Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

pihlajan marjat ei enää ennusta mitään.    olihan toissa vuonna myös syksyllä paljon marjoja ja silti tuhottomasti lunta..

pihlajan marjat ei enää ennusta mitään.    olihan toissa vuonna myös syksyllä paljon marjoja ja silti tuhottomasti lunta..

No ne vanhat ennusteetkin on keskenään ristiriidassa, toisen mukaan tulee runsasluminen talvi ja toisen vähäluminen, siitä voi valita kumpi miellyttää enemmän.

Pihlaja ei tee kuivana kesänä yhtä paljon marjoja kuin kosteana kesänä, lisäksi pihlajalla on taipumusta syklittäiseen marjantuotantoon. Ennusta siinä sitten säätilaa.

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.24 - klo:06:20

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.

Vierekkäiset lohkot, samana päivänä kylvetty ilman lannoitusta ja valtava ero. Toinen jankkuroitu/jyrsitty hernemaa ja toinen tasausäestetty kauramaa kultivaattorin jäljiltä.
Kyllä nyt on selvästi vesitilasta hyötyä ja kyllä herne antaa väristä päätellen hyvin typpeä heti syksyllä. Tuo huonompi tuskin talvehtii lainkaan.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.24 - klo:06:20

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.

Myöhemmin kylvetyt (noin 25.9) näyttävät täälläpäin paremmilta kuin syyskuun alussa kylvetyt.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.10.24 - klo:19:50

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.24 - klo:06:20

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Plus aikainen kylvö, jonka myötä oraat kehittyivät liian pitkälle. Huomasin, että ensimmäinen kunnon pakkasyö veti saman tien kasvuston huonon näköiseksi, eikä se siitä ole oikein toipunut. Toisaalta huippuoraitakin on maakunnassa, ehkä kyntö kuitenkin toimi paremmin taas tänä syksynä.

Vierekkäiset lohkot, samana päivänä kylvetty ilman lannoitusta ja valtava ero. Toinen jankkuroitu/jyrsitty hernemaa ja toinen tasausäestetty kauramaa kultivaattorin jäljiltä.
Kyllä nyt on selvästi vesitilasta hyötyä ja kyllä herne antaa väristä päätellen hyvin typpeä heti syksyllä. Tuo huonompi tuskin talvehtii lainkaan.

Mulla on vierekkäin kynnetyt herneen sänki ja nurminadan sänki kummatkin pelkällä 30kg starttiravinnetta lannoituksella.
Ihan selvä väriero on kyllä, herne esikasvina on paljon tummempi kuten voi olettaakin.

30 kg starttilannoitetta vai 30 kg typpeä starttilannoitteella? 🤔

30 kg starttilannoitetta vai 30 kg typpeä starttilannoitteella? 🤔

30kg starttiravinnetta. Eli 3,6kg typpeä.

paljonkohan mahtaa olla typpeä tuossa hernemaassa?      onko siitä tietoa?       vois kokeilla joskus itelläkin..

Sellainen kuva on jäänyt, että herneestä jää se 30kg/ha typpeä. Kyllä sen eron näkee kaikilla kasveilla, kun herne on esikasvina.

Tuli ruiskuteltua Prolinet + mangaanit oraille, kun oli suhteellisen hyvät senssit. Monena vuonna jäänyt ruiskuttamatta, monena vuonna ruiskutuksella ei ole ollut näkyvää vaikutusta. Mutta menneenä talvena talvituhosienten torjunta oli syysviljan pelastus, mielenkiinnolla jään odottamaan kuinka tulee nyt käymään.
Muutenkin vaikuttaa yleisesti ottaen siltä, että kylillä on vähän yleistynyt tämä syysviljan talvituhosienten torjuntaruiskutus. Syksyt muuttuneet sellaisiksi, että lumen tuleminen sulaan maahan on hyvinkin mahdollista.

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Näyttää siltä että 2024 syksynä täälläpäinTM oikotietä onneen ei ollut kuin kynnön kautta.

Keltasia/tyhjiä on ja pysyy, paitsi kynnökseen kylvetyt.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.24 - klo:06:20

Poikkeuksellisen paljon kellastuneita oraita, varsinkin vehnällä.

Taisi olla syyskuun hallat ja kaatosateet syynä...

Näyttää siltä että 2024 syksynä täälläpäinTM oikotietä onneen ei ollut kuin kynnön kautta.

Keltasia/tyhjiä on ja pysyy, paitsi kynnökseen kylvetyt.

Liika vesi?
Olen ymmärtänyt et varsinais suomessa olisi sadellut kesällä ja varsinkin nyt syksyllä enempi kuin viime aikoina yleisesti. Savipitoisessa maassa se vesi tekee äkkiä pintamaasta velliä.

Täälläkin oli niitä nopeita kylväjiä jotka jollain sotki sänkeä ja jyvät sinne sitten. Eivät ne hyvännäköisiä ole.

Vaikka itse sanonkin niin omat kynnetetyt syysohra ja rypsi näyttää hyvältä. Herneen jälkeen kultivoitu ruiskin on ihan ok. Jos talvi otollinen niin saattaa jotain puitavaakin olla ens syksynä..