Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.09.26 - klo:09:24

Yölämpötilojen lasku on lopettanut kahukärvästen lennon kyllä.

Kyllä ne muuten lensi vielä alkuviikosta. sitä en tiedä että muniiko ne, taitaa keskilämpötila jäädä kumminkin sinne alle 10 asteeseen.

Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.

On kova suoritus juu. Ravinteiden käytön osalta luomu ja tavis on kyllä lähentynyt huomattavasti. Kauaksi on tultu siitä peltojen lataamisesta apilanurmella ja rikkakasvien kurittamisesta avokesannolla… Kyllä tuolla panostuksella pitää satoa saadakin.

Hyvä maat tuolla luomuvoittajallakin on. Ei ole hiesua eikä savea

Satokilpailu kertoo lähinnä syysvehnän potentiaalista, jos sille pystytään osoittamaan hyvä kasvualusta. Olosuhteet pitäisi myös olla otolliset. Oma ennätys on noin 7800kg Skagenista ja aikaa yli 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on pyöritty jossain 5,5-6t paikkeilla. Tuolta ennätyslohkoltakaan ei ole enää onnistuttu louhimaan vastaavaa satoa. En toistaiseksi usko, että lajike olisi se avaintekijä menestykseen. On sillä merkitystä, mutta voin taata, että omissa maissa Bright olisi helposti 4-5 tonnin lajike, kun kaikki ei mene putkeen ja asiathan ei mene useinkaan putkeen. Toisaalta Turanus voisi olla oikeasti omille maille sopiva ratkaisu, koska tänne tarvittaisiin nimenomaan surkeissa olosuhteissa pärjäävä syysvehnä.

Tämä meidän julkkis, vihtiläinen syysviljan viljelijä, osaa myös hoivata satokisalohkoja, mutta hyvin mahdollista on, että lohkon rajat ja ojat sisältävä keskisato, esimerkiksi 1000 ha:n alalta, jää alle huippujen, melkoisestikin.

Satokisatuloksia ei ole välttämättä mielekästä pitää luotettavina, koska esimerkiksi kohtuu valkuaispitoisella vehnällä tuollainen 11,5 tonnin sato sisältää jyvissä 190 kgN, kokonaistyppi juurissa, oljissa ja sadossa 271 kgN. Eli kisalohkot pitäisi sinetöidä ja viralliset valvojat olla valvomassa viljelytoimenpiteitä. Urheilukisoissa esimerkiksi on olemassa mittausten kalibrointi ja säännöt lisäravinteiden käytöstä.

-SS-

Mun 4. - 5. 9. kylvetty Turanus on nyt kuin nurmikkoa,  jos se  selviää talven yli, siitä tulee ainaski "miljoona kiloa" satoa.

Turanus on viljelijäkokemusten mukaisesti paras talvehtija, että siinä suhteessa voi olla toiveikas. Mutta niin kuin joku jossakin mainitsi, syysviljoja voi kehua vain kerran. Huomasin jo 30 vuotta sitten, että pyrkiminen aikaiseen kylvöön ja tuuheanpitkiin oraisiin jo syyskuun alusta toimimalla, johti liian usein selittämättömiin talvituhoihin, olisiko kyse suureksi kasvaneen oraspensaan helpommasta talvikaraistumisen purkautumisesta kevättalven lumettoman lämpimillä kausilla ?

Lumihometta en ole koskaan nähnyt, ja syksyn ruiskutukset sen ajan omiin ylireheviin oraisiin heikensivät talvehtimista, eivät parantaneet sitä. Luonnollisesti olen osannut nollaruutuja jättää jo 1970-luvulla.

Oli myös syksyjä, kun syysvehnän siemen ei itänyt rutikuivassa maaperässä, vaikka olisi kylvänyt heinäkuun lopulla. Sitten kosteat lumipyryt idättivät joskus loka-marraskuussa, lumen alta alkoi löytyä pientä oraspiikkiä, ja siitä tuli kaikkien aikojen kasvusto, joka sitten vuoden päästä korjuusyksynä tuhoutui kolmen viikon lämpimänhöyryisissä tihkusateissa. No taisin saada 30 hl 40% kosteaa pallosta talteen ennen ensimmäistä ukkosta, ja siitä tuli seuraavan vuoden siemen, kun silloisessa kuivaamossa oli ilmakuljetin ja eräkierrätys, lapiolla tai jollakin kipolla täytin kuivurin lattialta. Lapiokaan ei uponnut siihen viljakasaan.  Ja loppu olikin alle 70 hlp:n juurikarvaista rehuvehnää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 24.09.26 - klo:11:02

Henkilökohtaisesti pidän tämänvuotista luomun voittosatoa ehkä vaikuttavimpana suorituksena.

On kova suoritus juu. Ravinteiden käytön osalta luomu ja tavis on kyllä lähentynyt huomattavasti. Kauaksi on tultu siitä peltojen lataamisesta apilanurmella ja rikkakasvien kurittamisesta avokesannolla… Kyllä tuolla panostuksella pitää satoa saadakin.

Hyvä maat tuolla luomuvoittajallakin on. Ei ole hiesua eikä savea

Joo ei oo paskat maat. Sellainen puol tuttu kaveri sikaympyröistä. Mitä kertonut niin hieman käy kateeksi kun maalajilotossa osunut paremmin kuin itsellä.

Luomus pätee ihan sama ja ehkä vahvemminkin kuin tavikses se et panoksia kannattaa tuhlata vain hyville lohkoille. Jos lohkon perusasiat ei ole kunnossa niin ostopanoksia on näillä hintasuhteilla aivan turha laittaa. Paska on tietysti johonkin laitettava ja sen pohjalta itse mennyt. Omilla kokemuksilla luomun ostolantojen vaste on nolla jos lisätuottoa verrataan kuluihin. Mut nämä siis meidän pelloilta. Jos pelto lähtökohtaisesti kunnossa niin vaste varmaankin parempi.

Mielenkiintoista nähdä, miten porukka intoutuu vielä kylvämään syysvehnää, jos tämä kahden viikon ennustettu korkeapaine ja lämmin ilmanala toteutuvat.

Syteen tai saveen.

Mielenkiintoista nähdä, miten porukka intoutuu vielä kylvämään syysvehnää, jos tämä kahden viikon ennustettu korkeapaine ja lämmin ilmanala toteutuvat.

Syteen tai saveen.

1960-luvun lopusta 1970-luvulle kylvettiin, vasta kun koivuista lehdet lähtivät. Silloisilla lajikkeilla, mm. Linna, saatiin nykymittapuunkin mukaisia ihan hyviä talousviljelyn satoja. Sitten hetkeksi tuli muoti elokuun paniikkiin, koska yhdessä vaiheessa EU:n alkuaikoina kasvipeitteisyydestä palkittiin syysviljalla, vain jos oli kylvetty ennen jotakin tiettyä päivämäärää. Tein joitakin kokeita kolmella eri kylvöajalla, syyskuun 1/3, 2/3 ja loppu, ja tuntui siltä, että myöhäisin oli vähiten rikkojen vaivaama, tasaisin kesäkasvusto, eikä viirukaskaan tartuttamia virustautilaikkuja.

Tuulinen korkeapainesää kuivattaa esimerkiksi joustopiikkisänkimuokkarilla ilmastetun pinnan päivässä, ja sitten voi levittää jyvät ja mullata ne kevyesti. Yökasteet ja aamusumut kyllä idättävät. Onpa sitten jo tasattu ja muokattu alusta keväällä korjata.  Viimeksi kun syysohrat ja syysrapsit hävisivät täysin, oli hyvä äestää rypsi siihen paikalleen. Targasuperilla saa muutamat viljan oraat pois.

-SS-

miten mahtaa rikat kehittyä jos ennuste pitää paikkansa?   kun lupailee jopa lämmintä marraskuulle asti.. 

Äkkiä syysvehnä orastui. 15.9. kylvetty orastui 23.9.

Torstaina kylvetyssä kaksi vuotta vanhassa Ceylonin siemenessä on jo itu päässä.

-SS-

Torstaina kylvetyssä kaksi vuotta vanhassa Ceylonin siemenessä on jo itu päässä.

-SS-

Sängelle pintalevitys ja s-piikillä multaus, näinkö siinä nyt kävi?

Glyfosaatti, odotus 3 viikkoa, levitys Elholla ja multaus lapiorullaäkeellä, koeteltu konsti sekä kevätkylvössä että syyskylvössä. Sekä pahna peittyy hyvin ja on kevytmuokatuksi kelpaava, vaikka ei vihertäisikään. Suursäkillä pääsee 2 ha. Hiukan ehkä meni runsaan puoleisesti viljaa mutta kun seuraavaa kylvöpoutaa odottelee, niin kiertää säätöpyörää kiinni päin. Elhossa pitää tasoittaa vasen ja oikea puoli kokeilemalla, koska ne rullat eivät ole ihan millin tarkkaan samalla tavalla vasemmalla ja oikealla. Mutta kun joku katsoo siellä takana silloin tällöin että kaikista, säiliön allakin olevista suuttimista tulee viljaa, niin aikas tasainen jälki tulee. Kiertokoe on työläs tehdä, eikä ole kovin tarkka, joten ensimmäisellä peltopalstalla säädöt hakevat paikkansa.

Olen kokeilemassa myös kevyemmällä kultivaattorilla vähän syvemmältä möyhentää, Grubberilla tulee liian kauheita lortteja. Sitten jyvien levitys ja jalaksellisella joustopiikillä matalaan ajaen sekoitus. Kyntöäkin voi keritä tekemään, kunhan nämä sateet tulevat salaojista ulos. Kynnön kuivuminen kiiltävästä harmaaksi kestää ehkä hiukan kauemmin, että voi olla, että ei sitten kannata enää kylvää.

-SS-