Tässä on asiaa ja kun vielä muistetaan se, että ne tukikelpoiset lohkot mitkä olisi vuokrattavissa, sijaitsee vilejlyn kannalta väärässä paikkaa, eli muun asutuksen keskellä ja ovat vielä onnettoman pieniä lohkoja, miksi maksaa sellaisista länteistä ylihintaa jotka ei edes sovellu viljelyyn, kun murto-osalla tuosta saa uutta peltoa huomatavasti soveliaammalta paikkaa ja lohkotkin on paljon paremman kokoisia.
Miksi meidän pitäisi kärsiä siitä, ettei etelässä ole raivattavaa aluetta samallalailla tarjolla ?

Ei tarvitsekaan kärsiä. Kun luet myös tuon alla olevan edellisessä viestissä olleen asian ja huomioit sen että sitten myöskään ab-alueen ei tarvitse olla kärsimässä siitä että joku naukuu c-alueen raivioita tukien piiriin ja vielä onnistuukin siinä naukumisessaan?

Ja sitten tarttis tietty vielä ymmärtää tuo että miksi c-alueella raivataan yleensä ottaen jonka Heinämäki osasi aika hyvin pukea sanoiksi. Jos sitä perussyytä eli ylisuurta tukieroa ei olisi niin raivauksesta ei olisi mitään ongelmaa kun sitä ei olisi.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.09.09 - klo:22:30

Koko maan tukisumma on käytännössä vakio. Jokainen lisähehtaari, joka tulee tuen piiriin aiheuttaa muiden hehtaarien tuen alentamisen jollakin aikajaksolla. Itse asiassa tuen pitäsi laskea hivenen enemmän kuin lisähehtaari on kokonaisalasta, koska suuruuden ekonomia tuo kustannussäästöä viljelyssä. Näin se vaan on.

Olet asian ytimessä. Jos oikein muistan niin taitaapa olla jotain liittymäsopimukseen liittyviä peltomääriä tuon vakio tukisumman takana peräti? Kun huomioi missä päin raivausta on tehty niin käytännössä tukien myöntäminen raivioille on saman tien tukien siirto ab-alueelta c-alueelle.

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 29.09.09 - klo:22:30

Toinen mielenkiintoinen seikka. Etelä-Suomessa on raivattu aikojen saatossa lähes kaikki viljelykelpoinen maa pelloksi jo 1980-luvulle tultaessa. Eu-aikana raivausta on tehty pääsääntöisesti vain C-tukialueella Savossa ja Pohjanmaalla. Mm. Kiuruvesi on täälläkin monesti ansiokkaasti linkitetty asian tiimoilta. Raivatut hehtaarimäärät ovat aivan mielettömiä. Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.

No nyt olet todellakin asian ytimessä! Jos minulta kysytään niin melkein vastaisin lainauksella Marttilan haastattelusta. "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo. Eli näin se menee, ylisuuri tukiero vääristää kannattavuutta ja siirtää tuotantoa c-alueelle ja sitten raivataan. Ilman tuota ylisuurta tukieroa c-alueella ei todellakaan paljon raivattaisi. Josta tullaan taas oikeastaan siihen millä aloitin tämän ketjun.

Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ?
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ?
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.

Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."

Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?

Pellonraivaus asiassa kiteytyy pintaan yhä breznevin ajassa elävän  sukutilarälssin ajatusmaailma. Käppyräkävyt haluaa pellon hinnan pysyvän pilvissä.

Nyky EU/globaalissa maailmassa on jälkijätöistä haihatella, että meillä on liika tai liian vähän peltoa Suomessa, saati että meidän viljasadon määrällä on paskankaan vaikutusta viljan hintaan edes Suomessa. Keskusliikemafiallakin on selkeästi suurempi vaikutus viljan hintaan, kuin kotimaisen tuotannon määrällä... oliko yllätys?
 
Kaikki mahdollinen sukutila/perheviljelyrälssin kurittaminen on onneksi isänmaalle ja sen maataloudelle.   

Älä nyt taas sotke tuota sukutilakatkeruuttasi tähänkin asiaan. Vaikka osa tuosta on asiaakin, pellon hinnasta pilvissä ja muusta. Sanoisin että nuo kaksi tohtorismiestä eivät silti ole väärässä kun sanovat että meillä on liikaa peltoa. Ajattele nyt itsekin jos meillä tällä hetkellä on se tilanne että lähes kahden vuoden sato alkaa olla varastossa? Siihen kun vielä lisätään se että ohran interventio loppunee niin viljapuolella tulee aika tiukat paikat jollakin aikavälillä. Ei siinä mitään, itsekin hyödyn kotieläintuottajana tietty tilanteesta. Mutta vain siten että lopetan omien peltojeni viljelyn ja ostan viljan muilta halvemmalla kuin mitä omat tuotantokustannukseni ovat. Ja onko siinä sitten mitään järkeä?

Tätä kannattaisi ajatella myös vähän pitemmälle, vaikkapa vain 2013 tukineuvotteluihin. Siinä voi olla tiukka paikka neuvottelijoille sellittää että miksi pellon määrä c-aluella on kasvanut? Siinä tyhmempikin kuin EUn asiantuntijat tajuavat että ylisuuri tukiero on siirtänyt tuotantoa c-alueelle. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä se sitten taas johtaa tukileikkauksiin eli tuen tasoa lasketaan. Ihan sama juttu kuin ab-sikapuolella kävi kun tuotanto kasvoi tuen varassa (tosin c-alueella vielä rajummin) niin sitten EUssa katsottiin että mitään tukia tarvita tai tuki liian suuri kun se johtaa tuotannon kasvuun. Mutta että c-alueellakin pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja ajattelemaan että mitä mistäkin seuraa?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:07:37

Mihin perustuu väite, että peltoa olisi liikaa, onko vaikeuksia vuokrata tai myydä myydä sitä, vai onko tilanne tosiaan se, että vuokrat tai hinnat olisi laskussa, mikäli näin on niin silloinhan voisi olettaa että peltoa on liikaa ?
Mikäli taas viitataan viljan nykyhintoihin, niin sehän on vaan markkinatalouden normaalia heilahtelua, eikä sillä sinänsä ole peltojen määrän kanssa mitään tekemistä ?
Ajatus että hintoja voitaisiin dumpata ylöspäin peltojen määrää rajoittamalla tai supistamalla, ei onnistu jos Suomi tekee sitä yksinään, koska tuotteet joita viljellään kulkee vapaasti rajojen yli.

Niin minähän en sitä väitettä itse keksinyt ja esittänyt vaan sen esittivät nuo kaksi tohtoristason miestä tuossa vierasyliössään jos aloituksen katsoit. Mutta tietysti onhan se tietty huomioitava että jos oman palstamme oma kaikkien alojen asiantuntijamme emo-heikki sanoo että sille väitteelle ei ole perustetta niin eihän siinä paljoa kahden tohtorismiehen sana paina eikä muidenkaan asiantuntijoiden? Mutta ihan varmuuden vuoksi jos sisälukutaidossasi tai ymmärryksessäsi olisi ollut jotakin vikaa niin kopioin tähän sen saman siitä vierasyliöstä kuin oli aloituksessakin:
"Useissa yhteyksissä on arvioitu että Suomessa on ruoantuotannon näkökulmasta katsottuna peltoa liikaa 500000 hehtaaria. Nyt kun Suomen kotieläintalouden tuotantomäärät ovat laskussa ja rehunkysyntä on alentunut, tätä ruoantuotannon kannalta ylimääräistä peltoa on jo enemmänkin."

Mutta että lähemmät perustelut saat varmasti kirjoittajilta itseltään, rohkeasti vain yhteyttä! Samalla voit varmasti esittää heille oman perustellun näkemyksesi siitä miksi peltoa ei ole tarpeeksi?

Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ?
Se on tietenkin eri asia, jos joku haluaa vaikuttaa viljanhintaan luomalla niukkuutta tarjonnassa rajoittamalla viljelyä, ei vaan toimi jos muualta maailmasta saa tuoda viljaa vapaasti ?
Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.

Tätä kannattaisi ajatella myös vähän pitemmälle, vaikkapa vain 2013 tukineuvotteluihin. Siinä voi olla tiukka paikka neuvottelijoille sellittää että miksi pellon määrä c-aluella on kasvanut? Siinä tyhmempikin kuin EUn asiantuntijat tajuavat että ylisuuri tukiero on siirtänyt tuotantoa c-alueelle. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä se sitten taas johtaa tukileikkauksiin eli tuen tasoa lasketaan. Ihan sama juttu kuin ab-sikapuolella kävi kun tuotanto kasvoi tuen varassa (tosin c-alueella vielä rajummin) niin sitten EUssa katsottiin että mitään tukia tarvita tai tuki liian suuri kun se johtaa tuotannon kasvuun. Mutta että c-alueellakin pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta ja ajattelemaan että mitä mistäkin seuraa?

Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ?

Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.

Viljelyalan kasvattaminen = tukien leikkaaminen!!

Jos pinta-ala kasvaa, vaikka tukien kokonaismäärä ei, niin yhtä hehtaaria kohti maksettava tuki pienenee!!!

Hehtaarituen pienentäminen varmasti pudottaa vuokria, mutta se pudottaa myös kannattavuutta. Veikkaan katetuoton putoavan enemmän mitä vuokrat. Ainakin täällä etelässä pinta-alaa on kasvatettava katteiden pudotessa, jolloin kilpailu pitää yllä korkeita vuokria, ellei konkurssit "tervehdytä" alaa..

Tukien hyväksyminen raivioille olisi taas yksi selkeä tulonsiirto etelästä pohjoiseen

Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ?

Niin? Tätähän minä juuri tuossa tarkoitin? Että siinä ei paljon asiantuntijoiden sana paina kun palstan oma kaikkien alojen erikoisasiantuntijamme emo-heikki esittää oman asiantuntevan lausuntonsa asiasta jota ei käy kiistäminen? Asiantuntijat ovat väärässä ja emo-heikki oikeassa, niinhän se menee? Se näkemys ei muuten sitten rajoitu noihin kahteen tohtorismieheen, jos olen oikein ymmärtänyt niin myös suurin osa muista maatalouden asiantuntijoista tukee tätä näkemystä pellon määrästä. Mutta he ovat kaikki väärässä ja emo-heikki oikeassa, sehän on itsestään selvää ja asiasta ei tarvotse edes keskustella.

Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.

Ceemiehen on helppo vaatia peltotukia alaemmas, kun heillä on ne jäätävät eläintuet(jopa peltotukia isommat)

Mutta mitä jää käteen etelän tilalle?
Itselläni kansalliset kotieläintuet ovat reilu 3 prossaa koko tukipotista, paljonko emofeikillä? Riittääkö puolet?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:12

Tässä vain ei ole mitään logiikkaa, jos peltojen hinnat nousee tähän tahtiin, niin miten joku voi tosissaan uskoa, että peltoja olisi liikaa tarjolla, se että lehdessä joku ns. tohtoristason mies näin väittää, ei tarkoita sitä että se olisi oikeassa peltojen määrän suhteen ?

Niin? Tätähän minä juuri tuossa tarkoitin? Että siinä ei paljon asiantuntijoiden sana paina kun palstan oma kaikkien alojen erikoisasiantuntijamme emo-heikki esittää oman asiantuntevan lausuntonsa asiasta jota ei käy kiistäminen? Asiantuntijat ovat väärässä ja emo-heikki oikeassa, niinhän se menee? Se näkemys ei muuten sitten rajoitu noihin kahteen tohtorismieheen, jos olen oikein ymmärtänyt niin myös suurin osa muista maatalouden asiantuntijoista tukee tätä näkemystä pellon määrästä. Mutta he ovat kaikki väärässä ja emo-heikki oikeassa, sehän on itsestään selvää ja asiasta ei tarvotse edes keskustella.

Voithan sinä jankata väitettäsi, joka on järjen vastainen ?

Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.

Kuten kylmis toteaa niin tämä ehdotus on omalla tavallaan ihan hyvä. Mutta pohditaas asiaa hiukan pitemmälle. Kun huomioidaan c-alueen suurempi eli ylisuuri kotieläinpuolen tuki joka tätä raivaustarvettakin tekee niin sehän tarkoittaa sitä että c-alueella pellonkin viljely edelleen jatkuisi ylisuurien kotieläintukien varassa. Kun taas ab-alueella kannattavuus edelleen heikkenisi joka johtaisi siihen että ab-alueen kuitenkin paremmissa oloissa olevaa peltoa tippuisi tuotannosta pois ja c-alueelle raivattaisiin edelleen lisää. Eli tämä ehdotus johtaisi tuotannon yhä kiihtyvään siirtymiseen c-alueelle.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 30.09.09 - klo:08:21

Heh. Emon ehdotus on aika hyvä, mutta näinhän se varmasti on. Puolet pois viljan tuista, niin johan alkaa vilja-ala ropista.

Ceemiehen on helppo vaatia peltotukia alaemmas, kun heillä on ne jäätävät eläintuet(jopa peltotukia isommat)

Mutta mitä jää käteen etelän tilalle?
Itselläni kansalliset kotieläintuet ovat reilu 3 prossaa koko tukipotista, paljonko emofeikillä? Riittääkö puolet?

Ei kyllä minulla pinta-alatuet on paljon suuremmat kuin eläintuet, syynä on se että pinta-ala yksiköinä on suurempi kuin eläinyksiköiden määrät ?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:12

Mikäli oikeasti halutaan vähentää viljelyä, viljan määrään alentamiseksi, niin paras tapa sihen on tukien leikkaaminen, se aiheuttaisi nopean viljelyalan supistumisen ja sitä kautta myös tuotannon supistumisen.

Kuten kylmis toteaa niin tämä ehdotus on omalla tavallaan ihan hyvä. Mutta pohditaas asiaa hiukan pitemmälle. Kun huomioidaan c-alueen suurempi eli ylisuuri kotieläinpuolen tuki joka tätä raivaustarvettakin tekee niin sehän tarkoittaa sitä että c-alueella pellonkin viljely edelleen jatkuisi ylisuurien kotieläintukien varassa. Kun taas ab-alueella kannattavuus edelleen heikkenisi joka johtaisi siihen että ab-alueen kuitenkin paremmissa oloissa olevaa peltoa tippuisi tuotannosta pois ja c-alueelle raivattaisiin edelleen lisää. Eli tämä ehdotus johtaisi tuotannon yhä kiihtyvään siirtymiseen c-alueelle.

Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ?

Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ?

Ei ole moittinut. Vielä. Ihan sama vaikeus tulee kuin ab-alueen sikatuissa ja 141-neuvotteluissa. Luvut isketään pöytään ja neuvottelijat katsovat että tuotanto (peltoala tässä tapauksessa, sianliha 141:ssä) on kasvanut ja tukia on saatu. Sen jälkeen neuvottelijoilla onkin aika työ perustella että miksi tuotanto on kasvanut ja miksi tukea tarvitaan vaikka tuotanto kasvaa. Tämän pitäisi jokaisen hiukankaan tulevaisuuteen pitemmälle katsovan ja menneisyyden tapahtumat tietävän ymmärtää. Tässä on se että olisi mahdollista hoitaa homma kansallisesti tai sitten EU hoitaa homman. Ja kuten totesin niin tällä kertaa varmasti ab-alue on paremmin hereillä neuvotteluissa ja jos EU-neuvottelijat eivät kiinnitä huomiota pellon määrän kasvuun niin avustajia todennäköisesti löytyy jotka heille siitä kertovat. Pitää alkaa yhtä härskisti ajaa omaa etuaan kuin c-alue on tehnyt.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:20

Mitä vaikeuksia siitä neuvotteluissa tulisi, jos peltojen määrä on kasvanut, onko EU jossakin kommentissa moittinut Suomea peltojen määrän kasvusta ?

Ei ole moittinut. Vielä. Ihan sama vaikeus tulee kuin ab-alueen sikatuissa ja 141-neuvotteluissa. Luvut isketään pöytään ja neuvottelijat katsovat että tuotanto (peltoala tässä tapauksessa, sianliha 141:ssä) on kasvanut ja tukia on saatu. Sen jälkeen neuvottelijoilla onkin aika työ perustella että miksi tuotanto on kasvanut ja miksi tukea tarvitaan vaikka tuotanto kasvaa. Tämän pitäisi jokaisen hiukankaan tulevaisuuteen pitemmälle katsovan ja menneisyyden tapahtumat tietävän ymmärtää. Tässä on se että olisi mahdollista hoitaa homma kansallisesti tai sitten EU hoitaa homman. Ja kuten totesin niin tällä kertaa varmasti ab-alue on paremmin hereillä neuvotteluissa ja jos EU-neuvottelijat eivät kiinnitä huomiota pellon määrän kasvuun niin avustajia todennäköisesti löytyy jotka heille siitä kertovat. Pitää alkaa yhtä härskisti ajaa omaa etuaan kuin c-alue on tehnyt.

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella.
Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.