Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Siksi puintikelalle kannattaisi ehkä säilyttää mekaaninen voimansiirto. Samoin nykyinen hydrostaattinen ajovoimansiirto on ihan toimiva.
Mutta suurin osa muista puimurin hihnakäytöistä on kuitenkin melko pienitehoisia ja siksi ne pystyisi kyllä siirtämään sähkölle helpommin. Ja juuri ne yleensä aiheuttavat sekalaisen sijaintinsa vuoksi sen 'hihnahelvetin'.

Ehkä 10 vuoden kuluttua näemme ensimmäisiä yritelmiä aiheesta.

Niinpä,mutta tuo hihnavälitys kuitenkin se yksinkertaisin, kun mennään sähköpuolelle niin sitte niitä ongelmia alkaa tulemaan todennäköisesti ainakin sampon osalta. yksi pikku abiko liitin ja seon sitte siinä puima rempassa kun tavan tyyppi ei tiedä missä vika on. Huoltoukko tulee sit tekemään diagnoosin ja toteaa. komponentti pitää vaihtaa uuteen, mut valitettavasti sitä ei nyt ole varastossa ja toimitukset kiinasta ovat nykymaailman kauppasaartojn vuoksi keskeytyksissä ainakin kolme vuotta, mut laietaanko tilaukseen. Nih Ehkä ETralta löytyy siihen remmihelvetinkoneeseen kuienkin se kulunut tilalle jopa samana päivänä,

Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Siksi puintikelalle kannattaisi ehkä säilyttää mekaaninen voimansiirto. Samoin nykyinen hydrostaattinen ajovoimansiirto on ihan toimiva.
Mutta suurin osa muista puimurin hihnakäytöistä on kuitenkin melko pienitehoisia ja siksi ne pystyisi kyllä siirtämään sähkölle helpommin. Ja juuri ne yleensä aiheuttavat sekalaisen sijaintinsa vuoksi sen 'hihnahelvetin'.

Ehkä 10 vuoden kuluttua näemme ensimmäisiä yritelmiä aiheesta.

Tänään oli eka kertaa ongelmia JD:n purkupuolella, murtopultti paukkui heti päivän ekalla säiliöllisellä. Puitu tänä vuonna suht paljon murskeviljaa, ja Sunnuntaina 12ha hernettä, joka 2 aaria vaille maata myöten ja multaa on pöydällä ihan jatkuvasti, maat kun ei oo mitään kovia savikoita. Tänään samaa mullan puintia lakokaurassa, oli puolenpäivän jälkeen vielä liian nihkeää ja ehkä se aiheutti murtopultin katkeilua. 3h meni näppärästi hyvää puintiaikaa kun hain lisää pultteja kaupasta ja valutella niistä valurautakulmavaihteen pienistä luukuista viljaa pois. Lumikauhallinen riitti, kun sai hieman pyörähtämään ruuviakin pultin päästä pitkällä varrella.  Tuo tyhjennys on käytännössä kaikissa puimureissa se heikoin paikka kun puidaan kaikkea muutakin kuin kuivaa viljaa eli ruuvit tahmaantuu. Katoin viime viikolla että 100hv vie tyhjennys paikallaan kun oli nihkeetä sekulia tyhjennyksessä, ei ihme että heikko huokaa kun lakoista kauraa pui ja samalla vauhdista tyhjentää multamaalla. Eläkeläinen eilen kysyikin että miks ajoin niin hiljaa tyhjentäessä, ihan kaikki oli pelissä kokoajan

Sanoisin ihan samoin, että puintikelat ja ajovoimansiirto voisi olla mekaanisella vedolla kuten nytkin, hydrauliikalla tai kardaanilla mutta tuohon tyhjennykseen kaipais kovasti vaikka hydrauliikkaa. Kaikissa puimureissa mitä ollut, tyhjennyksen vetoon on tehty remonttia, puitavat kun ei oo useinkaan niitä helpoimpia. Rosvottaisiin sitten hydrauliikkaa vaikka ajovoimansiirrolta, sinne enemmän kapasiteettia. Vai onko hydrauliikan hyötysuhde niin karmean huono, ettei mitään järkeä vs. hihnalla toimiva suora veto. Se hihna ainakin tuossa omassa koneessa melkoisen lyhyt ja suoraan kampiakselin vaiko vaihdelaatikon päässä, hihnapyörä pyörii aina ku moottorikin. Sähköllä toimiva esim. 50kw tehoinen paketti varmaan melkoinen möykky, vaikka olisikin taatusti varmatoiminen ja ennen kaikkea säädettävissä miten haluaa.

Mitään vinkki vitosta kuinka saisi puimurin tyhjennyspuolen putsattua takaisin puhtaan kiiltäväksi, kuivurilta ei viljaa saa kierrätettyä säiliöön ja sieltä purkupuolen kautta takaisin. Liekö tekoälyn tuottama video/kuva, jossa puimureita rivissä, ensimmäiseen pumpattiin vettä järvestä tms. ja sitten purkutorven kautta puimurista seuraavaan jne.  Vois arvailla että kestovoidellut laakerit ei tykkää vesikylvystä.

Mitään vinkki vitosta kuinka saisi puimurin tyhjennyspuolen putsattua takaisin puhtaan kiiltäväksi,

Itse otan tarvittaessa illalla purkuruuvit pois ja heitän yöksi ne vesistöön likoamaan. Laakeripään voi jättää rantaan pinnan yläpuolelle . Sitten aamulla töhnä lähtee helposti painepesurilla pois.

Ne mönjät joka tarttuu näin nyt loppu puinneilla, kyll ne tulee tankkiin sitten ensi syksyn ensi puineissa kun pui 16 prossasta. Miten ei pienempiä rumpu puimureita ole tehty, niissähän vähemmän liikuvia osia, noin yleisesti.

Ja jos joku puhtaalta pöydältä nyt suunitelis 12 jalkaisen nyky tekniikalla, ja varmatoimiseksi?
Eikö mm deuzt yritti viedä classiko malliston valmistus kroatiaan, ja hinnoitelu halvaksi, mutta ei kuitenkaan käynnyt kaupaksi-
Toisaalta, eikö just aina silloin tällöin se hinattava 12 jalkaisen kun nyky isobus ja portaaton tms tapaisella hoitais näppärästi ja jäis mm moottori saastelaiteeineen hytti  ja niitten ylläpito pois?

Tuubissa on ollut ih hinattava rumpupuimuri seiskytluvulta,.... ameriikoissa

Voi olla että tämä 'rakennemuutos' syö tarvetta edulliselle pikkupuimurille. 16' taitaa olla nykyään se pieni luokka.
Isot tilat hakevat tehoa, kykyä ja mukavuutta, pienempien tilojen tarpeet täyttää käytettyjen tarjonta.

Iso hinattava on ajatuksena mielenkiintoinen - siinäkin tahtoo tulla se että se on kömpelö pienille lohkoille ja hankaliin olosuhteisiin joita pienillä tiloilla tahtoo olla.
50 ha pystykasvstoisille lohkoille se voisi sopia paremmin mutta sellaisten omistajat etsivät vähän toisenlaisia koneita.

Niinpä,mutta tuo hihnavälitys kuitenkin se yksinkertaisin, kun mennään sähköpuolelle niin sitte niitä ongelmia alkaa tulemaan todennäköisesti ainakin sampon osalta. yksi pikku abiko liitin ja seon sitte siinä puima rempassa kun tavan tyyppi ei tiedä missä vika on. Huoltoukko tulee sit tekemään diagnoosin ja toteaa. komponentti pitää vaihtaa uuteen, mut valitettavasti sitä ei nyt ole varastossa ja toimitukset kiinasta ovat nykymaailman kauppasaartojn vuoksi keskeytyksissä ainakin kolme vuotta, mut laietaanko tilaukseen. Nih Ehkä ETralta löytyy siihen remmihelvetinkoneeseen kuienkin se kulunut tilalle jopa samana päivänä,

Juu en ostaisi ensimmäistä sähköistä protopuimuria ainakaan Sampolta, enkä välttämättä muiltakaan. Ottaa aikansa tuollaisen perustavan muutoksen kehitystyö... ja sellainen on sitten yhä vähemmän Tee-Se-Itse-kone ellei ole edes jonkinlaista ymmärrystä sähkön sielunelämästä.

Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.

Edenhall jurtinnostokoneiden voimansiirto tapahtuu hydraulisesti. Nivelakseleiden jatkona on 7 hydraulipumppua, jotka käyttävät hydraulimoottoreita siellä missä pyöritystä tarvitaan. Sylinterihydrauliikat ja mahdollinen hydrauliveto toimivat traktorin hydrauliikalla. Koneen runko toimii öljysäiliönä ja sillä on 400 l hydrauliöljyä.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 11.09.25 - klo:19:11

Suurien tehojen siirtäminen sähköllä ei sinänsä ole ongelma mutta puimuriin se ei välttämättä sovi hirmuisen hyvin. Suuret sähkökoneet ovat isokokoisia ja painavia.
Nykyään saadaan pölliauto, kaivosdumpperi, veturi ja ruotsinlaiva kyllä liikkumaan sähköllä mutta se ei enää ole pientä ja näppärää.

Tätä mä just mietin että niistä kertyy painoa. Ja niitä laitteita on jäähdytettävä eikä puimuri ole ympäristönä kovinkaan kiitollinen millekään ylimääräistä lämpöä tuottavalle, isossa maailmassa muutenkin ongelmia kuivan pölyn paloturvallisuuden kanssa.

Näinkin. Sähkövehkeet saadaan kyllä pienemmiksikin ja kevyemmiksi mutta sitten niistä tulee monimutkaisempia. Esimerkkinä vaikka sähköautojen sähkömoottorit; 200 kW moottori on yllättävän pieni pötikkä mutta sitten aletaan tarvita nestejäähdytyksiä jym hienouksia. Perinteinen oikosulkumoottori taas on isossa luokassa todella painava ja suurikokoinen.

Hydraulimoottorit ovat tehoonsa nähden pieniä, ympäristösietoisia ja koko järjestelmän jäähdytys hoituu keskitetyllä öljyn jäähdytyksellä. Pienimmät järjestelmät tulevat toimeen ilman erityistä lauhdutinta. Kaikki häviöt muuttuvat kuitenkin lämmöksi.

Mäntätyyppisillä h-pumpuilla ja -moottoreilla kokonaishyötysuhde on lähelle 90%. Eli pumppu-moottori-parin hyötysuhde on siinä 0,8 ja päälle putkien, letkujen ja venttiilien virtaushäviöt.

Hammastyyppisten laitteiden hyötysuhde on huonompi, 200 bar luokassa noin 0,8 joten kokonaisuus putoaa 60% luokkaan. Näillä häviöt vähenevät paljon jos painetta voidaan pitää alhaisempana. 50-100 bar alueella hammas-, siipi- ja mäntäkoneiden välinen hyötysuhde-ero on vielä pieni.

Ruuvipumput ovat tässä suhteessa huonoja kaikilla painealueilla.
Ja laadukkaat mäntäkoneet toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä 350-400 bar alueella.

ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle..     aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle,   joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä..  joutu jostain jf merkistä pyörän luovuttamaan ja hommat jatku seuraavaan remonttiin..   naapurin konetta joskus jelppasin noissa....

ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle..     aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle,   joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä.

Ei kai hihnan pituus sinällään vaikuta laakerikuormaan. Hihnan kireys kylläkin.

Sitten pyytäisin suomennoksen: millainen on rimakeskinen hihnapyörä ? Olen tähän päivään saakka ymmärtänyt että rima on puuta, eikä sitä ole ainakaan omissa Sampoissa hihnapyörissä ollut.

Hihnan pituus ei juurikaan vaikuta laakerikuormaan. Siihen vaikuttaa hihnan esikiristys sekä siirrettävään tehoon liittyvä vääntömomentti. Tähän taas vaikuttavat pyörien halkaisijat.

Asia voi havainnollistaa kun kevyessä pöydässä olevaan ruuvipenkkiin laittaa pultin pystyyn ja vääntää sitä avaimella.  10 cm pituisella avaimella lähtee pöytä mukaan ennen pultin pyörähdystä (laakerikuorma on suuri). Metrin varrella voima muuttuu paremmin kiertäväksi momentiksi, pultti pyörii mutta pöytä pysyy paikoillaan. 

Lisäys: käytännössä hihnan veto (kiristys + työn vetovoima) = laakerin hihnasta johtuva kuorma. Tarkalleen ottaen raskaassa käytössä esikiristyksen voima vähenee, hihnan paluupuoli voi kulkea löysämpänä jolloin lähes kaikki voima suorittaa aktiivista tehonsiirtoa.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 13.09.25 - klo:09:19

ja taitaa olla noille hihnajutuille se että kuin pitkä on hihna niin sitä isompi kuormitus on laakeripisteelle..     aikoinaan oli 500 sissa ainakin niitä rimakeskisiä hihnapyöriä ja alkoi hieman väpättämään kun joutu pistekuormalle,   joku rima hieman nitkahti ja sit olikin kiero pyörä.

Ei kai hihnan pituus sinällään vaikuta laakerikuormaan. Hihnan kireys kylläkin.

Sitten pyytäisin suomennoksen: millainen on rimakeskinen hihnapyörä ? Olen tähän päivään saakka ymmärtänyt että rima on puuta, eikä sitä ole ainakaan omissa Sampoissa hihnapyörissä ollut.

Täällä toinen aivan yhtä tyhmä.

Olikos Sampoissa joskus sellaisia isoja, ns. puolapyörä? Eli navan ja kehän välissä oli vain muutama peltikaista? Vähän kuin vanha kärrynpyörä mutta puolia vain muutama. Näkömuistiin jäänyt semmoinen ...