Todennäköisesti en milloinkaan koska järjestelmä on saatu niin rikki. Eikä päätoimisena kasvinviljelijänä ole tarkoituskaan pärjätä ellei sit ole satoja tai jopa tuhansia hehtaareja alaa.

Mut en mä myöskään ole niin tyhmä et jos ulkopuolelle menen töihin sen jälkeen kun elukkapuolelle on laitettu lappu luukulle et sieltä suurella vaivalla saamani rahat kippaisin kasvinviljelyyn. Viljelyn pitää pyöriä omillaan ja sieltä pitää saada palkka käytetyn työajan mukaan. Mä rakastan sen verran kyl vapaa-aikaakin et en mä sitä aikaa halua käyttää peltoja viljelemällä. Mukavampiakin harrastuksia on..

No sitä palkkaa siellä Somerolla yritettiin selvitellä, kun on täälläkin liuta elätettäviä ja velat maksettavaksi. Eikä ole uutta pelliä eikä vuokraa. Eikä isolle karjapaikalle myynti auta ylituotanto, on päin vastoin. Ensin tulee ojituskone, sitten rekkaralli kalkkia, sitten ne kylvävät aivan kaikki mettänkaulatkin ahneuksissaan, sitten alkaa 8tonnia tulee. Viljellään rahukasvia myyntiin ja ostetaan halvalla rehuvilja muualta. Et ei auta sekään.

Sempä vuoksi joku 25% pakkokesanto on ehkä helpoin millä se ylituotanto saadaan leikattua. Prosentti voisi kenties olla liukuva vuosittain jolloin kulloisenkin varastotilanteen mukaan säädettäisiin. No voi olla liian monimutkainen ja kai siinä on se riski et kenen intresseissä on mikäkin varaston määrä..

Ne vähäiset kuvat mitä somerolta näin niin vanhan näköistä osallistuja kuntaa oli. Jos tilanpitoa oli takana jo pidempi pätkä ja pellot maksettu niin luulisi homman pyörivän vieläkin. Olisi tietysti kiva kuulla osallistujilta et mikä siihen kriisiin on heidän mielestä ajanut. Tukitaso luulisi olevan kaikkien tiedossa. Tuotantopanosten hinnat luulisi olevan kaikkien tiedossa. Viljan varastotilanne oli keväällä kaikkien tiedossa. Kiinnostaisi tietää et mitä on ajateltu kun on kylvetty? Luotettu siihen et tänä vuonna tulee itselle se 8t sato läpitalon ja muille tulee kato ja hinnat raketoi..

Aina voi tietysti vaatia kriisitukea. Sitä tuskin tulee kun valtiolta on rahat loppu ja se ei ratkaise mitään. Siirtää ongelmaa vain vuoden eteenpäin. Tukipotti ei samasta syystä tule nousemaan. Jos tukia kohdennetaan tuotantoon niin ylituotanto senkuin kasvaa. Päättjiä voi vaatia et pitää saada voimaan laki jolla kauppa maksaa enemmän tuottajille.  joo sosialisti valtiohan tässä ollaan et aina voi tietysti vaatia. Mitään perusteita ei siihen oikein ole. Valtio voi olla huolissaan huoltovarmuudesta mut nyt huoltovarmuus voi ainakin paksusti. Viljaa riittää. Suurempi ongelma taitaa on jauhelin puolella nyt.

En ymmärrä mitä sitten päättäjien pitäisi pystyä tekemään? Hienosäätöä löytyy mut sellaista viisasten kiveä jolla yhtäkkiä keikautettaisiin niin et kaikki tilat kannattaisi niin ei ole olemassa. Jotkut pärjää, jotkut ei. Normaalia yritysmaailman eloa. Kaikki ei voi pärjätä.

Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.

Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.

Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin.  Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.

Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä.  Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.

Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.

Provosointi kuuluu internettiin. Internet on luotu alkuperäisen sotilaskäytön jälkeen vi***iluun.

Mutta kuitenkin. Tässä kriisissä voi olla myös paljon mukana sitä, että vuosien ajan tietty hyvin tuottava tuotantosuunta on sosiaalipäissään vetänyt kaikenlaiset kriisituet ja pitänyt yllä narratiivia, että kuolema tulee. Ja vedonnut aina suureen yleisöön koko maataloussektorin nimissä julkisuudessa, että ruoka loppuu. Ja lopputuloksena tiedotusvälineissä haastatellaan jotain kepun kansanedustajaa ja mtk:n ihmistä.

Tällä tavoin on luotu yleisölle kuva, että maajussi äänestää keskustapuoluetta ja mtk on maajussin edunvalvoja. Tämä olettama saattaa joskus hieman harmittaa maanviljelijöitä, jolloin aletaan pitämään erillisiä kokouksia, joilla aiheutetaan sekasortoa.

Maataloussektori on ollut jo liian kauan sekaisin, jota on pidetty poliittisella päätöksenteolla kasassa. Ihmiset ovat valveutuneet, ehkä lukemalla jotain muutakin kuin edunvalvontalehteä. Ymmärrys siitä, että Suomessa tuetaan joitain tuotantosuuntia avokätisesti, vaikka tuloslaskelmien mukaan niin ei tarvitsisi tehdä. Ja ehkä se yksi loputon jankkaaminen agrossakin aiheuttaa pieniä lamppujen syttymisiä.

Nyt näyttäisi siltä, että elintarvikemarkkinalakiin tulee muutokset, joista on vuosia jahkattu. En jaksa uskoa, että tästäkään tulee mitään sateentekijää viljanviljelyyn. Kotieläintuotteita jalostava teollisuus todennäköisesti hyötyy eniten, mutta jos karjapuolella menisi paremmin, niin saataisiin rehuviljalle pidettyä menekkikanava auki. Sekin on jo jotain.

Jaskasataykkösellä on paljon hyviä pointteja, joita en jaksa pitkistä vuodatuksista erikseen kaivella esille. Vapaasti tulkiten, halutaan tehdä niinkuin aina ennenkin. Se on hirmuisen ymmärrettävää, koska pellolla on vaikea keksiä mitään uusi järkeviä käyttömuotoja kuin tuttujen ja turvallisten kaura,ohra,vehnä kasvien viljelyä. Tästä kaavasta jos poiketaan, otetaan jo riskejä ja haasteita, jotka myös valitettavan usein konkretisoituvat. Kyllä ilmastonmuutos on sillä tavoin tosiasia, että viljely on vaikeampaa, kuin takavuosina. Erikoisemmat kasvit eivät ole hankalien sääolosuhteiden ulkopuolella, melkein päinvastoin.

Ei minultakaan löydy tilanteeseen viisasten kiveä, mutta kaikesta huolimatta en koe, että olisi vielä varsinainen kriisi päällä. Sen mitä joitakin Varsinais-Suomen isäntiä olen viikon sisällä haastatellut, niin yllättävän tukiriippuvaista ja tukikeskeistä on se ajattelumalli. Jotenkin ajattelisi tai ainakin itse olen koko ajan elänyt sen mukaan, että tuet laskevat aina jokaisen tukikauden alussa ja sille ei voi mitään. En ole edes tiedostanut, että 100e on hävinnyt jonnekin, ennenkuin kellokkaat nostivat sen esille. Sen pohjalta tutkin vipupalvelussa maksettuja tukia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljastui, että jonkinlainen tukihuippu oli siinä 21-22 kieppeissä ja siitä on tultu alaspäin, mutta vain sille tasolle, mitä oli ennen tuota vuosiparia. Kokonaisuutena tuissa on vuosittaisia heittoja monestakin syystä. Kasvipeitteisyys, pinta-alamuutokset, erikoiskasvit, kerääjäkasvit, kesannot jne. Olen joskus ajatellut, että 400e ha olisi sellainen raja-arvo, että sen alle kun mennään niin sitten ei ole enää oikein hyvä juttu. Nyt on kahden viimeisen vuoden hehtaarituet olleet noin 420e ja 450e. Olin ilahtunut, että noinkin hyvin.  Tähän vuoteen asti viljasta on maksettu ihan hyvin, nytkin on kiinnitystä vielä yli 200e hinnalle ja siemenviljelyksistä tulee lisien kanssa vielä yli 200e tältäkin kesältä. Näitä tämän hetken markkinahintaan meneviä jyviä ei ole sitten kuitenkaan niin paljoa kokonaisuudessa. Tältä pohjalta vuodesta tulee kuitenkin sellainen, että en kokenut tarvetta lähtee Somerolle viettämään aikaani.

Mutta koska aiheena on viljakriisi niin täytyy sitten jotain murhetta kehittää ja kyllähän niitä löytyy. Ostin kesällä Y10 hintaan 545e. En olisi halunnut maksaa näin paljon, mutta vaihtoehtoja ei annettu. Ota tai jätä.  Minulla on yleensä lähtökohtana, että 100kiloa typpee menee lajiin kuin lajiin. Tältä pohjalta lannoituskustannus on ensi kesänä 226e hehtaari ja kun nyrkkisääntönä on, että tonnin jyviä hinta pitäisi vastata lannoituskustannusta, niin eihän se enää toteudu. Mikä sitten olisi lannoituksen hinta tällä hetkellä? Junnilan hinnastossa on järein fosforilanta 470e. Sillä laskien kustannus olisi 213e hehtaari. Entä sitten Cemagro? Siellä olisi Y3:sta vastaava 23-3 tällä hetkellä 545e eli sama kuin hallissani oleva Y10. Tiivistettynä tilanne on se, että lannoitteita ei halvalla saa nyt mistään, ei mistään. Kuinka todennäköisenä pidätte, että maaliskuussa Y10:ä saisi alle 500e tai jopa 470e tms. Pidän laskua talven aikana mahdollisena, mutta merkittävää pudotusta lannoituskauden aikana ei ole nähty, ties koska. Tältä pohjalta sanoisin, että merkittävin kustannuserä on aika lailla lukkoon lyöty.

Mites sitten tulopuolelle pitäisi euroja ilmaantua? Hirmuisesti helpottaisi huippuvuosi viljoista, että satotasot olisi järjestäen viidessä tonnissa kiinnilyödyillä hinnoilla, jopa takuuhinnalla. Tämä viiden tonnin vuosi on vaan kiertänyt meikäläistä nyt tosi pitkään. Kai sellainen vielä joskus tulee, pitäisin sitä oikeudenmukaisena. Todennäköistä kuitenkin, että 3500-4000 on se tuttu ja turvallinen perustaso ja sillä pitää pärjätä ja suunnitelmat sen mukaan. Mitään tämän fiksumpaa ratkaisua on vaikea keksiä.

Huomaa että olet asioita miettinyt ja laskenut. Tiedostat tosiasiat ja ymmärrät mitä se merkitsee. Tuskin tulet olemaan eka joka joutuu hanskat löymään tiskiin.

Tulevaisuudessa pärjääminen vaatii sitä et sun satotaso pitää olla kohdillaan ja sitä kautta peltojen pitää olla kunnossa. Tämä luo pohjan sille et saat liikkumavaraa. Jos olet kovin kilpaillulla alueella niin sekään ei välttämättä riitä koska sitä rahaa virtaa edelleen viljelyn ulkopuolelta siihen toimintaan. Sitä on vaikea mitenkään kieltää ja näin ollen tuurilla on vielä isompi merkitys tulevaisuudessa kun on ollut tähän asti..

Joo myönnetään et vuodatuksiksi noi menee. Voisi jo lopettaa. Vaikka kuinka vääntää rautalangasta niin jotkut eivät vain tajua.

Jokainen voi käydä tukipotin katsomassa vipupalvelusta. Itsellä se ainakin näyttää siltä et aina kun pinta-alas tullut lisää niin potti nousee hetkellisesti ja muutamassa vuodessa se nousu syödään pois. Saman teki luomuun siirtyminen.. itsellä on piikki siinä kun kurvinen jakoi kriisitukia.
Yhteenvetona juokse kovempaa pysyäksesi paikallaan.. 

Ja kärmeskydölle..
Ei mua sivutoimiviljelijät haittaa. Ymmärrän hyvin et kaikki ei voi olla päätoimisia. Kasvinviljelijöistä täytyy kaikkien olla sivutoimisia. Mut se ärsyttää et jos kehdataan valittaa kriisiä ja samaan aikaan itse ollaan sitä kriisiä rakentamassa niin mitä helvettiä. Joo ymmärrän kuten aiemmin kirjoitin niin jokainen tuijottaa omaa napaa ja sit ollaan yhteisesti huolestuneita kriisistä..

Mulla ei tälläisenä päätoimisena elukan pitäjänä ja sivutoimisena kasvinviljelijänä ole varaa ylilyönteihin. Metsät on hakannut edelliset sukupolvet ja lottorivikään ei ole vielä osunut kohdalle. Mulla on tässä velat maksettavana ja perhe elätettävänä. Täällä tehdään jokainen liike laskimen kanssa.

Se on hienoa seurata vierestä kun itse heittää peltotarjouksen sisään sellaisella hinnalla millä sen pellon saa maksettua sillä viljelyllä ja tuilla. Oma tarjous jäin lähes puolella siitä kun mitä tehdastyöläinen kävi laittamassa. Ehkä hän sen pellon halusi. En valita mut älkää tulko selittämään mulle et on kriisi. Kriisi on toisilla, ei kaikilla. Mulla ei ole kriisi edelleenkään. Mut eipä ole tarvinnut paljoa ostella tai vuokrailla.



Ne sivutoimiset jotka kantavat rahaa tähän maatalouteen oli se raha sit mistä tahansa peräisin niin ne sotkevat koko tän systeemin ja sen vuoksi meillä on ikuinen kriisi tässä maataloudessa.

Vastaan nyt kuitenkin vaikka eipä se mihinkään sen kummempaan johda..

Kovasti tuntuu kuitenkin sivutoimiset kasvinviljelijät haittaavan.Niitä nyt sattuu olemaan aika iso osa kasvinviljelijöistä,lisää tulee  ja rahat tulee tekemällä töitä.Ja kun tuo tehdastyöläisen sulta viemä pelto harmittaa niin vähän kai tarjosit kun ei tarttunut.Harvasta tehdastyöstäkään maksetaan maltaita ja verottajakin valitettavasti tahtoo omansa.

Tiedä sitten kuka kriisiä huutaa...ei se ole tasalaatuinen joukko.Toiset pärjää vieläkin kohtuullisesti ja toiset ei pärjää mitenkään vaikka olisi kuinka.Oli sitten tuotansuunta mikä tahansa.Someron kävijöistä ei ole tietoa mutta moni on muualla töissä,ei kokouksissa päivällä.

Luulisi kaikkien  maataloutta harjoittavien  ymmärtävän sen että mikään ala ei voi toimia maailman tappiin jos osa rahoista tulee tukina eikä tavarasta saa sitä hintaa mikä on tuotantokustannus+ oma palkka ym..Joskus tulee pää vetävän käteen väistämättä.

Annetaan tilanteen vain olla. Ei tehdä muutoksia niin kyl se siitä pikkuhiljaa korjaantuu eikö niin? Jos kuitenkin jotain pitää tehdä niinkuin somerolla vaadittiin niin se ratkaisu ei ole se et jollain ihmeen lailla saadaan kauppa pakotettua antamaan suurempi siivu tuottajalle tai et valtiolta saadaan lisää tukea. Kumpikaan ei vain ole mahdollista... Sempä vuoksi muutos mikä on mahdollista on viljelijöiden omassa toiminnassa. On se sit tuotannon vapaaehtoinen rajoittaminen tai laskimen käyttö..

Tuo peltokauppa nyt oli esimerkki. Monta kauppaa mennyt vuosien varrella ohi. Ei pysty niin ei pysty. Enhän mä tiedä kuka siellä on kriisiä huutamassa. Joo tuet pitäisi kokonaan poistaa mut sit ne täytyisi poistaa koko maailmasta. Tuota ei tule tapahtumaan. Tavarasta alkaa saamaan oikeampaa hintaa sit kun sitä ei ole varastossa.

Tää nyt on tälläistä ees taas jänkkäämistä. Jokaisella on oma mielipide asiaan. Jäädään odottamaan tapahtuuko mitään vai jatketaanko vain eteenpäin. Itse veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa..

^
Koko ajanhan muutosta tapahtuu.Joku laittaa elukat pois ja jatkaa viljanviljelyn parissa,joku myy maansa naapurille tai tai rupee sivutoimiseksi monialayrittäjäksi,tilat vähenee koko ajan.

Laskin on käytössä ja se johtaa taas siihen että on säilistä,auringonkukkaa ja muuta monimuotoisuuspeltoa,hernettä,ohraa. Se taas johtaa siihen että osa porukasta vaatii että  kaikkien pitää viljellä täysillä tai antaa maansa ilmaiseksi  jollekin päätoimiselle.Ensi kesänä säilis taas lisääntyy ja maan kunto paranee.Mutta kun sekään ei sovi jollekin,ei edes sellaisille jotka huutavat että viljelijöiden pitäisi vaalia ympäristöä eikä harjoittaa "tehoviljelyä" ja ilmaston*****uta.

Mutta se mitä viljellään niin yritetään tehdä se hyvin ja sitten osalla parannetaan kasvukuntoa ja ympäristöä.Ja kaikkien jotka ruokaa tuottaa pitäisi aistia ajan hengen eikä tehdä niin kuin on aina tehty.Vaikka se saattaa naapureita tai kolleegoita v1tuttaakkin.

On tämä vaan aika jännä ala. Kesällä vaadittiin hömppäheinien rajoittamista ja nyt ehdotetaan viljanviljelyn rajoittamista. Toki vaatija porukkat on eri, vaikka samalta murokupilta ovatkin syömässä.

mutta asiasta on ollut harvinaisen tervettä keskustelua!     peukkua siitä!

Hoetaan että pelloilla pitää tuottaa ruokaa ja tukea pitää maksaa ruuan tuotannolle. Kuitenkin, kun olen laittanut maisemapeltoa, riistapeltoa, luonnonhoitopeltoa ja viherlannoitusnurmea, niin kaikenlaista haukkumista varsinkin seläntakana olen saanut kuulla, no en välitä haukuista, kiittäähän tuosta pitäisi, sillä jokainen hehtaari pois viljantuotannosta auttaa viljaa tuottavia. Tosin nuo haukkujat on enimmäkseen olleet jo eläkkeellä olevia viljelijöitä, joiden mielestä joka aarilla pitäisi kasvattaa viljaa tai jotain muuta myyntikasvia, niin kuin he itse tekivät ollessaan vielä aktiiviviljelijöitä.   Hömppäheinien viljely on suurta syntiä.

Yksi resurssi unohtuu, se on aika. Kun viljatila hömppäilee ja parantaa maan kasvukuntoa pienen työmäärän kasveilla, niin mitä tedään siitä vapautunut aika? Jos se vaan odotetaan jotain tapahuvan, niin harvoin mitään fiksua tapahtuu. Se vaan vaatii sitä jotain jonkun muun jutun tekemistä, jos maatilalta ei tule riittäväti tuloa, niin ehkä monialaiset maatilat on se juttu. Sitä tehdään, mistä roposia saadaan kerättyä.
Sellaiset sivutoimiviljelijät josta tekevät täyttä päivää palkkatöissä ja päälle hoitavat viljatilan vuosikymminestä toiseen  presiis-hyvin, on vähän. Se on viimekädessä raskasta, kuluttavaa ja sitovaa, ilman mahdollisuutta lomittajaan. Tai ainoa lomittaja jonka saa, lomittaa itseäsi puolison sängyssä kun itse on vain töissä.

Pinta-ala ja muut maajussiseksikkäät jutut on lopulta vain yksi resurssi mihin viljelijä käyttää aikaansa. Riippuen mitä siitä temuamisesta käteen jää, voi jäljelle jääneen käyttää itsensä sivistämiseen, kulttuuriin, omaan henkiseen hyvinvointiin tai nussimiseen. Jos noihin ei jäljelle jääneet resurssut riitä, sitten voi käyttää sitä tehdäkseen lisää rahaa, että saa torpan pysymään pystyssä.

Sellainen pointti vielä, että kun moni puhuu siitä tuonnista niin automaattisena vaihtoehtona niin:
- melkein minä tahansa vuonna tuonti on paljon kalliimpaa kuin kotimainen vilja
- viljojen osalta tuonti on aivan törkeän pieni viipale kotimaan viljan käytöstä
- monina heikompinakin vuosina jotkut ohran tuonnit on jääneet muutamaan pieneen laivaan..mitä se meinaa 1,2 tai 1,5 miljoonan tonnin sadosta jos tulee 4000 tai 10000 tai 30000 tonnia tuontia..? Tunteisiinhan sekin menee, mutta ei se taseeseen vaikuta yhtään mitään. Vehnää ei tuoda just ollenkaan kun ei siniristilippumyllyt sitä suostu käyttämään.

Tämän voi jokainen täälläkin huuteleva tarkistaa tullin tilastoista, ne on vapaasti jokaisen käytössä. Kilon tarkkuudella näkee viennit ja tuonnit. Per vuosi ja per kuukausi ja aika kauas taaksepäin..

Ihan vaan että puhuttaisiin taas asioista oikeilla nimillä. Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu vaan kaikki luvut on JULKISIA.

Mutta rouheita tuodaan vieläkin aika paljon viimeksi kun katsoin niin taisi olla pari sataa tuhatta sekä rapsi- että soijarouhetta.
Tuolla joku sanoikin, että pelkästään rapsirouheen tarve ei varmaan koskaan tule täyttymään kotimaisesta sadosta kun se vaatisi sen parisataa tuhatta hehtaaria.

On varmasti halpaa, ei kai missään muualla ilman töitä tehdä ku täällä.