Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe ilmapunppu  (Luettu 1929 kertaa)

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 74678
Vs: ilmapunppu
höh,   on sekin ajatus.    nuohan on jo siirretty kohta säätiölle mutta nyt kun haluan etelleen pihapiirin pitää kasassa,   kuten siä sen fiuden kaikkine sahoineen kopissa..        aattelin vaan ettiä hyvää ratkaisua tuohon tulevan sijoitusken ylläpitoon... muttta eihän se teille sovi!    ???

Viljelijä evp

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4625
Vs: ilmapunppu
Olen tuossa kattellut muutamia tyhjillään olevia kivinavetoita ja kyllä ne ihan ryhdissään ovat ja 1800 luvulla rakennettuja. Sulla taitaa olla sellanen mukulakivistä muurailtu saven kanssa hötästen tehty, kun pelkäät sen rapistuvan. Mun käsittääkseni, kun rakennus on kuiva, pakkanen ei sille mitään tee. Mut kun katto vuotaa ja vesi lilluu ympärillä niinkuin sinun kivikasasasi saattaa routakin sitä myllertää.

Kaikki

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1973
Vs: ilmapunppu
Onko Oksa kysynyt edes museo virastolta kiinnostaako niitä tuollainen rapakivestä kyhätty kivi röykkiö ?
Ja kait museo virastolta sitten saa jotain avustustakin tuon yllä pitoon jos kerta haluavat sen säilyvän .

Mielen kiintoa voisi vielä lisätä että navetan maito huoneesta tehdään sukunsa viimeisen Oksan loppu sijoitus paikka , sinne voisi seiniin kirjoittaa savolaisia sanontoja ja " viisauksia " tuleville argeologeille ihmeteltäväksi ja tulkattavaksi , kunhan löytävät tuhansien vuosien päästä muumioituneen Oksan sarkofagistaan sieltä navetasta , uikkarit jalassa ja vyö laukku mahan päällä vekkulin kiero virnistys kasvoillaan  ;D

Yksi vaihto ehto voisi olla lahjoitus naton joukoille hangaariksi hornet hävittäjille drone punkkeriksi .
Mutta tässä tilanteessa tuo navetta pitäisi olla kestävää suomalaista graniittia  ;D

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5318
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: ilmapunppu
Onnistuuko kaikillä ilmalämpöpumpuilla tuollainen matalan lämpötilan ylläpito?

Luulisin että helpommin ne matalaa pitävät kuin korkeaa. Yleensä pumppujen ongelmat tulevat vastaan jos jotain pitäisi saada oikeasti kuumaksi (kuten käyttövesi tai alimitoitettu patteriverkko). Jos nyt kuitenkin reilusti plussan puolella mennään.

Asia kannattaa kuitenkin varmaan tarkistaa pumppuvalmistajalta.

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11177
Vs: ilmapunppu
Onko Oksa kysynyt edes museo virastolta kiinnostaako niitä tuollainen rapakivestä kyhätty kivi röykkiö ?
Ja kait museo virastolta sitten saa jotain avustustakin tuon yllä pitoon jos kerta haluavat sen säilyvän .

Mielen kiintoa voisi vielä lisätä että navetan maito huoneesta tehdään sukunsa viimeisen Oksan loppu sijoitus paikka , sinne voisi seiniin kirjoittaa savolaisia sanontoja ja " viisauksia " tuleville argeologeille ihmeteltäväksi ja tulkattavaksi , kunhan löytävät tuhansien vuosien päästä muumioituneen Oksan sarkofagistaan sieltä navetasta , uikkarit jalassa ja vyö laukku mahan päällä vekkulin kiero virnistys kasvoillaan  ;D

Yksi vaihto ehto voisi olla lahjoitus naton joukoille hangaariksi hornet hävittäjille drone punkkeriksi .
Mutta tässä tilanteessa tuo navetta pitäisi olla kestävää suomalaista graniittia  ;D

Mutta se tyttökalenteri, joka Oksalla siellä on, se pitää säästää.

 On sen sivut sitten liimasntuneet toisiinsa tai sitten ei.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5318
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: ilmapunppu
Olen tuossa kattellut muutamia tyhjillään olevia kivinavetoita ja kyllä ne ihan ryhdissään ovat ja 1800 luvulla rakennettuja. Sulla taitaa olla sellanen mukulakivistä muurailtu saven kanssa hötästen tehty, kun pelkäät sen rapistuvan. Mun käsittääkseni, kun rakennus on kuiva, pakkanen ei sille mitään tee. Mut kun katto vuotaa ja vesi lilluu ympärillä niinkuin sinun kivikasasasi saattaa routakin sitä myllertää.

Tätä minäkin vähän kummastelin. Täällä kun on kivinavetta niin se on sellaisista tonnin graniittipaasista tehty, paadet osin vielä rautahaoilla sidottu, laastia väleissä hyvin niukasti. Seinät jäävät jäljelle vielä ydinsodan jälkeenkin... katto voi olla romahtanut mutta seiniä ei vaivaa yhtään mikään jos perusta ei antaudu.
Tuossa on vähän saman tyyppistä seinää, tuossa paadet ovat tosin vielä suoremmaksi hakattuja...

https://kangasalansanomat.fi/yli-vuosisadan-jatkunut-viljelyperinne-elaa-ja-kehittyy-palossa-luomutilan-isanta-sauli-brander-palkitsevinta-tilan-pitamisessa-on-kasvun-ihme/

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2578
Vs: ilmapunppu
Pahin näistä kivi tai tiilityyppisistä navetoista rapistumaan taitaa olla sementtitiili. Täytyisi tuo oma rapata.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21763
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: ilmapunppu
Luulisin että helpommin ne matalaa pitävät kuin korkeaa. Yleensä pumppujen ongelmat tulevat vastaan jos jotain pitäisi saada oikeasti kuumaksi (kuten käyttövesi tai alimitoitettu patteriverkko). Jos nyt kuitenkin reilusti plussan puolella mennään.

Kyllä varmasti on näin, tuon takia ilmalämpöpumpuilla on niin hyvä COP, koska sisälle siirrettävän kennon lämpötilaa ei tarvitse nostaa kovin kuumaksi; ilmavirralla siitä sitten irrotetaan lämpöenergia huoneilmaan. Mutta lämmittävä ilmalämpöpumppu poikkeaa yksisuuntaisesta ulkoilmaa jäähdyttävästä jäähdytyskoneesta yhdessä asiassa: ulkokennon lämpötila joudutaan pudottamaan pakkasella vieläkin kylmemmäksi kuin ulkolämpötila, jotta kylmästä voidaan siirtää lämmintä sisälle. Ulkokenno alkaa kuuraantua välittömästi ilman kosteudesta tiivistyvästä vedestä (joka siis jäätyy heti kennoon) , kylmimmässäkin pakkasilmassa on aina jonkin verran kosteutta, joka tiivistyy / härmistyy pintoihin, kun lämpötilaa lasketaan vieläkin kylmemmäksi.

Lumipallona oleva ulkoyksikkö ei toimi, koska ilman kulku kennossa loppuu eikä ilma pääse vaihtumaan, jolloin kenno kylmenee niin kylmäksi, että kylmäaine ei pysty enää höyrystymään. Tällöin käynnistetään ns. sulatustoiminto: koneessa on venttiili, joka vaihtaa kennojen toimintaa niin, että ulkoilmaa jäähdyttävästä ja sisäilmaa lämmittävästä laitteesta  syntyykin sisäilman jäähdytin ja ulkoilman lämmitin, eli nyt höyrystetään kylmäainetta sisäyksikössä ja puristetaan ulkoyksikköön, ulkoyksikön puhallin on seisahtuneena ja kenno alkaa sulaa. Sisäyksikön ja ympäröivän ilman on oltava sen verran lämmin, että se vuorostaan ulos siirtyvä lämpö riittää sulattamaan ulkoyksikön kennon. Jos sisäyksikkö huurtuu hetkessä, ei lämpöä taaskaan siirry riittävästi ulos päin, jolloin ei ulkokenno sulakaan. Usein lämpöpumput tekevät tässä tilanteessa hetken päästä toisen sulatuksen tai sitten jäävät sulattamaan ikuiseen "hullunkiertoon". Sisäyksikön kenno on pienempi ja kevyempi kuin ulkoyksikön kenno, jolloin myös sisäilman lämpöä joudutaan käyttämään ulkoyksikön sulatukseen. Ulkokennossa mainitut sulatusvastukset lämmittävät lähinnä pohjalevyä, ettei kennosta pakkasella tippuva vesi jäädä sitä kennon valumatilaa umpeen. Esimerkiksi joissakin Daikin malleissa ei ole vastuksia ollenkaan, koska siinä on täysin alta auki oleva kenno.

Eli monet varmaan ovat huomanneet ilmalämpöpumpun pysähtyvän esimerkiksi kerran tunnissa, läppä menee raolleen ja puhallus loppuu. Hetken päästä alkaa kohista sisäyksikössä ja jos sitä tarkkailee, se kenno alkaa huurtua. AIkansa sihisteltyään kuuluu rusahdus tai korahdus, kun venttiili kääntyy takaisin ja sisäyksikkö alkaa napsua. Se sisäkenno lämpiää hetken ja kuura sulaa ja hetken päästä käynnistyy sisäyksikön puhallin ja läpät aukeavat valittuun suuntaan. Paradoksi on siinä, että ilmalämpöpumppu pystyy lämmittämään huonetilaa, vaikka silloin tällöin se jäähdyttää sitä saavutettua huonelämpöä takaksin ulkoyksikköön, sulatuksen tekemiseksi. Olen havainnut., että vähimmillä umpeenjäätymisillä pääsee, kun ilmalämpöpupulla lämmittää kunnolla sisäyksikkönsä ympäristön lämpimäksi, niin sulatus menee kerralla läpi. Vajaa sulatus on kaikista suurin ongelma ilmalämpöpumpulle, sillä kennon pintaan muutaman millin päähän kasvava kuori, joka estää ilman kulkua, kuori ei sula, koska sulatuksen aikana kennossa ei liiku ilma, kennon lamellit lämpiävät, mutta lämpö ei riitä sulattamaan sitä kuorta.

Voi olla, että premium-luokan ilmalämpöpumpuissa se jäähdytys-lämmitysprosessi käynnistyy luotettavasti, vaikka kumpikin yksikkö olisi reilusti pakkasella. Useat muut pumput vain jäävät miettimään.

-SS-

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5318
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: ilmapunppu
Laitoinkin tuohon omaan kommenttiini että sisälämpö olisi kuitenkin reilusti plussalla.

Olikohan niin että jotkut pumput käyttivät kennon sulatuslämmöksi ihan rehellisesti vastuslämpöä? En siis tarkoita kondenssiveden reitin sulana pitoa vaan ihan ulkokennon sulatusta.

Viljelijä evp

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4625
Vs: ilmapunppu
Noo ajan myötä uo Oksan mausolumi hoituu ihan säätiön hoitamana, kunhan ny jokunen vuosi pysyis rapistumatta . Saa nähdä mikä lopputulema on jääkö kylmilleen vai tuleeko ihan oikee  matkailunähtävyys, Oksahan jo itestään on persoona jonka tapaaminen on oma kokemuksensa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21763
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: ilmapunppu
Laitoinkin tuohon omaan kommenttiini että sisälämpö olisi kuitenkin reilusti plussalla.

Olikohan niin että jotkut pumput käyttivät kennon sulatuslämmöksi ihan rehellisesti vastuslämpöä? En siis tarkoita kondenssiveden reitin sulana pitoa vaan ihan ulkokennon sulatusta.

Kuumakaasusulatus lienee uusimmissa pumpuissa niin paljon tehokkaampi ja nopeampi, että kennon sulattavat vastukset (?) taitavat olla historiaa tai sitten etelä-euroopan mallien varusteita. Kas kun kuumakaasusulatus pääsee helposti kolminkertaiseen sulatustehoon ottotehoon verrattuna, vastukset jäävät siinä toiseksi. Uusimmissa pumpuissa ulkoyksiköstä pakkasella pöllähtää höyry ja kenno kuivuu jos siinä vaiheessa, kun vastuksiin alkaisi tulla lämpöä pintaan.

-SS-