jos ensiekisteröity kopittomana se on sellasenaan liikennekelpoinen. ja 68 vuonnahan tuo turvakehikko tuli uusiin pakollisiksi. Sit jos se on poistettu asia on erikseen.

persuporvari taas porua vääntänyt ja ylläpitoo apuun. olis ku aikuset ja vastais sönkötyksistään. saateri. kuka nii puskajuttuja ja hamosia alkoi ekana veteleen.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 07.06.25 - klo:14:45

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.06.25 - klo:13:00

Valmet 502 nostaa "suorille käsille" 2,5 m Juko yhdistelmälannoittimen, joka MF 165:lla tarvitsi Jukon apusylinterivarustuksen. Moottori on vähän niin kuin vanhaksi tullut kanatarhan kukko, aluksi kiekaisee ärhäkkäästi, mutta sitten kun vältti painuu saveen, uupuu ja ääni särkyy...

Silti on myönnettävä, Valmet 502 on ikämiehelle yksi parhaista laitoksista, hyttiin on helppo mennä ja muutenkin kankea ihminen pärjää hytissä mukavasti.

-SS-

Tais olla Oksan ongelma Valmet 500 eikä 502...?

Oksa myös aprikoi, että ...olisi hyvä, jos olisi joutokone klapihommaan... , tässä ei mielestäni rajoitettu traktorimallista puhumista. Siksi otin esille 502:n joka muista antipatioista huolimatta pystyy jo isompiinkin töihin ja on turvallinen vanhenevalle kuljettajalle ajaa, ergonomiansa ja turvaohjaamonsa ansiosta.

502 on raskaampi, pitempi ja nostolaitteeltaan järeämpi kuin viissatanen.

Jos omat mieltymykseni pelkästään huomioitaisiin, valintani olisi hytitön Ford 5000, sillä mahtuu joka vajaan, keulapainoilla, ohjaustehostimella ja apusylinterillä varustettuna 3-siipinen paluuaurakin kulkee auttavasti perässä.

Fordiin saa näitä varusteita mukavasti romuttamoilta. Koska 600- sarjan ja kymppisarjankin lisävarusteita voi jonkin verran hyödyntää.

Ford 4000 on todella sitkeä ja ketterä  pikkujättiläinen, mutta ei nosta enempää kuin 165 MF, että apusylinteri olisi paikallaan. Niitä löytynee Ford 4630- malliin Purkupojilta, vasemman puolen tunkki sopinee myös 4000 Fordiin.

Että Oxalle voisi sininenkin - vaikka ei ihan Dexta - olla vaihtoehto.

-SS-

Juu, tiedän et 500 ja 502 ovat ihan eri maailmasta.

Mutta ollaan rehellisiä: mainitsemasi 5000 Ford ja kolmisiipiset paluuaurat... Vaatii kyllä äärimmäisen optimaaliset olosuhteet ja maaperän, että sillä viitsii täyden työpäivän tehdä.🤔😅

juuu,   5-tonninen oiskii messevä menopeli.   ja sais jopa kutittaa joutuisaks.   mutta ovat vaan hyissä hinnoissa kunnossa ollessa ja remppaaminen ei oikein jaksa..   valu on siitä ilkiä kun siihen tosiaan ei taho osia enää saaha.    verkuihin kait intiassa pykäävät tehtaat punasena uusosaa minkä kerkii..      aikoinaan oli 272 leluantero mikä oli ihan pätevä peli,   ja kulki reilun 65 -70 mut ei ollu hääppöset jarruiltaa.   oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin..    ja nuita löytyy..         ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..

ja kulki reilun 65 -70 mut ei ollu hääppöset jarruiltaa.

eihän tuommosta haipakkaa menny intikakkaa ja verkuilla ei ohjauksen tähden olisi tohtinut puoltakaan yrittää

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 08.06.25 - klo:17:56

  oikeestaan semmonen kopiton ois kyllä hyä kun sopis ahtaisiinki paikkoihin..    ja nuita löytyy..         ja vois olla sesonkina naapurilla vuokralla..

Saa ajaa vain omistaja itse.

Tehtävä aina suulliset kaupat kun ajoon lähtee... ja kauppa purettava palatessa...? Vai pitääkö olla ehtinyt rekisteröidä uudelle omistajalle....

siinä ois nyt  oksalle foorti klapikoneen eteen jos vaan  etuset pysyy maassa   

https://www.nettikone.com/ford/8830/2567209

 Voihan tuohon siniseen laittaa vaikka aurat keulapainoksi  , jos sattuu hieman  raskaampi klapikone perään . Ja Leylandin  jotku mallit meni oman rakvaattorin ohi hurjaa vauhtia ennen .

Leyland 272 kulkee täysillä kierroksilla jonkun 32 km/h, 9 - vaihteinen ja kuusisylinteriset mallit voivatkin kulkea kovempaa. Kaipa niihin jotakin kertojia voi asentaa, 10-vaihteinen kertojavaihdelaatikko (joka tuli 10/42 ja 10/60 malliin) muutenkin on oikeastaan enemmän Nuffieldin käyttäjiltä tullut keksintö kuin BMC/ British Leylandin oma, joten rataspareilla voisi kuvitella saavan ylentävän pikavaihteen. Olihan alkupään Nuffieldeissa joskus asennettu kotimainen kertojavaihde, jolla maantieajoon sai melkoisia nopeuksia.

Jarrut ovat erinomaiset koviin nopeuksiin 72-sarjan leukussa; kuumana ja kylmänä pitävät eri lailla, lisäksi mekaaninen tasaaja toimii sillä tavalla, että välillä puraisee vasemmalta, välillä oikealta ensin. Siinä jossakin 60 vauhdissa tie käy kapeaksi. Mutta lyhyt akseliväli,  nyökkimistaipumus ja etukehdossa oleva nesteohjauksen paksu sylinteri klappeineen tekee ohjauskorjauksesta nopean. Lisäksi ohjaa eri nopeudella toiseen suuntaan kuin toiseen suuntaan. Tarkkaavaisuus säilyy, kun paimennat sitä pomppukeinutuolia koko ajan.

Eli leukulla ajo on jännää ja tarkkaavaisuutta vaativaa, alamäkeen rullaa vapaalla hyvin, kunhan tietää maaston etukäteen; 270 leukulla ajaneen juurikaskuskin sanoin: "..kun Tupurinmäessä rullaa vapaalla, niin ihan turha koskeakaan jarrupolkimeen, käry vaan haiskahtaa eikä muuta.."  . Kärryssä oli käsin käytettävät paineilmajarrut.

-SS-

tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella.    oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi..   juuu,   tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä.   ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa..  siksi vaihtoon..       mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa.    ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä..   ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa..  kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois..   ettei ajanu sorsien yli.

tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella.    oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi..   juuu,   tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä.   ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa..  siksi vaihtoon..       mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa.    ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä..   ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa..  kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois..   ettei ajanu sorsien yli.

eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa 

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 09.06.25 - klo:08:46

tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella.    oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi..   juuu,   tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä.   ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa..  siksi vaihtoon..       mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa.    ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä..   ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa..  kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois..   ettei ajanu sorsien yli.

eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa 

Savossa kaikki on toisin. Traktoritkin käyttäytyy niin kierosti, että ei niitä muualla kukaan osaisi edes käyttää. Onneksi ja luultavasti ohjaus sentään oli ihan yleismaailmalliseen suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 09.06.25 - klo:08:46

tuo meitän leukku oli piristetty j pakopuolelta avarrettu varustettuna miehekkäillä äänillä suoralla putkella.    oli sillä messevä ajella tiellä kun sai heittämällä polkasta muista traktoreista ohi..   juuu,   tuo ohajus oli tarkka ja piti hereillä.   ainoa huoli oli tuossa kun ei nostolaite toiminu kun kytkin pohjassa..  siksi vaihtoon..       mutta oli tosi kähevä 42 velkerin vetossa.    ei tarvinna paaleja siirrellä päisteissä kun tuolla sai kieputettua paalainta paalien välissä..   ja kun 14 tuuman etuset ni pehmeillä oli hyä ajaa..  kun etuset alkoi painua ni osas peruuttaa pois..   ettei ajanu sorsien yli.

eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa 

Kartano-mallissa oli kytkimestä riippumaton voimanotto ja hydrauliikka. Perusmallissa taisi olla tosiaan hydrauliikkakin kytkimen takana, muistelen sukulaismiehen sitä noituneen että oli hankala kylvää nostolaitekoneella. 

Eiköös se nostolaite noissa vanhemmissa yleensä topannut kytkin pohjassa 

Leukussa jos ei ollut kaksoiskytkintä, niin nostolaite pysähtyi. Kaksoiskytkimellisessäkin pysähtyi nostolaite,  jos voimanottokytkimen irrotti, näin oli keltaisiin leukkuihin asti, 1970- luvun loppuun ! Kaikissa traktoreissa ei näin alkeellista ollut.

Esimerkiksi pienessäkin 1965 mallin  Fordissa nostolaite oli riippumaton kytkimestä, koska pumppu sai voimansa nokka-akselilta. Viistonnisessa sekä voimanoton hydraulinen kytkentä että nostolaitepumppu olivat ajokytkimestä ja toisistaan riippumattomat.

-SS-

Otsikon mukaisissa Dextoissa tarvitaan kaksoiskytkin, että nostolaite toimii kun traktorin pysäyttää. Taitaa olla aika harvoin ruksattu aikoinaan Suomessa. Naapurin Superissa sellainen on ja viime vuostuhannen lopulla kun Dextan osat oli kortilla ei ulosoton levyä meinannut löytyä mistään.
Meidänkin Superi on nuukalla budjetilla ostettu ilman kaksoiskytkintä. Emäntä sitä manaa kärryä koukkuun ottaessa ettei näin Aataminaikaisia vehkeitä ole kuin harjoittelutilan Nuhveissa.

jepjep.   oli nuo tuon ajan koneet varusteltu ajan mukaan...   ihan kuin nuo nykyvaltut joissa on jotain ja jotain puuttuu kun omistaja ei ole kattonnu tarvihtevansa..  ei ihan netissä kehtaa ostaa kun ei tiijä mitä itelle tarpeellista mukana..