Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 08.03.26 - klo:10:02

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 08.03.26 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.03.26 - klo:09:36

Lainaus käyttäjältä: Viljelijä evp - 08.03.26 - klo:09:34

Onhan noita ravinteleitakin kivinavetoissa ja tanssiparketti vintillä.  Ei aina tarvi olla paja.

Älä nyt edes yllytä. Vetonaulana Suomen kieroin ravintoloitsija.

Pärskähti puurot näppikselle

🤣🤣🤣

Nenästä vai suusta

  Perceestä

Sit se pitäisi olla eilen syötyä.

😎😎😎

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.03.26 - klo:11:15

mutta onhan se pikkasen hupsua kun yks arvostettu maalaisravinteli joka saanu paljon palkintoja jopa ulkomailta,  on savossa ja aika lähelläkin...  joten en halua nyt kilpailla moisen kanssa , enää tässä elonvaiheessa.    mutta entäs siellä pirkanmaalla?   montako hyää arvostettua paikkaa löytyy?

No tämähän nyt oli jymy luokan paljastus. Jotenkin voisin olla varma, että ihan samassa sarjassa et kilpailisi  ulkomailla palkintoja saaneen arvostetun savolaisen maalaisravintelin kanssa. Siis jos nyt päätät ravintelin sinne navettaan pykätä.

Tarjolla pelkkää perinneruokaa.

😎😎😎😉😉😉

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 08.03.26 - klo:09:42

Onnistuuko kaikillä ilmalämpöpumpuilla tuollainen matalan lämpötilan ylläpito?

Oletan, että vanhaa kivinavettaa täytyy täydellä teholla puhaltaa, että jonkinlainen lämpö pysyy.

Näin luulen minäkin. Jos hyvällä kelillä ilmalämpöpumppu tuottaa 500 watilla 4,5kW, niin 10 asteen pakkasella 1000 watilla 3kW, 20 pakkasella 1kW~2,5kW, ja 30 pakkasella 1kW~1,5kW.
Eli kilowattia menee sähköä pakkasella koko ajan, mutta yli 15 asteen pakkasella navetta saattaa kylmetä liikaa. Ja ulkoyksikön kenno tarviis sisäilmasta lämpöä monta kertaa vuorokaudessa sulatukseen. Tänä talvena pakkanen oli kosteaa, ja ulkokenno oli huurassa tämä tästä.
Tehoja on monenlaisia ja toivottavasti uudet ovat parantuneet hyötysuhteeltaan. Talon ja mökin lämmitys helpompaa kuin kivinavetan. Itse lämmitän hakkeella puhallinkennoa..

Voi olla että tuollainen valtava kivi punkkeri pysyy kauankin lämpöisenä kesällä varatusta lämmöstä .
Varmaan menee yli joulun kylmänäkin vuonna ennen kuin sisällä mennee pakkasen puolelle .

Onnistuuko kaikillä ilmalämpöpumpuilla tuollainen matalan lämpötilan ylläpito?

Ajatus siitä, että ilmalämpöpumppu voisi toimia tavallaan jäätymissuojana, on ehkä liian toiveikas. Laitteen automatiikka saattaa havaita, että sisäyksikkö on liian kylmässä eikä pysty höyrystämään kylmäainetta kunnolla, jolloin myöskään höyryyn sitoutuvaa energiaa ei pystytä viemään ulkoyksikön kennon sulatukseen.

+8 astetta taitaa olla monella merkillä matalin lämpötila, jossa takaavat lämmityksen pääsevän alkuun normaalisti, kylmemmässä monet lämpöpumput näyttävät jäävän ikuiseen sulatussykliin ja sisäyksikkökin menee lumikuuraan kun ulkoyksikön sulatusta pitäisi tehdä. Olen kyllä saanut verstaan lämpöpumpun kuudestakin asteesta lähtemään, mutta silloin ulkona oli vain pikkupakkanen. Paras yhdistelmä oli kolmivaiheinen 9kW termostaattiohjattu lämpöpuhallin (kytkee yhden vastuksen  kerrallaan, ja termari kytkee tehot hieman erillään, noin 10-11 -12  asteen asetuksella, muuten lämpöpumppu vastasi lämmityksestä. Näillä kylmillä yllättävän vähän tuli sähkönkulutuspiikkejä sähkövastuksista, lähinnä kireimpinä yöpakkasjaksoina.

Kylmän sisätilan ongelmaa voidaan ratkaista muutamalla keinolla:
- laitetaan sisäyksikköön jokin vaikka vanhasta tietokoneen virtalähteestä varastettu laitepuhallin, joka puhaltaa kennon läpi koko ajan, normaalisti sisäyksikön puhallus vähenee sulatuksen aikana, ettei sisällä tuntuisi vetoisalta. Läppä kannattaa kiilata hiukan raolleen sulatuksen ajaksi, jos lämpöpumppu sulkee läpän sulatuksen ajaksi.  Ulkorakennuksessa ei tarvitse lämmönvaihteluja miettiä, ja näin viileämmästäkin huonetilasta riittää energiaa ulkoyksikön sulatukseen.
- koteloidaan ilmalämpöpumpun sisäyksikölle löyhästi eristetty tila, jota voidaan lämmittää korkeampaan lämpötilaan, vuotolämpö "isommalle puolelle" lämmittää loppua navettaa sitten. Tämäkin on kokeiltu, toimii itse asiassa aika hyvin.

Joka tapauksessa, navetan lämmöntarve on yllättävän korkea. 20 lehmän navetassa on lehmien tuottama jatkuva lämpöteho noin 15 - 20 kW, aktiivisena syöntiaikana jopa enemmän. Eli samaan navettaan pitäisi asentaa halpamalleista esimerkiksi kolme Gree Amber 50 mallia, joka lämmityksessä kuluttaa semmoisen 1500 W, kolmelle vaiheelle jaettuna 3x16 A riittää, yksikön maksimivirta kai on noin 15A  kun käy täysillä tai sulattaa. Tällöin -15 asteen lämpötilassa ne kolme lämpöpumppua saavat siirretyksi noin 15 kW :n lämmitystehon sisälle. Green minimisisälämpötilaksi sanotaan +8 astetta.

Tyhjilleen jääneiden vanhojen tuotantorakennusten lämmitys ei koskaan taida olla ole halpaa lystiä.

-SS-

Kosteudentuotanto ja sitäkautta ilmanvaihdon tarve vähenee huimasti eläinmäärän vähetessä. Itsellä 50 vuotta Oksan navettaa uudempi Slag/kahitiilinen navetta. Aikaisemmin siinä oli 26 lypsävää ja toistakymmentä nuorta. Välillä oli nelisenkymmentä nuorta. Nykyisin parikymmentä vasikkaa. Yhtä hyvin pysyy sulana kaikilla noilla eläinmäärillä. Ilmastointia tuo vasikkamäärä tarvitsee murto osan lypsäviin nähden ja silti ilma on raikasta ja kuivaa.

hienoa,   ihan asiallistakin juttua löytyy.    mulla tänä talvena on ollut tuossa tilassa vain kaksi keskikasvuista mölliä ja lisänä tuo 170 aneto,  joka käy silloin tällöin.   löpöä palaa se 25 litraa viikossa mutta pysyy ihan kätevästi 5-7 asteen välillä ja ei seinät huuretu.     ja tänä talvena oli sentäs jopa reilujakin pakkasia..

Jos navetassa on vain erillinen pumppuhuone, niin sen lämmittämisen uskon hoituvan lämpöpumpulla, jos tilkitsee vuotokohtia ja mahdollisesti vielä jotenkin lisäeristää seiniä, niin vielä parempi.  Sulanapitokaapelit ovat hyvä keino yksittäisten vesijohtojen toiminnassa pitämiseen, mutta nekin olisi paras eristää.

Jos navetassa on vain erillinen pumppuhuone, niin sen lämmittämisen uskon hoituvan lämpöpumpulla, jos tilkitsee vuotokohtia ja mahdollisesti vielä jotenkin lisäeristää seiniä, niin vielä parempi.  Sulanapitokaapelit ovat hyvä keino yksittäisten vesijohtojen toiminnassa pitämiseen, mutta nekin olisi paras eristää.

Tuo sulanapitokaapeli tuntuu olevan hyvä keksintö. Onneksi laitatin lainalla olevaan navettaan  sellaista. Vähäinen elukkamäärä ei pitänyt sulana edes navetta osaa saati sitten muuta. Eipä mennyt tyhjien huoneiden läpi menevä putki jäähän.

Mutta omassa navetassa lähestyy aika, että elukat lähtee ja tilasäiliöhuoneessa oleva vesimittari pitäisi saada pysymään sulana.  Nytkin pakkasilla 1000W puhallin lämmitti kait koko ajan, vaikka maitotankki lykkää lämpönsä huoneeseen. Toki tuon huoneen uudelleen eristämisellä sais jotain aikaan, mutta ajatuksena rikkoa lattia ja yrittää laittaa mittari "kaivoon" ja sinne pakkasvahti tai pari. Voi toki olla, että laiskuus voittaa ja hommataan vaan suurempia lämmittimiä ... sitten joskus 

sulanapitokaapeli on hyvä, mutta ei sitten teho riitä kun alkaa olla yli - 20 pakkasia pidempnään. Eristystä pitää olla putken ympärillä. Itellä tuossa navetalla putki jäätyikun alkoi kovat pakkaset tammikuulla ja nyt sitte aukes kun on ollut lauhempaa. Kaapeli koko ajan päällä.Ristystä heikonlaisesti ja tulee kylmän navetan kautta karjakeittiölle. Eipä tuolle vedelle sielläole tarvettakaanjoten ei isompia täpinöitä moisesta. Karjakeittiöllä pakkasvahti riittää pitämään jonkinmoista peruslämpöä ja sitten sähköpuhallin jos tarvii nostaalämpöjä kun jotain askartelee. Ja kyllä tuolla navetan puolella tarkenee askarrella sen mitä tarvii vaikka ei ole lämmitystä. Lähinnä höyläystä ja sirkkelöintiä.

oho,  onpa kaikenlaista rakennelmaa tuollakin.    itellä tuon rakennuksen kunnossa olo on kait tärkein.   putket saabi just kaapelilla ja eristeputkella säilymään sulana mutta seinät ei paljon kaipais pakkasta..

oho,  onpa kaikenlaista rakennelmaa tuollakin.    itellä tuon rakennuksen kunnossa olo on kait tärkein.   putket saabi just kaapelilla ja eristeputkella säilymään sulana mutta seinät ei paljon kaipais pakkasta..

Onko sun kivi röykkiö tehty jostain italialaisesta marmorista vai miksei kivi kestä suomen ilmastoa ?

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 09.03.26 - klo:18:57

oho,  onpa kaikenlaista rakennelmaa tuollakin.    itellä tuon rakennuksen kunnossa olo on kait tärkein.   putket saabi just kaapelilla ja eristeputkella säilymään sulana mutta seinät ei paljon kaipais pakkasta..

Onko sun kivi röykkiö tehty jostain italialaisesta marmorista vai miksei kivi kestä suomen ilmastoa ?

Vai olisko huonot perustukset?
Hyvin eristetty rakennus, lattiassa eristeet vaan reunoilla ei on pienen lämmön ylläpitoon käyttökelpoinen ratkaisu.