Sekö on täysin tuhoon tuomittu ajatus kylvää rukiilla olleeseen lohkoon syysvehnää, vaikka pelto on glyfottu 3 viikkoa sitten ja kynnetään?

Monenlaista variaatioita on tullut kokeiltua.

Lautasella kahteenkertaan ja heti perään kylvö. Lopputulos oli sellainen sekakasvusto, että ei oikeen saanut selvää onko kyseessä ruis- vai vehnäpelto.

Puinnin jälkeen heti lautasella kerran, ja kun alkaa vihertää niin glyfoa perään. Jonkin ajan kuluttua uudestaan lautasella ja kylvö. Parani huomattavasti, mutta ruista vielä vähäisissä määrin, kuitenkin alle 10%.

Kyntämällä ihan ok lopputulos.

Jotenkin tutuu, että toi ruis muuttuu syksyllä varsinaiseksi rikkaruohoksi ellei sitä saa haudatuksi 20cm syvyyteen. Sitten kun sitä yrittää ihan oikeasti viljellä, niin ei onnistu sitten millään.

Itsellä se tilanne, että kuun vaihteessa kylvetty ruista kolmelle vierekkäiselle lohkolle. Joista 2 on ihan ok, mutta se yks lohko todella harva. Mikään ei ole muuttunut noiden lohkojen osalta. Sama muokkaus p.v.m, kylvössä 2-yksikköä/ha. Kylvetty samana päivänä. Maalaji ja ominaisuudet lähes tulkoon samat. Esikasvikin ollut sama.

Liima-ansassa muutamia kärpäsiä, etanoita ei ole löytyny.

En kyllä todellakaan keksi mikä tuossa on mennyt pieleen...

Hybridirukiin kasvinsuojelu syksyllä.

Nyt kun vaikuttaa siltä, että syksy ja kasvukausi vaan jatkuu, niin rikat alkaa valtaamaan ruis peltoa. Jäi itsellä muiden kiireiden ja sateiden alla tuo rikkatorjunta oikea-aikaisesti tekemättä.

Pelto on kynnetty ja siitä kylvetty, jostain käsittämättömästä syystä tuo jäi todella harvaksi. Ei ollut kärpäsiä/etanoita. Tämä nyt on aihettanut sen, että rikat alkaa valtaamaan alaa. Onko kokemusta näin myöhäisestä torjunnasta nuo perinteiset: mateo, dff, boxer yms. Aineet pitäisi käsittääkseni ajaa kun oraat on pieniä.

Mitä tuonne voisi ajaa, leveälehtisiä valtaosa.

Syksyn torjunta voi heikentää rukiin talvehtimista. Kannattaa ajaa parhaalla mahdollisella seoksella keväällä, vaikkapa Tooler heavy + Trio/MCPA + Zypar

Tällöin isotkin rikat häviävät rukiille.

Tuosta harvaksi jäämisestä: Hybridirukiin siemenen itämisvoima on erittäin heikko. Mikä tahansa este oraan tiellä jättää sen maan sisään. Kokkareet jo riittävät orastumisen estoon ja esimerkiksi viiden sentin kylvösyvyys on aivan liian paljon. Väitän, että useimmat hybridirukiit orastuvat heikommin kuin syysrapsi !

Sitten kun meillä on harva hybridioras jo valmiiksi, kärväsentoukat ja etanat näykkineet, runsaat syyssateet päälle, ei ole ihme, että rukiinoraat ovat punaruskeita jo syksyllä.

Toki jääntirukiit kiusaavat viiden vuoden ajan muuta viljelyä, ja yksittäiset tupsut vehnän seassa tuottavat jopa viisi-kuusi torajyvää samassa tähkässä. Sitten vehnäkin saastuu niillä torajyvillä.

Proruissit harrastakoot ihan yksin vaan ja rukoilkoot fasua ottamaan rukiinsa. Jostakin proruis-komiteasta sekin aivomätä tuli, että kotimaisen leipärukiin tuotanto pitää turvata tuontisiemenestä kasvatetulla kemikaaliaddikti-hybridirukiilla, ysitonnarisadolla tänä vuonna ja nollatonnarilla ensi vuonna. Ja myllyllä sekoitetaan puolalaista rehuruista joukkoon, hybridisato kun on liikaa pullavehnän oloista.

Suomessa on peltoa ihan riittävästi, vaikka tasaisen kahden tonnin satotason ruista viljeltäisiin.

-SS-

Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?

Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?

Kyllä populaatiorukiillakin pääsee hyviin satoihin, itsekin olen saanut muutamia kertoja n 5,5 tonnin ha-sadon.
 
 

Ketäs innostaa viljellä kahden tonnin hehtaarisatoa?

No sepäs tuossa onkin. Sellainen 4 t:n sato on kohtuulannoituksella saatavissa populaatiorukiista, eikä siinä vaiheessa tarvitse vielä muuta kuin mahdollisesti korrensäätöä. Ilman mitään lannoitusta ruis imee kahden tonnin sadon ravinteet vaikka jostakin kesannosta. Monella luomutilallisella ruista on tullut tonnikaupalla, viherlannoituksen jälkeen. Rukiin hinnoittelulla ei vaan koskaan haluttu pitää yllä tasaista ja kenttäkelpoista kotimaista rukiintuotantoa. Pro-ruis palvelee kotimaista myllyteollisuutta. Satotasot haluttiin nostaa tuplaksi-triplaksi, jolloin ylituotantokin räjähtelee säännöllisin väliajoin. Ja rukiin hinta putoaa alle rehuohran. Ja toisaalta helposti pudotaan alle omavaraisuuden, kun tulee hankalat ajat vaateliaalle hybridiruisnisulle. Kyllä puolalainen ja saksalainen ruis sitten kelpaa hyvin.

Syysvehnä sentään lähtee Naantalista eteen päin, jos ei tänne maahan mahdu.

-SS-

Ilkikurisesti siis ajattelin et mikäli viljojen viljelyssä tyydyttäisiin matalampiin hehtaarisatoihin niin voisi säästöä syntyä panosmarkkinoilla. Konekuluja tulee tietysti hieman enemmän mut onko se niin merkittävä. Peltoalahan Suomessa riittäisi kyllä.

Mäkin ihmetellyt noi elokuussa kylvetyt sekä vehnä että ruis alojen oudot vajaa ja sitten rikat vallaneet hurjasti.

Yks ruis ala joka kyllä iti ja kylvörivit tuli selvästi näkyviin. Sitten vaan jotain taphtui ja oudon havaksi se tuli

En ole puhunut kysisten viljeliöiten kanssa.

Omat se ensimäiset, syyskussa toki, nissä rikkoja ja se 15,9 kylvetyt näytää just hyviltä eikä rikkoje eikä jääntiviljaa juuri lainkaan.

Rikkojentorjuntaan syksyllä on kyllä nyt ollut hyvät kelit mikäli on kiinnostusta esim. Mateno Duo ja mitä näitä nyt on.

Tuosta syksyn rikkatorjunnasta syysrapsi on esimerkkinä. Jos vaan siemenpankkia on, ei syksyn torjunnasta juurikaan ole keväällä tehoa jäljellä. Että joutuu kumminkin täydentämään.

En tiedä, onko itsellä ollut yhden yhtäkään rikkaongelmaa syysviljassa, paitsi kun kasvusto on talvella heikentynyt harvaksi kahden tonnin rääseiköksi. Siinä viljelyn taloustasapaino todella tulee kuntoon, jos syksyllä on panostettu kyseisen vähäisen sadon hinta jo valmiiksi.

-SS-

Kattelin kun on mennyt jo ruis lakoon. Parikymmen senttinen tuuhea oras, jännä nähdä kuin talvehtii

Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?

Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?

Kyllä, jos talvella on lunta kunnolla. Jos on paljas maa tai jäätikkö, tai talvisateiden vesijärviä, joka ruiskutus heikentää näistä viime mainituista toipumista.

Toisaalta, 2010-2012 oli runsaat lumihanget, ja syysviljat pärjäsivät mainiosti ruiskuttamattakin.

-SS-

Laitatteko aina lumihomeen torjunta-aineet?

Ei ikinä!
Ei ennen, ei nyt eikä tulevisuudessa.

Pihlajanoksat notkuvat marjoja, ei taida olla tarvetta Amistaareille ja muille litkuille...

Sinänsä all-in-viljely syksyllä on kyllä aika jännittävää, melkein kuin keväällä jonkun "satavarmasti" tulevan 100 mm:n ukkossateen alle.