaja vaan muuttuu kun tukioikeuksia poistuu ehkä käytöstä.
Mutta tuo "vuosittain poistuu käytöstä kuitenkin tuhansia hehtaareja peltoa" niin mites sen kanssa nyt sitten oikein on? Meinaan kun tuolta Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta löytyy tuollaista
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp78_22060610.pdf
tietoa ja sivulta 21 löytyy taulukosta seuraavat luvut:
1995 2000 2003 95-03 99-03
Uusimaa 188754 186116 185696 -1,6 -0,2
Varsinais-Suomi 292096 293053 292915 0,3 0,0
Ahvenanmaa 13959 13828 13788 -1,2 -0,7
Satakunta 147763 151153 152142 3,0 1,1
Häme 103403 104913 105164 1,7 0,5
Pirkanmaa 148764 152140 153347 3,1 1,2
Päijät-Häme 81403 82191 82613 1,5 0,5
Kymenlaakso 82611 84082 84879 2,7 1,2
Etelä-Karjala 55502 55154 55562 0,1 0,1
Etelä-Savo 77423 73830 73699 -4,8 -1,4
Pohjois-Savo 133662 137755 141096 5,6 2,9
Pohjois-Karjala 85025 83081 85973 1,1 3,1
Keski-Suomi 93090 90580 91808 -1,4 1,9
Etelä-Pohjanmaa 230773 236114 240918 4,4 2,7
Vaasan rannikko 133080 134962 136523 2,6 1,5
Keski-Pohjanmaa 50514 54299 55763 10,4 4,7
Pohjois-Pohjanmaa 188574 198259 206108 9,3 5,5
Kainuu 30381 28912 29869 -1,7 2,1
Lappi 38718 41246 42553 9,9 5,2
Koko maa 2175495 2201668 2230415 2,5 1,7
Ainakin tuon tiedon mukaan kokonaispeltoala on kasvanut. En nyt sitten lähde ruotimaan sen enempää missä osissa maata on raivattu ja kuinakin paljon mutta taitaa kuitenkin olla niin että HHeinämäen toteamus tässä ketjussa että
Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
taitaa osua aika kohdalleen noiden tilastojen valossakin?
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ????
Siis mihin energiakasvien tukeen? Jotain ruokohelpiä tai jotain? Mitä minun siihen suuntaan pitäisi huudella? Ensinnäkin se lienee sama tuki tukialueista riippumatta? Ja toiseksi jos noin niinkuin tarkoitat että itse pitäisi alkaa huudella tukea että pistäisin peltoni helpille niin eipä tuota täällä päin oikein viljellä. Mutta en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla huutelulla? Pitäisikö huudella että niille ei saa maksaa tukea? Jotta c-alueelle riittäisi enemmän?
eikö sun mielestä ole väärin että suomen suurin tuen saaja on vapo, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä?
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ????
Siis mihin energiakasvien tukeen? Jotain ruokohelpiä tai jotain? Mitä minun siihen suuntaan pitäisi huudella? Ensinnäkin se lienee sama tuki tukialueista riippumatta? Ja toiseksi jos noin niinkuin tarkoitat että itse pitäisi alkaa huudella tukea että pistäisin peltoni helpille niin eipä tuota täällä päin oikein viljellä. Mutta en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla huutelulla? Pitäisikö huudella että niille ei saa maksaa tukea? Jotta c-alueelle riittäisi enemmän?
eikö sun mielestä ole väärin että suomen suurin tuen saaja on vapo, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä?
Onhan se väärin, siksi tuille pitäisi laittaa jokin katto ????
-
miksi sie ABCmies yhtään huutele energiakasvien tukien perään? nehän maksetaan samasta potista kuin ruuantuotantotuet.
Älä ny hemmetissä tostakin vauhkoa, menee vielä sekin munille ????
Siis mihin energiakasvien tukeen? Jotain ruokohelpiä tai jotain? Mitä minun siihen suuntaan pitäisi huudella? Ensinnäkin se lienee sama tuki tukialueista riippumatta? Ja toiseksi jos noin niinkuin tarkoitat että itse pitäisi alkaa huudella tukea että pistäisin peltoni helpille niin eipä tuota täällä päin oikein viljellä. Mutta en nyt ymmärtänyt mitä tarkoitit tuolla huutelulla? Pitäisikö huudella että niille ei saa maksaa tukea? Jotta c-alueelle riittäisi enemmän?
eikö sun mielestä ole väärin että suomen suurin tuen saaja on vapo, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä?
Onhan se väärin, siksi tuille pitäisi laittaa jokin katto ????
ei mie kattoa tuielle halua vaan energiakasvien tuet maksettais eri potista kuin ruuan tuotantotuet.
-
eikö sun mielestä ole väärin että suomen suurin tuen saaja on vapo, jolla ei ole maatalouden kanssa mitään tekemistä?
Onhan se väärin, siksi tuille pitäisi laittaa jokin katto ????
ei mie kattoa tuielle halua vaan energiakasvien tuet maksettais eri potista kuin ruuan tuotantotuet.
Niin. Väärin ja väärin. Oletettavasti haluat siis että Vapolta ja muilta energiakasveilta poistetaan tuet ja ne siirretään c-alueen raivioille?
Tuo että meneekö ne tuet Vapolle tai yleensä että energiakasvien tuet menee maatalousbudjetista niin se ei ole sen enempää käynyt mielessäni. Oli niin tai näin niin se ei mielestäni vaikuta yhtään mitään yleisen huonon kannattavuuden ohella siihen suurimpaan ongelmaan eli ylisuureen tukieroon joka siirtää tuotantoa c-alueelle ja näkyy mm noissa peltoalatilastoissa aika hyvin raivauksena c-alueella.
Jos vapautuvat tukieurot jaettaisiin tasan nykyisille tukihehtaareille niin yleinen kannattavuus paranisi, jos taas vapautuvat tukieurot jaettaisiin raivioille niin se olisi selkeä tulonsiirto taas ab-alueen suunnasta c-alueelle niin että en oikein keksi miten energiakasvien tuella tai sen poistolla puututtaisiin yhtään mitenkään tähän suurempaan ongelmaan? Tietysti jos vapautuvat tukipotti suunnattaisiin ab-kotieläintiloille mutta joku c-alueelta kuitenkin keksisi miten EU estää sellaisen.
Toistan vielä tämän, eikö löydy ketään?
kertoo tukieron järjettömyydestä, jonka kyllä normaalijärjellä varustetut tajuaa silmänräpäyksessä. Luulempa, että komissiokin asiaa ajattelee 2013..
Näin. Kokonaan toinen juttu on sitten MTKn tukimatematiikan kursseilla käyneet kun niillähän on onnistuttu laskelmin osoittamaan että mitään tukieroa ei ole olemassakaan?
Tuon positiivisen tuloksen varmistamiseksi vuonna 2013 ab-alueen tuottajaliittojen ja tuottajien pitäisi alkaa jo nyt toimittaa ministeriön ja ministerin ohi meppien ja komission suuntaan tämänkaltaisia
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
laskelmia? Jos täällä on joku MTKn eteläisten liittojen toiminnoissa vaikuttavia niin voisi pistää asiaa eteenpäin? Onko kukaan?
-
Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ????
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ????
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.
Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."
Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?
Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ????
Se on tietenkin eri asia, jos joku haluaa vaikuttaa viljanhintaan luomalla niukkuutta tarjonnassa rajoittamalla viljelyä, ei vaan toimi jos muualta maailmasta saa tuoda viljaa vapaasti ????
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.
Tuo peltojen älytön hinta pohjautuu monissa tietämissäni kaupoissa tunne arvoon. Monissa meilläkin päin tehdyissä peltokaupoissa hinnalla ei ole ollut mitään väliä. Ainoastaan sillä on ollut merkitystä, että suvulta vääryydellä ryöstetyt pellot on saatu takaisin sille jolle ne kuuluvatkin.
Pakko myöntää, että olen itsekin syyllistynyt tuohon. Parhaimmillani olen maksanut 21000€/ha suvultani ryöstetyistä maista. Ja henkilökohtaisesti en ole edes kiinnostunut ostamaan muita maita kuin niitä, jotka ovat joskus suvulleni kuuluneet.
Ja tämä on todella yleistä ainakin täällä meillä päin.
onko toi pellonhinta kiitos hyvästä ryöstöstä :o ???
-
onko toi pellonhinta kiitos hyvästä ryöstöstä :o ???
Kun pellosta tehdään niukkuustuote, eli sitä ei saa tuottaa lisää, niin arvonnousu on varma ????
Se taas johtaa vuokratason nousuun ....
-
Tuo että meneekö ne tuet Vapolle tai yleensä että energiakasvien tuet menee maatalousbudjetista niin se ei ole sen enempää käynyt mielessäni. Oli niin tai näin niin se ei mielestäni vaikuta yhtään mitään yleisen huonon kannattavuuden ohella siihen suurimpaan ongelmaan eli ylisuureen tukieroon joka siirtää tuotantoa c-alueelle ja näkyy mm noissa peltoalatilastoissa aika hyvin raivauksena c-alueella.
Jos vapautuvat tukieurot jaettaisiin tasan nykyisille tukihehtaareille niin yleinen kannattavuus paranisi, jos taas vapautuvat tukieurot jaettaisiin raivioille niin se olisi selkeä tulonsiirto taas ab-alueen suunnasta c-alueelle niin että en oikein keksi miten energiakasvien tuella tai sen poistolla puututtaisiin yhtään mitenkään tähän suurempaan ongelmaan? Tietysti jos vapautuvat tukipotti suunnattaisiin ab-kotieläintiloille mutta joku c-alueelta kuitenkin keksisi miten EU estää sellaisen.
Toistan vielä tämän, eikö löydy ketään?
Toistan vielä: raivaus siis pitäisi kieltää, jotta teidän peltojenne arvo kasvaisi edelleen? Mikäs logiikka tässä on?
-
Olipas pitkästä aikaa mielenkiintoinen tilasto. Pellon määrä lisääntynyt 54920ha. Jos se otettaisiin tukien piiriin, niin 585 euron tuella per hehtaari, rahaa palaisi reilu 32 miljoonaa euroa.
Sirkka-Liisalla on tällä hetkellä 40 miljoonaa ylimääräistä. Jos kuvitellaan, että tämä peltoala otettaisiin vasta nyt tukien piiriin, niin eipä tuo nyt tolkuton summa ole.
-
Olipas pitkästä aikaa mielenkiintoinen tilasto. Pellon määrä lisääntynyt 54920ha. Jos se otettaisiin tukien piiriin, niin 585 euron tuella per hehtaari, rahaa palaisi reilu 32 miljoonaa euroa.
Sirkka-Liisalla on tällä hetkellä 40 miljoonaa ylimääräistä. Jos kuvitellaan, että tämä peltoala otettaisiin vasta nyt tukien piiriin, niin eipä tuo nyt tolkuton summa ole.
Tuon tilaston pellot on kaikki jo tukien piirissä. Katkovuosi oli -03. Alun vauhdin jälkeen täälläkin jää nykyään enemmän peltoa rakentamisen alle kuin mitä uutta syntyy. Mutta raivauskelpoista alaa on kymmeniä tuhansia hehtaareita.
Tukieron perusteettomuus on kiistaton, muttei uutta peltoa siltikään raivata tukien takia, vaan ennemminkin vanhojen rahoittamana. Pellon tuottoarvo on tuet huomioimatta vain murto-osa nykyisestä hintatasosta, mikä kielii VAIN TUKIEN pääomittumisesta. Asutuksen tms leviämisen vaikutus on marginaalitasoa, tämä takaa sen että tuetonta peltoa raivataan edelleen esimerkiksi rehuntuotantoa varten.
-
Raivioista suurin osa on Ceealueella, myös raivauskelpoinen maa on pääosin Ceealueella. Raivioiden ottaminen tukien piiriin olisi vain yksi(monista) toimenpide lisää millä siirretään rahaa AB-alueelta C-alueelle >:(
Ps. Minullakin on raivauskelpoista maata C-alueella ja luultavasti kohta myös raivioitakin..
-
Raivioista suurin osa on Ceealueella, myös raivauskelpoinen maa on pääosin Ceealueella. Raivioiden ottaminen tukien piiriin olisi vain yksi(monista) toimenpide lisää millä siirretään rahaa AB-alueelta C-alueelle >:(
Ps. Minullakin on raivauskelpoista maata C-alueella ja luultavasti kohta myös raivioitakin..
Siitä vaan raivaamaan, ei sitä varmaan kukaan muu estä sinulta kuin kateelinen ab tuottaja. ;D
-
Juu silloin tällöin on mielessä käynyt laajentaa kasvinviljelyä oikein reilummin(100-300) hehtaaria C-alueelle, pelto on halpaa, samoin vuokrat olemattomia ja rehupaaleille rajaton kysyntä ;D
Ps. Jos oikein totta puhutaan, niin kiikarissa olis jo yx vähän isompi alue, mutta reilusti yli sadan kilsan etäisyys enää mietityttää..
-
Juu silloin tällöin on mielessä käynyt laajentaa kasvinviljelyä oikein reilummin(100-300) hehtaaria C-alueelle, pelto on halpaa, samoin vuokrat olemattomia ja rehupaaleille rajaton kysyntä ;D
Ps. Jos oikein totta puhutaan, niin kiikarissa olis jo yx vähän isompi alue, mutta reilusti yli sadan kilsan etäisyys enää mietityttää..
Senkun pistät raunios ab alueella puskemaan leppää ja raivaat c alueelle lisää peltoa. Vai eikö kantti kestä? ;D
-
Tää on jo vähän kun "Glyfosaatti"-topiikki ;D
-
Juu silloin tällöin on mielessä käynyt laajentaa kasvinviljelyä oikein reilummin(100-300) hehtaaria C-alueelle, pelto on halpaa, samoin vuokrat olemattomia ja rehupaaleille rajaton kysyntä ;D
Ps. Jos oikein totta puhutaan, niin kiikarissa olis jo yx vähän isompi alue, mutta reilusti yli sadan kilsan etäisyys enää mietityttää..
Sata kilsaa, eihän tuo ole mitään, tulisit Lappiin viljeleen niin huomaisit vähän mitä on etäisyydet ????
-
Tämä raiviot täyden tuen piiriin-keskustelu on sikäli turhaa, että minkäänlainen hallitus ei tule olemaan niin hölmö, että tulisi ikinä antamaan täydet tuet raivioille. Onneksi maatalouspoliittisia päätöksiä ei tehdä agronetin mielipiteiden perusteella, maatalouspolitiikka olisi vielä järjettömämpää, mikäli agronettiläiset sen suunnan saisivat päättää ;D :D
-
Juu silloin tällöin on mielessä käynyt laajentaa kasvinviljelyä oikein reilummin(100-300) hehtaaria C-alueelle, pelto on halpaa, samoin vuokrat olemattomia ja rehupaaleille rajaton kysyntä ;D
Ps. Jos oikein totta puhutaan, niin kiikarissa olis jo yx vähän isompi alue, mutta reilusti yli sadan kilsan etäisyys enää mietityttää..
Jooo, vanhana jakomielistautisena saisit kadehtia itseäsi, kun raivaat peltoja C-alueelle ????
-
Tämä raiviot täyden tuen piiriin-keskustelu on sikäli turhaa, että minkäänlainen hallitus ei tule olemaan niin hölmö, että tulisi ikinä antamaan täydet tuet raivioille. Onneksi maatalouspoliittisia päätöksiä ei tehdä agronetin mielipiteiden perusteella, maatalouspolitiikka olisi vielä järjettömämpää, mikäli agronettiläiset sen suunnan saisivat päättää ;D :D
juu parempi tukea sellutehtaita ja heidän osakkeiden omistajia vilja antti antaa omistaan tuhkatkin pesästä ;D ;D
-
Tämä raiviot täyden tuen piiriin-keskustelu on sikäli turhaa, että minkäänlainen hallitus ei tule olemaan niin hölmö, että tulisi ikinä antamaan täydet tuet raivioille. Onneksi maatalouspoliittisia päätöksiä ei tehdä agronetin mielipiteiden perusteella, maatalouspolitiikka olisi vielä järjettömämpää, mikäli agronettiläiset sen suunnan saisivat päättää ;D :D
Miten sen nyt ottaa, tilatuki ei ole milläänlailla sidottu joihinkin lohkoihin, ne voi käyttää vaikka raivioilla jo nyt.
Toisaalta ymppi ja lfa päättyvät 2013 ja jatkosta ei ole tietoa, ilmeisesti nyt vihreiden toimesta tätä luonnonhaittaa ja ympäristötukea ilmeisesti jatkossa myös tulkitaan luonnonsuojelullisin kriteerein, eli nykymuodossa nuo tuet jää historiaan ja jotain tulee tilalle ????
-
juu tilalle tulee hyvä mieli kun noikin tuet siirretään euroopan kartanoviljelijöille ;D
-
Niin, mutta jos ymppi tuki poistuu, niin jääkö mielenköyhien älyvapaat rajoitteet voimaan ??? Tai toisinpäin, mistä ne sitten sakottaisi...
-
Niin, mutta jos ymppi tuki poistuu, niin jääkö mielenköyhien älyvapaat rajoitteet voimaan ??? Tai toisinpäin, mistä ne sitten sakottaisi...
Ei se varmaan poistu, mutta kun kuuntelee noita vihreiden ajatuksia, niin sen soveltamiseen on ilmeisesti tulossa aikalailla luonnonsuojelulliset kriteerit ????
Voipi olla, että tässäkin vielä luomua suunnitellaan ja opetellaan ????
Kuten yksi ässämesen kuski tekee ????
Ja meitä muita tukiluusereiksi haukkuu ????
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
-
juu tilalle tulee hyvä mieli kun noikin tuet siirretään euroopan kartanoviljelijöille ;D
Kuules ny sukkahouihin sonnustautuva spede, mikä on kartanoviljelijä ???
-
Niin, mutta jos ymppi tuki poistuu, niin jääkö mielenköyhien älyvapaat rajoitteet voimaan ??? Tai toisinpäin, mistä ne sitten sakottaisi...
Ei se varmaan poistu, mutta kun kuuntelee noita vihreiden ajatuksia, niin sen soveltamiseen on ilmeisesti tulossa aikalailla luonnonsuojelulliset kriteerit ????
Voipi olla, että tässäkin vielä luomua suunnitellaan ja opetellaan ????
Kuten yksi ässämesen kuski tekee ????
Ja meitä muita tukiluusereiksi haukkuu ????
LHP:lle lisää rahaa...juu... ja vielä 50% peltoalasta täydet LHP:tuet, jos vihreät sais sellaisen muutoksen aikaan maataloustukipolitiikassa, niin voisin äänestää niitä tulevaisuudessa... :D
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ????
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ????
Ja kunnolla ku oikeen kalahtaa, ei enää älähdä....
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ????
Hei tääki fraasi on jo käytetty moneen kertaan ;D
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ????
Hei tääki fraasi on jo käytetty moneen kertaan ;D
Tehoaa aina ja kuulostaa yhtä hyvältä ????
-
Tuo että meneekö ne tuet Vapolle tai yleensä että energiakasvien tuet menee maatalousbudjetista niin se ei ole sen enempää käynyt mielessäni. Oli niin tai näin niin se ei mielestäni vaikuta yhtään mitään yleisen huonon kannattavuuden ohella siihen suurimpaan ongelmaan eli ylisuureen tukieroon joka siirtää tuotantoa c-alueelle ja näkyy mm noissa peltoalatilastoissa aika hyvin raivauksena c-alueella.
Jos vapautuvat tukieurot jaettaisiin tasan nykyisille tukihehtaareille niin yleinen kannattavuus paranisi, jos taas vapautuvat tukieurot jaettaisiin raivioille niin se olisi selkeä tulonsiirto taas ab-alueen suunnasta c-alueelle niin että en oikein keksi miten energiakasvien tuella tai sen poistolla puututtaisiin yhtään mitenkään tähän suurempaan ongelmaan? Tietysti jos vapautuvat tukipotti suunnattaisiin ab-kotieläintiloille mutta joku c-alueelta kuitenkin keksisi miten EU estää sellaisen.
Toistan vielä tämän, eikö löydy ketään?
Toistan vielä: raivaus siis pitäisi kieltää, jotta teidän peltojenne arvo kasvaisi edelleen? Mikäs logiikka tässä on?
En tiedä mikä logiikka abcllä on mutta koska on käsittääkseni sikatila ja jos on vielä laajentaja niin hän päinvastoin hyötyisi pellon hinnan laskusta joten tuskin tuo on hänen logiikkansa. Lisäksi vielä kun on sikatila niin hyötyy kun peltoa tarpeeksi ja rehuviljan hinta pysyy alhaalla. Minua voisit mahdollisesti syyttääkin tuosta logiikasta mutta abctä tuskin? Sen sijaan uskoisin että hän katsoo asiaa tukialuenäkökulmasta ja on mielestäni siinä aivan oikeassa. Tuet, joko kuvitteelliset ehkä tulevaisuudessa raivioille saatavat tai sitten että nykyisiä ylisuuria tukia on investoitu raivioihin niin lisäävät peltoalaa c-alueella joka mahdollistaa yhä enenevässä määrin tuotannon siirtymisen c-alueelle ylisuurien tukien perässä. Jos pelto olisi niukkuushyödyke c-alueella ja sen hinta korkea niin se vähän saattaisi hillitä siirtymistä. Pellon hinta tavallaan leikkaisi osan ylisuurien tukien hyödystä pois. Mutta kirjoituksistaan päättelisin että perusajatus on tuo että ei saisi mahdollistaa peltoalan kasvattamista c-alueella ylisuurella tukierolla ja jos siihen ei muu auta niin sitten raivauskiellolla. Tosin veikkaan että ei tosiaan löydy sellaista hallitusta (varsinkin jos kepu ei ole päähallituspuolue seuraavissa vaaleissa) joka antaisi tuet uusille raivioille ja jos ylisuuret kansalliset tuet leikataan laman kourissa niin homma hoituu siltäkin osin kuin itsestään. Lisäksi jos katsotaan noita ympäristöraportteja kun nuo ympäristökysymykset ovat kovasti tulossa tapetille niin yksi tärkeimmistä toimenpiteistä päästöjen rajoituksissa taisi olla että peltoa ei raivata. Niin että vihreiltäkään tuskin heruu tukia raivaukseen ja saattaapa jotain vaikuttaa siihenkin että raivioille ei tulla tukia myöntämään.
-
Olipas pitkästä aikaa mielenkiintoinen tilasto. Pellon määrä lisääntynyt 54920ha. Jos se otettaisiin tukien piiriin, niin 585 euron tuella per hehtaari, rahaa palaisi reilu 32 miljoonaa euroa.
Sirkka-Liisalla on tällä hetkellä 40 miljoonaa ylimääräistä. Jos kuvitellaan, että tämä peltoala otettaisiin vasta nyt tukien piiriin, niin eipä tuo nyt tolkuton summa ole.
Summahan olisi tietysti vuosittainen mikä täytyy tietysti muistaa. Tämä on ihan sosiaalitukiin verrattava asia. Tehdään hyvä päätös jostakin ja se on sen jälkeen saavutettu etu jota ei ilman suurta kitinää pois saada eli yleensä ei saada. Ja kun tämä olisi kuten sosiaalituetkin niin vuotuinen menoerä niin se on huomioitava? Jos nyt tälle vuodelle onkin raha niin onko ensi vuodelle? Ja entä jos ei ole? No, sehän tarkoittaa että ei leikatakaan raivioilta vaan tasaleikkaus koko tukialalle? Eli taas tuli se tulonsiirto?
-
Tukieron perusteettomuus on kiistaton, muttei uutta peltoa siltikään raivata tukien takia, vaan ennemminkin vanhojen rahoittamana. Pellon tuottoarvo on tuet huomioimatta vain murto-osa nykyisestä hintatasosta, mikä kielii VAIN TUKIEN pääomittumisesta. Asutuksen tms leviämisen vaikutus on marginaalitasoa, tämä takaa sen että tuetonta peltoa raivataan edelleen esimerkiksi rehuntuotantoa varten.
Onko? Itse sanoisin että sen kiistattomuuden kanssa on vähän niin ja näin ainakin tätä palstaa kun lukee niin suurimman osan mielestä se oln kohdallaan tai ero "etelän kartanoihin ja laiskoihin kaurankasvattajiin" saisi olla vieläkin suurempi? Ja suurin osa tuntuu olevan ihan tosissaan kuten emo-heikki ja Terminator tuosta ekoina tulevat tästäkin ketjusta mieleen. Että sanoisin että sen kiistattomuuden laita on vähän niin ja näin vaikka Marttilakin sen on tunnustanut että se ylisuuri tukiero on perusteeton, hihasta vedetty. Ei silti ole uskaltanut asialle mitään tehdä ja syy lienee se että on paljon niitä joiden mielestä se ei ole perusteeton?
Muuten tuosta pääomittumisesta ja muusta niin asiaahan tuo samoin kuin siitä että nykyisiä tai vanhoja ylisuuria tukia on käytetty pellonraivaukseen kun on jäänyt rahaa siihenkin. Asutuksen vaikutus on tosiaan kokonaisuudessa marginaalitasoa vaikka voikin yksittäiselle tilalle olla pahimmillaan kuolonisku mutta en nyt ymmärtänyt miten sen marginaalisuus takaa pellon raivauksen?
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Etelässä tukioptimointi on hereillä oloa ja pohjoisessa tukiluuserointia?
No tämä käsitys paalinpyörittäjille ja kumpaneille suotakoon, kun haluavat maksimoida virkamiesten työn.
-
juu mikäs siinä jos pepe haluaa homoilla virkamiesten kanssa ku muut raivaa lisää tuotantoa ilman tukia kunnes pepeltä eu virkamiehet siirtävät tuet etelän kartanoviljelijöille toteaa pepe "viimeinen sammuttaa valot ässä mesestä" ;D
-
Kukahan se skitso on ku 3 kertaa vastaa samaan viestiin ;D
Noista luomu*****iluista sun muista voi vaan todeta, että täällä etelässä täytyy olla "hereillä", ettei kansallinentukiluuserit pääse ohi vai mitä feikki ja apilapaska ??? ;D
Etelässä tukioptimointi on hereillä oloa ja pohjoisessa tukiluuserointia?
No tämä käsitys paalinpyörittäjille ja kumpaneille suotakoon, kun haluavat maksimoida virkamiesten työn.
Jooo, kyse on samasta asiasta, mutta asian merkitys muuttuu kun ylitetään tukiraja ????
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu. ;D
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu. ;D
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu. ;D
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
No katotaan nyt ensiksi ne vaalit, eipä noita demareita näytä muut kaipaavan kuin seitkytluvun stallarit ja vanhan valtaajat ????
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu. ;D
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
No katotaan nyt ensiksi ne vaalit, eipä noita demareita näytä muut kaipaavan kuin seitkytluvun stallarit ja vanhan valtaajat ????
Joo... katotaan... vaalit ekaks ::) ::) ::) ;D :D :D
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
Se on maailman pienin kirja. Siinä on etu ja takakansi, eli yhtä ohut kuin kirja mikä kertoo lipposen saavutuksista Suomen hyväksi. ;D
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
Te keputollot äänestätte kaikesta huolimatta Kepua... vaikka taivas putoaisi niskaan - esimerkkinä rehellinen suomalainen mies = Kauko Juhantalo :o :o :o >:( >:( >:( >:(
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
Te keputollot äänestätte kaikesta huolimatta Kepua... vaikka taivas putoaisi niskaan - esimerkkinä rehellinen suomalainen mies = Kauko Juhantalo :o :o :o >:( >:( >:( >:(
Varmaan asiaan vaikuttaa tuo sinun uhoamisesi, että ensiksi leikataan kaikki tuet ????
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
Te keputollot äänestätte kaikesta huolimatta Kepua... vaikka taivas putoaisi niskaan - esimerkkinä rehellinen suomalainen mies = Kauko Juhantalo :o :o :o >:( >:( >:( >:(
Eikös se juhantalon kake ole se yrittäjä joka teki konkan?
No niinhän se on että nämä ay-pellet haukkuu sinut huijariporvaririistäjäksijokapitääamppuaaamunkoitteessa jos menestyt,
jos et menesty ja teet konkursin niin olet huijariporvarikapitalistiriistäjäjokapitääamppuaheti.
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Kannattaisi opetella prosenttilaskua ??? :P
No hyvä kun löysit YHDEN tukimuodon, joka kasvaa etelään päin mentäessä, tukimuotoja kun vaaan vajaa 300 ;) ;D
-
Juu... vaalien jälkeen palataan sinipunaan :P :P ;D ;D :D :D
Jos vielä kertaisit meille millainen olisi se sinipunaisten maatalouspoliittinen ohjelma että tiedettäisiin miten äänestämme tulevissa vaaleissa.
Te keputollot äänestätte kaikesta huolimatta Kepua... vaikka taivas putoaisi niskaan - esimerkkinä rehellinen suomalainen mies = Kauko Juhantalo :o :o :o >:( >:( >:( >:(
Varmaan asiaan vaikuttaa tuo sinun uhoamisesi, että ensiksi leikataan kaikki tuet ????
Ei sillä ole merkitystä... katso S-L.A:n toimintaa ministerinä... ja hallitusohjelmaa... missä ovat teot... ja missä tulokset :o :o :o ??? ??? ???
-
Eikös se juhantalon kake ole se yrittäjä joka teki konkan?
Konkursseista ei tuomita valtakunnanoikeudessa >:( >:( >:( >:(
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Kannattaisi opetella prosenttilaskua ??? :P
No hyvä kun löysit YHDEN tukimuodon, joka kasvaa etelään päin mentäessä, tukimuotoja kun vaaan vajaa 300 ;) ;D
Jooo, tuo on totta, tukimuotoja on ehkä melkein 300 kpl, joista pohjoisessa voimassa ehkä vajaat 100 KPl, loput on räätälöity yksistään etelälle ????
-
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.
Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Kannattaisi opetella prosenttilaskua ??? :P
No hyvä kun löysit YHDEN tukimuodon, joka kasvaa etelään päin mentäessä, tukimuotoja kun vaaan vajaa 300 ;) ;D
Jooo, tuo on totta, tukimuotoja on ehkä melkein 300 kpl, joista pohjoisessa voimassa ehkä vajaat 100 KPl, loput on räätälöity yksistään etelälle ????
Ja merkitykseltään marginaalisia nuo räätälöidyt tuet. Koskevat pientä tilajoukkoa ja taloudellinenkin merkitys vähän niin ja näin. Että vähän muunnettua totuutta. Ja prosenttilaskun voisi opetella? Tilatuki on toki 38% korkeampi a-alueella kuin c-alueella mutta b-alueella vain 22% korkeampi mutta se on taas vain osa totuutta kuten tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa selvitin (Milkon tausattuella) niin kasviviljelyn kokonaistuet itse asiassa c-alueella tapauskohtaisesti tosin mutta yleensä korkeammat kuin ab-alueella ja Milkon laskelman mukaan jopa kasvitilalla c-alueella korkeammat kuin ab-alueella. Mutta silti aina jaksetaan huutaa kuten laskukone tuossa edellisessä ketjussa homman aloitti että
"Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava. Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä. "
mutta ei sitten kyennyt vastaamaan huutoonsa kun laskelma osoittikin että tuollaisella kasvitilalla kokonaistuet onkin c-alueen hyväksi? Jos suoraan sanon niin täällä tuntuu olevan varsinkin c-alueen tuottajilla melkoisia harhakäsityksiä noiden tukierojen suhteen, pääasia tuntuu olevan ab-alueen kartanoiden kadehtiminen?
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta. Siihen ei ole paljon lisättävää. Onni on kuitenkin oma luonnonsuojelualue omassa metsässä ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
ja kuitenkin ab-alueellakin raivaamista tapahtuu koko ajan, jos vain sopiva maa ja yrittäjä kohtaavat.
Lähinnä raivaamista tuntuu estävän yrittäjän ja sopivan maan kohtaaminen.
8)
Ceellä on enempi elintilaa.... miksiköhän? ;D ;D ;D
Sit on tää " etelän edunvalvonta porukka" joka löytää tukirajan joka paikkaan sopivaksi patenttiselitykseksi. ;) Toisto lisää mainoksen vaikuttavuutta. ;D
Ps tämä ei ole kommentti tukierojen järkevyyteen.... korkeintaan niiden ylikorostamiseen, jota mädänneen sukutilarälssin jäsenet jauhavat tekemisen puutteessaan.
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
ja kuitenkin ab-alueellakin raivaamista tapahtuu koko ajan, jos vain sopiva maa ja yrittäjä kohtaavat.
Lähinnä raivaamista tuntuu estävän yrittäjän ja sopivan maan kohtaaminen.
8)
Ceellä on enempi elintilaa.... miksiköhän? ;D ;D ;D
Sit on tää " etelän edunvalvonta porukka" joka löytää tukirajan joka paikkaan sopivaksi patenttiselitykseksi. ;) Toisto lisää mainoksen vaikuttavuutta. ;D
Ps tämä ei ole kommentti tukierojen järkevyyteen.... korkeintaan niiden ylikorostamiseen, jota mädänneen sukutilarälssin jäsenet jauhavat tekemisen puutteessaan.
Suurin syy miksi peltoa ei saisi raivata on että vaarin isän jälkeen sukutilalla ei ole peltoa raivattu, sitä on aina ostettu.
Toinen syy on se että se on kuulema puun syöttämistä lehmille mikä on kielletty, mutta maitohinkin kaataminen puun juurelle ei ole kiellettyä.
Siinä vaiheessa jos tuet poistuu, ne on vahvoilla jotka on haalineet /tehneet pellot mahdollisimman lähelle. Ei pala löpö tien päälle ja hommasta on mahdollista tehdä tosi tehokasta. Metsää voi omistaa vaikka 500km päässä, mutta peltoa ei ole kovin järkevää omistaa edes 50km päässä jos itse kylvää, lannoittaa, korjaa ja käyttää pellon sadon.
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
No onpahan logiikka. Eli ,jos saatavilla oleva peltomäärä ei mahdollista tilan eläinmäärän lisäämistä, kaikki tyytyisi vaan kärvistelemään entisellään, pelkästään siksi kun tuet on samat koko maassa? Epäilen. En kyllä muutenkaan millään laskuopilla saa pellonraivauksesta kannattavaa ,niin pitkään ,kun raiviot jää ilman tukia. Se on sitten eriasia justiin, ketkä on eläinmääränsä kasvattaneet yli alojensa, eli ei mahdu paskat, eikä riitä heinät, ja tämmösiä löytyy ihan ympäri suomea. Itse en kyllä silloinkaan näe hommassa mitään järkeä, mutta sehän ei taas minulle kuulu. Sitten jos ajatellaan ,että mahdollinen raivioiden tukienpiiriin otto olisi niin ,kuin kaikkien tukipotista pois, niin taaskaan en näe syytä valittaa. Raivaajathan ne paskan tekee, tälleen omaan leipätiinuunsa, ja sehän ei muuta kun naurattaisi, kun tuet tippuu yhtä lailla heiltäkin, jokaiselta hehtaarilta.
-
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.
Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
No onpahan logiikka. Eli ,jos saatavilla oleva peltomäärä ei mahdollista tilan eläinmäärän lisäämistä, kaikki tyytyisi vaan kärvistelemään entisellään, pelkästään siksi kun tuet on samat koko maassa? Epäilen. En kyllä muutenkaan millään laskuopilla saa pellonraivauksesta kannattavaa ,niin pitkään ,kun raiviot jää ilman tukia. Se on sitten eriasia justiin, ketkä on eläinmääränsä kasvattaneet yli alojensa, eli ei mahdu paskat, eikä riitä heinät, ja tämmösiä löytyy ihan ympäri suomea. Itse en kyllä silloinkaan näe hommassa mitään järkeä, mutta sehän ei taas minulle kuulu. Sitten jos ajatellaan ,että mahdollinen raivioiden tukienpiiriin otto olisi niin ,kuin kaikkien tukipotista pois, niin taaskaan en näe syytä valittaa. Raivaajathan ne paskan tekee, tälleen omaan leipätiinuunsa, ja sehän ei muuta kun naurattaisi, kun tuet tippuu yhtä lailla heiltäkin, jokaiselta hehtaarilta.
Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.
-
Metsää voi omistaa vaikka 500km päässä, mutta peltoa ei ole kovin järkevää omistaa edes 50km päässä jos itse kylvää, lannoittaa, korjaa ja käyttää pellon sadon.
Tässä on totuutta aika paljon. Omalta kohdalta on kyllä sanottava, että tunnearvo metsiä kohtaan on niin suurta, ettei olisi kovin helppo lähteä niitä raivaamaan vaikka viljasta maksettaisiin kultaa.
-
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. ;D
-
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. ;D
Ne laskelmat on jo tehty puolin jos toisin... perinteisellä edunvalvonnan kaavalla (by MTK) saadaan aina tilatasolla näkymään ihan mitä halutaan. ;D Kokonaan toinen totuus todellisesta vaikutuksesta löytyy vasta tilatasolta, jossa verrataan kahta yrittäjäasenteellä liikkeellä olevaa tilaa keskenään ja kp aineston pohjalta.
ps samat hehtaarit ja samat eläinyksiköt ovat sitä kasarilaista tasapää maataloustulolaki politiikkaa, jolla ei ole tilatason onnistumisten ja epäonnistumisten kanssa juurikaan mitään tekemistä.
-
Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.
No ei kyllä varmasti olekaan kannattavaa. Itse olen C-alueella, ja eläintiheys 0,6.
Se että kukaan ei tämmöstä "kannattamotonta" hommaa teksi, silloin kun tuet on tasan kaikille ,niin siinä taas en edelleen näe mitään tolkkua, koska niitä raivaajia löytyy nykyisinkin ,ihan sieltä AB:ltäkin.
-
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. ;D
Tossa ketjussa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
on mustaa valkoisella kun sielläkin joku (laskukone) totesi että ne etelän suuret peltotuet jo yksistään tekevät VALTAVAN eron etelän hyväksi. Mikä taas laskelman perusteella on vähintäänkin kyseenalainen väite?
Ja ihan varmuuden vuoksi tässä on sieltä lainattuna. Siinä on Milkon tekemä laskelmat kasvitilalle ja lypsytilalle ja kyllähän näistäkin löytyy se MTKn puheenjohtaja Marttilan SKn haastattelussakin myöntämä ylisuuri tukiero ("Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo)
Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.
Jos esittää tällaisia väitteitä niin niissä pitäisi edes muodon vuoksi olla edes vähän faktaa takana? Otetaas tuosta kasvinviljekyn tuet 2008 vaikka esimerkiksi
A B C1 C2 C3 C4
Tilatuen tasaosuus 234 186 186 145 145 145
LFA-tuki 150 200 200 210 210 210
LFA-lisäosa 19 19 19 24 24 24
-------------------------------------
403 405 405 379 379 379
Näihin sitten mm maatalouskalenterissa on laskettu ympäristötuet ja kansalliset tuet mukaan ja saatu seuraavat luvut rehuviljalle kasvitilalla suluissa kansallinen tuki:
(30) (46) (97)
540 542 526 530 546 597
Minun matematiikallani tuosta ei saa millään sellaista yhtälöä
Minun laskuoppini mukaan jonka mukaan kasvinviljelytilan tukiero olisi VALTAVA ainakaan AB-alueen hyväksi? Vaikka tuolla 150 hehtaaria rehuviljaa tuosta tulee kokonaistueksi per vuosi
81000 81300 78900 81900 89550
Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?
Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
540 542 596 600 500 500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
540 542 586 587 500 500
eli edelleen C3/C4 lukuunottamatta kyllä c-alue on puolensa pitänyt näissäkin kinkereissä? Sitten varsinainen rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
582 584 668 599 --- ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?
Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
540 542 526 535 551 602
Tässä nyt c1/c2 jäävät vähän jälkeen mutta c3/c4 vastaavasti nousevat? Mutta sitä VALTAVAA tukieroa ei löydy tästäkään? Mutta jos sitten kotieläintilalla tuo nurmituki niin se on
695 697 617 626 642 693
jossa sitten c1/c2/c3 jäävät vähän heikommalle? Vastaavasti rehuvilja kotieläintilalla
695 697 617 621 637 688
Mutta että? Jos nyt tuosta lasketaan vaikka jonkunlaista nurmea sisältää kiertoa 105 hehtaarin kasvinviljelytilalle niin taitaa olla että vuotuinen tukiero noin 80.000 euron tuissa on luokkaa paljonko? Luokkaa 4.000 euroa? Ja sekään ei välttämättä edes ab-alueen hyväksi? Mutta siis luokkaa 5%? Jos taas kotieläintila niin tilanne vähän muuttuu mutta sielläkään ei välttämättä aina edes AB-puolen voitoksi? Verrattuna vaikka maitotukiin c/l
3 3 8 9 12 21
Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?
Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?
Pikaisesti laskettuna eikös tuosta tule kasvipuolen tuet
34700 34700 30850 31175 31975 34525
siis tuolle 50 hehtaarin lypsykarjatilalle. Jäähän tuosta vielä tukieroa melkoisesti c-alueen hyväksi kun kokonaistuet ovat
47450 47450 64850 69425 82975 123775
jolloin tukiero jo c3:lle on lähes yhtä suuri kuin ab-tilan kokonaistuet ja c4:llä tukea lähes 3-kertainen määrä ab:lle?
Aimo teki niin mielenkiintoisen laskelman että ajattelin että täydennänpä vähän eli ajatellaan sitä 150 hehtaarin kasvinviljelytilaa ja viljelykierto sellainen että 20 ha nurmea, 20 ha rypsi, 30 ha mallasohraa, 30 ha vehnää ja 25 rehuohraa ja 25 rehukauraa ab/c1/c2, paikallissijainnista riippuen onnistuu tai sitten ei, esimerkiksi Iisalmen korkeudella viljellään vehnää. Ja sitten c3/c4 viljelykierto 50 nurmea ja 100 rehuviljaa. Tarkistakaa nyt joku nämä luvut mutta pikaisesti tuosta tulisi tukea
81840 82140 85640 84790 82150 89800.
Kyllä nyt minunkin pitää ihmetellä että missä on se VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kasvinviljelytilalla kotieläintilasta nyt puhumattakaan vaikka kotieläintilalla tuo peltopuolen tukiero onkin vähän viljelykierrosta ja kasveista riippuen ab-alueen hyväksi? Alan vähän minäkin epäillä että laskukoneen matematiikka on opittu MTKn tukimatematiikan kursseilla?
-
Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.
No ei kyllä varmasti olekaan kannattavaa. Itse olen C-alueella, ja eläintiheys 0,6.
Se että kukaan ei tämmöstä "kannattamotonta" hommaa teksi, silloin kun tuet on tasan kaikille ,niin siinä taas en edelleen näe mitään tolkkua, koska niitä raivaajia löytyy nykyisinkin ,ihan sieltä AB:ltäkin.
Kyllähän tuo alla oleva tästäkin ketjusta löytyvät silti aika selkeästi kertoo missä sitä on raivattu ja raivataan?
Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?
Tuethan ei ainakaan mihinkään häviä, siis tukieurot kokonaissumma, jakaja vaan muuttuu kun tukioikeuksia poistuu ehkä käytöstä.
Mutta tuo "vuosittain poistuu käytöstä kuitenkin tuhansia hehtaareja peltoa" niin mites sen kanssa nyt sitten oikein on? Meinaan kun tuolta Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta löytyy tuollaista
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp78_22060610.pdf
tietoa ja sivulta 21 löytyy taulukosta seuraavat luvut:
1995 2000 2003 95-03 99-03
Uusimaa 188754 186116 185696 -1,6 -0,2
Varsinais-Suomi 292096 293053 292915 0,3 0,0
Ahvenanmaa 13959 13828 13788 -1,2 -0,7
Satakunta 147763 151153 152142 3,0 1,1
Häme 103403 104913 105164 1,7 0,5
Pirkanmaa 148764 152140 153347 3,1 1,2
Päijät-Häme 81403 82191 82613 1,5 0,5
Kymenlaakso 82611 84082 84879 2,7 1,2
Etelä-Karjala 55502 55154 55562 0,1 0,1
Etelä-Savo 77423 73830 73699 -4,8 -1,4
Pohjois-Savo 133662 137755 141096 5,6 2,9
Pohjois-Karjala 85025 83081 85973 1,1 3,1
Keski-Suomi 93090 90580 91808 -1,4 1,9
Etelä-Pohjanmaa 230773 236114 240918 4,4 2,7
Vaasan rannikko 133080 134962 136523 2,6 1,5
Keski-Pohjanmaa 50514 54299 55763 10,4 4,7
Pohjois-Pohjanmaa 188574 198259 206108 9,3 5,5
Kainuu 30381 28912 29869 -1,7 2,1
Lappi 38718 41246 42553 9,9 5,2
Koko maa 2175495 2201668 2230415 2,5 1,7
Ainakin tuon tiedon mukaan kokonaispeltoala on kasvanut. En nyt sitten lähde ruotimaan sen enempää missä osissa maata on raivattu ja kuinakin paljon mutta taitaa kuitenkin olla niin että HHeinämäen toteamus tässä ketjussa että
Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
taitaa osua aika kohdalleen noiden tilastojen valossakin?
-
C-alueella raivataan enemmän peltoa. Kyllä, enkä ole tätä missään vaiheessa kiletänyt. Mutta jos tällä "ylisuurella" tukierollakin raivataan etelässä peltoa, niin mihin se tilanne muuttuu sitten, kun tuet on tasan ,etelän, ja pohjoisen välillä? Mitä tolkkua siinä on ,että jos tuet nostetaan pohjoisen tasolle, tai lasketaan etelän tasolle, niin mitenkä ihmeellä se voi vaikuuttaa silleen ,ettei koko suomessa raivattisi enää aariakaan peltoa, kun nykyisellä tukierollakin raivataan etelässä?
-
C-alueella raivataan enemmän peltoa. Kyllä, enkä ole tätä missään vaiheessa kiletänyt. Mutta jos tällä "ylisuurella" tukierollakin raivataan etelässä peltoa, niin mihin se tilanne muuttuu sitten, kun tuet on tasan ,etelän, ja pohjoisen välillä? Mitä tolkkua siinä on ,että jos tuet nostetaan pohjoisen tasolle, tai lasketaan etelän tasolle, niin mitenkä ihmeellä se voi vaikuuttaa silleen ,ettei koko suomessa raivattisi enää aariakaan peltoa, kun nykyisellä tukierollakin raivataan etelässä?
Katsos vielä osaa tosta taulukosta tarkemmin eli muutos-% 1999-2003 joka kertyy viimeisimmän suunnan.
99-03
Uusimaa -0,2
Varsinais-Suomi 0,3 0,0
Ahvenanmaa -0,7
Satakunta 1,1
Häme 0,5
Pirkanmaa 1,2
Päijät-Häme 0,5
Kymenlaakso 1,2
Etelä-Karjala 0,1
Etelä-Savo 1,4
Pohjois-Savo 2,9
Pohjois-Karjala 3,1
Keski-Suomi 1,9
Etelä-Pohjanmaa 2,7
Vaasan rannikko 1,5
Keski-Pohjanmaa 4,7
Pohjois-Pohjanmaa 5,5
Kainuu 2,1
Lappi 5,2
Koko maa 1,7
Keskiarvo on siis 1,7 ja sen yläpuolella ovat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Kaikki c-aluetta? AB-alueella Uudellamaalla peltoala vähentynyt (rakentaminen) ja muulla ab-alueella maltillista lisäystä. Jos kannattavuus olisi kaikkialla sama niin eikös silloin pitäisi kaikkialla raivata suurinpiirtein saman verran? Juuri tässä raivauksen määrässä näkyy ylisuuren tukieron vaikutus siis että missä päin raivataan. Ja mitä taas raivauksen syihin yleisesti tulee niin ne liittyvät tilakokoon ja pellon saatavuuteen. Kun yksikköä pyritään kasvattamaan ns EU-kokoiseksi niin ongelmaksi saattaa tulla pellon riittävyys lähellä ja silloin sitten raivataan. Ideana "laajenna tai kuole".
-
Taulukkoa tutkin ,ja eipä tuo paljon kysymykseen vastannut, että mihinkä suomesta katoaa koko pellonraivaus, kun nytkin huonolla kannattavuudella sitä tehdään etelässä? Ja edelleenkin pellonraivaus on pohjoisessa lisääntynyt, ja lisääntymään päin, mutta mikä on se kumma tukiratkaisu mikä hävittää sen suomesta kokonaan? Tukien tasapäistäminen vähentää sitä pohjoisesta, mutta ei taatusti poista kokonaan, koska heikosti kannattavat, köyhät etelän tilatkin raivaa nykysinkin, edes vähän peltoa.
-
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. ;D
Omalla tilallani tukiero nettona yli 20000 euroa vuodessa ja raja tossa 10 kilsan päässä..
Minulla vielä eläintiheys melko pieni, reilu 170 nautaa ja peltoa yli 200..
-
eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja
ym. ilimanaikusija hökkeleitä
ja jos ei hökkelijä nii sitte ölijysorraa
vai pitäskö joka kerrostalua kohti varata 100 hehtaarija lannanlevitys allaa
ei tarvis vesistöön laskija
-
eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja ym. ilimanaikusija hökkeleitä
No tulkaa perkele tänne viljelemään... puratte vaan talot pois... ja ihmiset sinne kepulandiaan... kyllä se siitä suttaantuu... kunhan ensin hoitelette jostain rahat siihen "viljelyynne" ... meistä rehellisistä oikeista kunnon ihmisistä - veronmaksajista - ei ole teille vaivaa ennenkään ollut - kunhan rahaa on piisannut... meiltä :P :P :o :o :o
-
Lainaus jonkun taulukosta
Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?
Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
540 542 596 600 500 500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
540 542 586 587 500 500
Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ? :) :)
-
eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja ym. ilimanaikusija hökkeleitä
No tulkaa perkele tänne viljelemään... puratte vaan talot pois... ja ihmiset sinne kepulandiaan... kyllä se siitä suttaantuu... kunhan ensin hoitelette jostain rahat siihen "viljelyynne" ... meistä rehellisistä oikeista kunnon ihmisistä - veronmaksajista - ei ole teille vaivaa ennenkään ollut - kunhan rahaa on piisannut... meiltä :P :P :o :o :o
Kaikki nykyään maksaa aulis hyvä.Niin kuin työntekiätkin on palkkaa vailla, meiltä kunnon ihmisiltä. Työnantajilta. Olisivat edes kiitollisia, mutta vitut. Jauhavat perjantaista sunnuntaihin meistä yrittäjistä paskaa kulma kuppilassa ja hakevat maanantaina krapulassa saikkua.
-
Lainaus jonkun taulukosta
Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?
Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
540 542 596 600 500 500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
540 542 586 587 500 500
Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ? :) :)
Kyllähän minä sen tiedän mutta Iisalmen korkeudella vehnää tiedän viljeltävän. Mutta huomasit varmaan että tuossa taulukossa sekä c1 että c2 pesivät ab-alueen mennen tullen ja palatessa. Kun tietysti c3+c4 alemmat tuet. Mutta kun sitten vastaavasti yllättäen tilanne on rypsin ja nurmikasvien osalta tämä
rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
582 584 668 599 --- ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?
Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
540 542 526 535 551 602
Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?
-
Taulukkoa tutkin ,ja eipä tuo paljon kysymykseen vastannut, että mihinkä suomesta katoaa koko pellonraivaus, kun nytkin huonolla kannattavuudella sitä tehdään etelässä? Ja edelleenkin pellonraivaus on pohjoisessa lisääntynyt, ja lisääntymään päin, mutta mikä on se kumma tukiratkaisu mikä hävittää sen suomesta kokonaan? Tukien tasapäistäminen vähentää sitä pohjoisesta, mutta ei taatusti poista kokonaan, koska heikosti kannattavat, köyhät etelän tilatkin raivaa nykysinkin, edes vähän peltoa.
Niiin, eiköhän se homma ole kaikessa yksinkertaisudessaan niin, että ne raivaa peltoa jotka jatkaa ja investoi muutenkin, koska ovat päättäneet jatkaa maataloutta, ne jotka eniten vastustaa pellon raivausta, on niitä jäähdyttelijöitä, joilla on jonkunverran peltoa eikä ne missään nimessä halua, että peltojen mahdollinen arvonnousu hidastuisi tai vuokrien taso laskisi, joka olisi ehkä edessä jos kaikki raiviot tulevaisuudessa otetaan tukien piiriin ????
Eli jäähdyttelijät ja eläkeläläiset haluaa, että MTK takaa niille maksimaalisen tuoton, sille pääomalle joka pelloissa on, maksajana on tietenkin ne tilat jotka jatkaa tuotantoa ja joiden on pakko laajentaa, jos haluavat pitää tilansa riittävän kannattavana ????
-
Lainaus jonkun taulukosta
Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?
Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
540 542 596 600 500 500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
540 542 586 587 500 500
Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ? :) :)
Kyllähän minä sen tiedän mutta Iisalmen korkeudella vehnää tiedän viljeltävän. Mutta huomasit varmaan että tuossa taulukossa sekä c1 että c2 pesivät ab-alueen mennen tullen ja palatessa. Kun tietysti c3+c4 alemmat tuet. Mutta kun sitten vastaavasti yllättäen tilanne on rypsin ja nurmikasvien osalta tämä
rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
582 584 668 599 --- ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?
Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
540 542 526 535 551 602
Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?
Millos mä oon jotain etelän suurista tuista maininnut ? Etsi se lause.
-
mitä mieltä on ruikuttaa muutaman kympin tukierosta kun maksellaan aivan poskettomia vuokria :o ???
-
Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?
[/quote]
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ????
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ????
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
Eiköhän sitä ole tilastojen avulla tääläkin yritetty. 1000 kirjoittajalla on vain 2000 mielipidettä.
Riitahan siitäkin tuli aikanaan.
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jos tarkoitat että kukas väittää että tukiero ab:n hyväksi? Löytyyhän noita. Tässä pari esimerkkiä ensi alkuun:
Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu. ;D
Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.
Itsekin tuohon suuntaan vihjaat tuolla tilatuellasi?
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. ;D
Tapani ei ole suoraan tainnut sanoa missään mutta tarkistan vielä.
-
mitä mieltä on ruikuttaa muutaman kympin tukierosta kun maksellaan aivan poskettomia vuokria :o ???
Niillä muutamalla kymppitonnilla maksaisin kaikki vuokrani ja minulla on kuitenkin toistasataa hehtaaria vuokramaata ???
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ????
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
Minulla olisi kannattavuus reilut 20 tonttua vuotta päälle parempi, jos se perhanan navetta sattuis oleen 10 kilsaa korkeammalla. Peltoja on molemmin puolin rajaa ja kustannukset ovat minulla samat molemmin puolin rajaa 8)
Huono kannattavuus jättituilla täytyy siten johtua laiskuudesta ja ammattitaidottomuudesta ??? ::)
-
mitä mieltä on ruikuttaa muutaman kympin tukierosta kun maksellaan aivan poskettomia vuokria :o ???
Niillä muutamalla kymppitonnilla maksaisin kaikki vuokrani ja minulla on kuitenkin toistasataa hehtaaria vuokramaata ???
Se on noi rahamiehet niinkuin apilas erikseen. Muutama kymppitonni tunnu missään?
-
Eiköhän ne ylimääräiset tuet yleensä lätkitä ylimääräisiin koneisiin.
-
Eiköhän ne ylimääräiset tuet yleensä lätkitä ylimääräisiin koneisiin.
Minä maksaisin lisää veroja ja vaihtaisin ässän tuoreempaan, no jonkinlainen "kone" kai sekin on ;D 8)
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ????
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
Minulla olisi kannattavuus reilut 20 tonttua vuotta päälle parempi, jos se perhanan navetta sattuis oleen 10 kilsaa korkeammalla. Peltoja on molemmin puolin rajaa ja kustannukset ovat minulla samat molemmin puolin rajaa 8)
Huono kannattavuus jättituilla täytyy siten johtua laiskuudesta ja ammattitaidottomuudesta ??? ::)
Sillä saattaa olla kumma vaikutus kannattavuuteen jos pihalla seisoo Ventti eikä Valtu? Jätän jokaisen omaan harkintaan että kumpaan suuntaan... Toteanpahan vaan että ei tarvii mennä kauemmas kuin Ruotsiin niin traktorikannasa on jo eroja, vanhempia ja vähemmän hevosvoimia per hehtaari.
-
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ???? Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
Kannattavuudenhan onnistuu hyvinkin helposti sössimään tilankohtaisilla (virhe)valinnoilla. Huonommilla tuilla kun pelataan niin tulee tietty sössittyä vähemmän kun ei ole rahaa tehdä turhia investointeja yms.
-
Eiköhän ne ylimääräiset tuet yleensä lätkitä ylimääräisiin koneisiin.
Minä maksaisin lisää veroja ja vaihtaisin ässän tuoreempaan, no jonkinlainen "kone" kai sekin on ;D 8)
Minä taas vaihtaisin vaimon "tuoreempaan" ja nätimpään... ;D 8) :D ;) :)
-
Eiköhän ne ylimääräiset tuet yleensä lätkitä ylimääräisiin koneisiin.
Minä maksaisin lisää veroja ja vaihtaisin ässän tuoreempaan, no jonkinlainen "kone" kai sekin on ;D 8)
Minä taas vaihtaisin vaimon "tuoreempaan" ja nätimpään... ;D 8) :D ;) :)
Pojat pojat, ei se vaihtamalla parane ;D
-
Ne laskelmat on jo tehty puolin jos toisin... perinteisellä edunvalvonnan kaavalla (by MTK) saadaan aina tilatasolla näkymään ihan mitä halutaan. ;D Kokonaan toinen totuus todellisesta vaikutuksesta löytyy vasta tilatasolta, jossa verrataan kahta yrittäjäasenteellä liikkeellä olevaa tilaa keskenään ja kp aineston pohjalta.
ps samat hehtaarit ja samat eläinyksiköt ovat sitä kasarilaista tasapää maataloustulolaki politiikkaa, jolla ei ole tilatason onnistumisten ja epäonnistumisten kanssa juurikaan mitään tekemistä.
Minä taas sanoisin että tuo kannattavuuskirjanpitoaineisto on varmin tapa saada vääristyneitä tuloksia. Tässä
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
käytetty laskentatapa jolla verrataan kahden samanlaisen tilan tukimääriä on oikea. Tuosta linkistä pieni lainaus eli
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä." Ja juuri tuota on kun otetaan ne kannattavuuskirjanpitoaineiston luvut ja siihen sitten korkeampi tukimatematiikka. Olkoon sitten tasapäistämistä mutta oikea vertailutapa on verrata kahta samanlaista (eläimet + pelto) tilaa eri tukialueilla ja katsoa tuen määrät ja verrata niitä todelliseen luonnonhaittaan. Riittävän monta erilaista tilaa kun simuloidaan niin saadaan aika hyvin näkemys siitä mikä on todellinen tukiero. Ja sen jälkeen sitten tehdään tukipäätökset ja siihen loppuu tasapäistäminen ja sen jälkeen tilat tekevät omat tilakohtaiset päätöksensä että miten asiat järjestävät ja siitä sitten seuraa miten pärjäävät mutta mahdollisuudet kuitenkin olisivat samat toisin kuin nyt ylisuurella tukierolla.
-
Tukieron perusteettomuus on kiistaton,
Edelleen sanoisin että vaikka MTKn puheenjohtaja Marttila sen onkin tunnustanut että tukieron perusteettomuus on kiistaton niin ainakin tämän palstan kirjoittajissa löytyy paljon sellaisia joiden mielestä tukiero on kohdallaan tai etelän kartanoiden tukia tarttis pikkuisen leikata? Ihan vaan vaikka tästä ketjusta tämän päivän kirjoituksia kattoo?
-
mitä mieltä on ruikuttaa muutaman kympin tukierosta kun maksellaan aivan poskettomia vuokria :o ???
Niillä muutamalla kymppitonnilla maksaisin kaikki vuokrani ja minulla on kuitenkin toistasataa hehtaaria vuokramaata ???
Mahtoikohan apilas muuten tajuta että tuossa Milko oli laskenut tukieron 50 lehmän ja 50 hehtaarin maitotilalle. Siis kokonaistuet vuositasolla? Siis ab:n tukiero c1:lle 17.400 vuodessa, c2:lle 21.975, c3:lle 35.525 ja c4:lle 76.325 joka on siis 37%, 46%, 75% ja 160% ab-alueen tuista. Tajusiko vai meniköhän ohi?
Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?
Pikaisesti laskettuna eikös tuosta tule kasvipuolen tuet
34700 34700 30850 31175 31975 34525
siis tuolle 50 hehtaarin lypsykarjatilalle. Jäähän tuosta vielä tukieroa melkoisesti c-alueen hyväksi kun kokonaistuet ovat
47450 47450 64850 69425 82975 123775
jolloin tukiero jo c3:lle on lähes yhtä suuri kuin ab-tilan kokonaistuet ja c4:llä tukea lähes 3-kertainen määrä ab:lle?
-
Ne laskelmat on jo tehty puolin jos toisin... perinteisellä edunvalvonnan kaavalla (by MTK) saadaan aina tilatasolla näkymään ihan mitä halutaan. ;D Kokonaan toinen totuus todellisesta vaikutuksesta löytyy vasta tilatasolta, jossa verrataan kahta yrittäjäasenteellä liikkeellä olevaa tilaa keskenään ja kp aineston pohjalta.
ps samat hehtaarit ja samat eläinyksiköt ovat sitä kasarilaista tasapää maataloustulolaki politiikkaa, jolla ei ole tilatason onnistumisten ja epäonnistumisten kanssa juurikaan mitään tekemistä.
Minä taas sanoisin että tuo kannattavuuskirjanpitoaineisto on varmin tapa saada vääristyneitä tuloksia. Tässä
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
käytetty laskentatapa jolla verrataan kahden samanlaisen tilan tukimääriä on oikea. Tuosta linkistä pieni lainaus eli
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä." Ja juuri tuota on kun otetaan ne kannattavuuskirjanpitoaineiston luvut ja siihen sitten korkeampi tukimatematiikka. Olkoon sitten tasapäistämistä mutta oikea vertailutapa on verrata kahta samanlaista (eläimet + pelto) tilaa eri tukialueilla ja katsoa tuen määrät ja verrata niitä todelliseen luonnonhaittaan. Riittävän monta erilaista tilaa kun simuloidaan niin saadaan aika hyvin näkemys siitä mikä on todellinen tukiero. Ja sen jälkeen sitten tehdään tukipäätökset ja siihen loppuu tasapäistäminen ja sen jälkeen tilat tekevät omat tilakohtaiset päätöksensä että miten asiat järjestävät ja siitä sitten seuraa miten pärjäävät mutta mahdollisuudet kuitenkin olisivat samat toisin kuin nyt ylisuurella tukierolla.
Juu Siksi lähtisinkin vertailemaan vain tiettyä, eteenpäin menevää tilaryhmää. Minusta ei ole järkevää polttaa energiaa pysähtyneen sukutilarälssin ongelmiin, jotka hoitaa aika pois päiväjärjestyksestä (tosin toivottoman hitaasti). Kahta samanlaista tilaa ei ole olemassa vaikka kuinka tasapäistettäisiin ja siten nämä nykyisetkään tuet eivät vaikuta samalla teholla missäänpäin. Sitten on tämä tukirajaseutu ongelma, josta saadaan aikaan kovia lööppejä.
Alunperinhän v 1995- 2003 tukitasot nousivat siedettävin portain pohjoista kohti, mutta sitten nämä torjuntavoitot aiheuttivat pahankin repeämän. JOs halutaan tasapäistään yleensäkin, niin kyllä suomalaisessa maatalouspolitiikassa on aina tasattu myös ilmaston ja maantieteen tekemiä eroavuuksia olosuhteissa. Siten tasapuolisuuden nimissä vaadittu tasatuki läpi maan on myös ristiriitainen vaade.
Olen joskus taannoin esittänyt tukien totaalista dekoplausta (ei sidota edes peltohehtaarin hallintaan) ja tukipottiin pikkuhiljaa nouseva vuotuisleikkuri ja reipas omavastuu osuus päälle. Eipä ole kelvannut kuin harvoille. :D
Loppuisi ainakin tämä ikuinen kitinä tukieroista ja tuen tuottajahintoja laskevasta vaikutuksesta.
-
Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. ;D
Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ????
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ????
Minulla olisi kannattavuus reilut 20 tonttua vuotta päälle parempi, jos se perhanan navetta sattuis oleen 10 kilsaa korkeammalla. Peltoja on molemmin puolin rajaa ja kustannukset ovat minulla samat molemmin puolin rajaa 8)
Huono kannattavuus jättituilla täytyy siten johtua laiskuudesta ja ammattitaidottomuudesta ??? ::)
No mikset pykäse uutta navettaa rajan toiselle puolen ????
-
No ku säki aina saarnaat, että tukiero EI SIIRRÄ tuotantoa pohjoiseen ;) ;D
-
Pellon hinta (osto/vuokra) on yksi keskeisin maatalouden kustannusongelma Suomessa. Kaikki tekijät joilla tätä pöhöpääomaa saadaan leikattua ovat hyväksi. Kun rakennemuutokseen ei saada omavastuu osuuksia yms. puuhaloinnin maanpäälle pudottavia elementtejä, niín tukien laimeneminen on pelkästään hyväksi. Puuhalointi ottaa aina turpaansa eniten. Sukutilaperinkunta "harrastus" saa ja pitääkin maksaa vuosi vuodelta enemmän. Myös "päätoimi-ammattilaiset" jotka eivät pysty tuottavuuskehitykseen lopettavat ja tekevät tilaa osaavimmille. Tätä pitää myös edistää voimakkaasti.
Täällä on itketty ja väännetty kilpailevatko viljelijät keskenään?
Ja jostain tarkoitushakuisetsa syytä vain tukierot on löytynyt tätä tasapää malliin vaikuttaviksi tekijöiksi... ;D
Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...
Lisäksi maahan rakastuminen ym sukutilameininkiin kuuluvat perverssi toiminta myös hidastaa pellon siirtymistä rakennemuutoksen vaatimalla nopeudella.
Täällä porukka on kovasti rakastunut sukutilapeltojensa lisäksi heille luvattuihin tuleviinkin tukipotteihin. Ainakin niistä pitäisi eläkepappojenkin päästä rahastamaan.
Realistinen tilamäärä Suomessa olisi jossain 10000-20000 välissä max. Ihan kaikkien ei tarvi viljellä siis jatkossakaan ja se on "voi voi" jos tämän ääneen sanomisesta jollekin tulee paha mieli.
Aina on hyvä päivä lopettaa maatalous omalla sukutilalla lopullisesti.
Mitenkäs UCD hoitaisi tilamäärän realistisoinnin? Toisaalta esimerkiksi konekauppiaat hoitavat meneillään olevissa ja tulevissa näyttelyissä tuotannon ohjausta yksiköiden vähentämisen suuntaan, koneiden kalliin ylikapasiteetin muodossa. ;D ;D (Ja huom. UCD; konenäyttelyissä renkaiden potkiminen on kaikista kannattavinta puuhaa heti oluenjuonnin jälkeen) ;D ;D ;) Täpinöitsijät hankkivat ennakkomyyntien kiimassa koneita ihan vaan pahan päivän varalle, että pääsee urakoimaan ja etsimään lisä"tuloa" tilan väärien toimintatapojen paikkaamiseen. ;D ;D Se kun on sitä laatuaikaa. ;D ;D