Tapahtuuko sitä tosihömppäilyä kuinka paljon? Voihan kukin ajatuksissaan uskoa, että tässä on tarkoitus lisätä voimaperäisesti lannoittamalla orgaanista ainesta peltoon, vaikka se ei ulospäin siltä näytäkään. Mikä on sitten tarpeeksi?
Jos viljelet peltoa ilman lannoitteita tehokulttuurissa, sinua syytetään hömppäilijäksi. Jos laitat hemohessiä oikein kunnolla peltoon, sekään ei ole hyvä ja samat "valveutuneet" risumiehen käräyttäjävillet taas valittaa.
Ei mikään estä tekemästä samaa vaikka viljalla. Paitsi kasvivaatimusten määrä, jos pinta-aloja lasketaan. Siksi tässä haiskahtaa juuri nurmen "väärinkäyttö", jonka joku otti esille jossain mtk kokouksessa. Onkohan hänen naapurinsa tai joku muu kyläläinen, joiden pellot kuuluisivat tälle aktiiville, hömpäilijöitä?

Todellisuutta kuitenkin on se, että satunnaiset pellot, jotka altistuvat vain ilmakehässä oleville kaasuille ja pieneliöstölle sekä tuulen mukana tuleville yleisrojuille, ovat niitä sen hetken menon ja meiningin vaikutuspisteitä, joita ei härnätä ulkopuolisella paskalla, lannoitteella, viljelykierrolla, muokkauksella. Nämä ovat erittäin tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Jos kuitenkin kaikki alkavat sillä miljoonan hehtaarin aukealla tätä harrastamaan, silloin monimuotoisuus häviää. Peltona pitämisen vuoksi sitä on kuitenkin joskus niitettävä, koska se muutoin muuttuisi metsäksi, joten tässäkin joudutaan vähän säätämään ja puuttumaan peliin.
Eli mtkoon pitäisi ensin kartoittaa, kuinka laajamittaisia ongelmahömppäilijöitä oikeasti on olemassa. Monokulttuuria sekin on, jos kaikki kylän pellot ovat nurmella ja pelkkää naudan paskaa ajetaan niihin. Mutta kun kyse on järjestöstä, jossa on kaikenlaista hiihtäjää ja kaikenlaista mielipidettä, niin kyseisen putiikin uskottavuus on aika heikkoa. Samoin kuin muissakin ammattiliitoissa. Samoin kuin demokraattisesti valittujen edustajien päätöksenteossa.
Tarvittaisiin sellaista taalasmaista ( ei se Salkkari Seppo vaan se sää-äijä) lähestymistapaa, jotta todellisuus pidettäisiin mielessä ja tehdään asioita sopivalla painolla. Eikä yhtäkkiä aleta rakentamaan jotain viherutopiaa.