Luulisin että helpommin ne matalaa pitävät kuin korkeaa. Yleensä pumppujen ongelmat tulevat vastaan jos jotain pitäisi saada oikeasti kuumaksi (kuten käyttövesi tai alimitoitettu patteriverkko). Jos nyt kuitenkin reilusti plussan puolella mennään.
Kyllä varmasti on näin, tuon takia ilmalämpöpumpuilla on niin hyvä COP, koska sisälle siirrettävän kennon lämpötilaa ei tarvitse nostaa kovin kuumaksi; ilmavirralla siitä sitten irrotetaan lämpöenergia huoneilmaan. Mutta lämmittävä ilmalämpöpumppu poikkeaa yksisuuntaisesta ulkoilmaa jäähdyttävästä jäähdytyskoneesta yhdessä asiassa: ulkokennon lämpötila joudutaan pudottamaan pakkasella vieläkin kylmemmäksi kuin ulkolämpötila, jotta kylmästä voidaan siirtää lämmintä sisälle. Ulkokenno alkaa kuuraantua välittömästi ilman kosteudesta tiivistyvästä vedestä (joka siis jäätyy heti kennoon) , kylmimmässäkin pakkasilmassa on aina jonkin verran kosteutta, joka tiivistyy / härmistyy pintoihin, kun lämpötilaa lasketaan vieläkin kylmemmäksi.
Lumipallona oleva ulkoyksikkö ei toimi, koska ilman kulku kennossa loppuu eikä ilma pääse vaihtumaan, jolloin kenno kylmenee niin kylmäksi, että kylmäaine ei pysty enää höyrystymään. Tällöin käynnistetään ns. sulatustoiminto: koneessa on venttiili, joka vaihtaa kennojen toimintaa niin, että ulkoilmaa jäähdyttävästä ja sisäilmaa lämmittävästä laitteesta syntyykin sisäilman jäähdytin ja ulkoilman lämmitin, eli nyt höyrystetään kylmäainetta sisäyksikössä ja puristetaan ulkoyksikköön, ulkoyksikön puhallin on seisahtuneena ja kenno alkaa sulaa. Sisäyksikön ja ympäröivän ilman on oltava sen verran lämmin, että se vuorostaan ulos siirtyvä lämpö riittää sulattamaan ulkoyksikön kennon. Jos sisäyksikkö huurtuu hetkessä, ei lämpöä taaskaan siirry riittävästi ulos päin, jolloin ei ulkokenno sulakaan. Usein lämpöpumput tekevät tässä tilanteessa hetken päästä toisen sulatuksen tai sitten jäävät sulattamaan ikuiseen "hullunkiertoon". Sisäyksikön kenno on pienempi ja kevyempi kuin ulkoyksikön kenno, jolloin myös sisäilman lämpöä joudutaan käyttämään ulkoyksikön sulatukseen. Ulkokennossa mainitut sulatusvastukset lämmittävät lähinnä pohjalevyä, ettei kennosta pakkasella tippuva vesi jäädä sitä kennon valumatilaa umpeen. Esimerkiksi joissakin Daikin malleissa ei ole vastuksia ollenkaan, koska siinä on täysin alta auki oleva kenno.
Eli monet varmaan ovat huomanneet ilmalämpöpumpun pysähtyvän esimerkiksi kerran tunnissa, läppä menee raolleen ja puhallus loppuu. Hetken päästä alkaa kohista sisäyksikössä ja jos sitä tarkkailee, se kenno alkaa huurtua. AIkansa sihisteltyään kuuluu rusahdus tai korahdus, kun venttiili kääntyy takaisin ja sisäyksikkö alkaa napsua. Se sisäkenno lämpiää hetken ja kuura sulaa ja hetken päästä käynnistyy sisäyksikön puhallin ja läpät aukeavat valittuun suuntaan. Paradoksi on siinä, että ilmalämpöpumppu pystyy lämmittämään huonetilaa, vaikka silloin tällöin se jäähdyttää sitä saavutettua huonelämpöä takaksin ulkoyksikköön, sulatuksen tekemiseksi. Olen havainnut., että vähimmillä umpeenjäätymisillä pääsee, kun ilmalämpöpupulla lämmittää kunnolla sisäyksikkönsä ympäristön lämpimäksi, niin sulatus menee kerralla läpi. Vajaa sulatus on kaikista suurin ongelma ilmalämpöpumpulle, sillä kennon pintaan muutaman millin päähän kasvava kuori, joka estää ilman kulkua, kuori ei sula, koska sulatuksen aikana kennossa ei liiku ilma, kennon lamellit lämpiävät, mutta lämpö ei riitä sulattamaan sitä kuorta.
Voi olla, että premium-luokan ilmalämpöpumpuissa se jäähdytys-lämmitysprosessi käynnistyy luotettavasti, vaikka kumpikin yksikkö olisi reilusti pakkasella. Useat muut pumput vain jäävät miettimään.
-SS-
