On myös muistettava, että kasvinviljelyluomussa merkittävä osa peltoalasta on latausnurmilla, se on non-food - tuotantoa, eli ravinteiden keruu kyseessä. Siihen ei varmaan meinata puuttua, vaikka nurmen kasvimassa muokattaisiin maahan seuraavan luomurukiin alle ?

-SS-

Joo kyl. Se latausnurmilla oleva ala varmaan vaihtelee tilakohtaisesti. 30% muistaakseni oltava satokasvilla. Taviksessa voi olla 0% 
Luomuun siis tehtiin viimeisessä tukiuudistuksessa tämä tuottamispakko..

Tapahtuuko sitä tosihömppäilyä kuinka paljon? Voihan kukin ajatuksissaan uskoa, että tässä on tarkoitus lisätä voimaperäisesti lannoittamalla orgaanista ainesta peltoon, vaikka se ei ulospäin siltä näytäkään. Mikä on sitten tarpeeksi?

Jos viljelet peltoa ilman lannoitteita tehokulttuurissa, sinua syytetään hömppäilijäksi. Jos laitat hemohessiä oikein kunnolla peltoon, sekään ei ole hyvä ja samat "valveutuneet" risumiehen käräyttäjävillet taas valittaa.

Ei mikään estä tekemästä samaa vaikka viljalla. Paitsi kasvivaatimusten määrä, jos pinta-aloja lasketaan. Siksi tässä haiskahtaa juuri nurmen "väärinkäyttö", jonka joku otti esille jossain mtk kokouksessa. Onkohan hänen naapurinsa tai joku muu kyläläinen, joiden pellot kuuluisivat tälle aktiiville, hömpäilijöitä? 

Todellisuutta kuitenkin on se, että satunnaiset pellot, jotka altistuvat vain ilmakehässä oleville kaasuille ja pieneliöstölle sekä tuulen mukana tuleville yleisrojuille, ovat niitä sen hetken menon ja meiningin vaikutuspisteitä, joita ei härnätä ulkopuolisella paskalla, lannoitteella, viljelykierrolla, muokkauksella. Nämä ovat erittäin tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Jos kuitenkin kaikki alkavat sillä miljoonan hehtaarin aukealla tätä harrastamaan, silloin monimuotoisuus häviää. Peltona pitämisen vuoksi sitä on kuitenkin joskus niitettävä, koska se muutoin muuttuisi metsäksi, joten tässäkin joudutaan vähän säätämään ja puuttumaan peliin.

Eli mtkoon pitäisi ensin kartoittaa, kuinka laajamittaisia ongelmahömppäilijöitä oikeasti on olemassa. Monokulttuuria sekin on, jos kaikki kylän pellot ovat nurmella ja pelkkää naudan paskaa ajetaan niihin. Mutta kun kyse on järjestöstä, jossa on kaikenlaista hiihtäjää ja kaikenlaista mielipidettä, niin kyseisen putiikin uskottavuus on aika heikkoa. Samoin kuin muissakin ammattiliitoissa. Samoin kuin demokraattisesti valittujen edustajien päätöksenteossa.

Tarvittaisiin sellaista taalasmaista ( ei se Salkkari Seppo vaan se sää-äijä) lähestymistapaa, jotta todellisuus pidettäisiin mielessä ja tehdään asioita sopivalla painolla. Eikä yhtäkkiä aleta rakentamaan jotain viherutopiaa.

Saneerauskasvit maksimissaan 20 % ja ovat lähtökohtaisesti yksivuotisia, niin ei sitten kauheasti vielä synny mitään maanparannusvaikutusta.

Saneerauskasvit taitaa kaikki olla ristikukkaisia ja niiden jälkeen tarvitaan kuten rypsillä tai rapsilla sama 4- 5 välivuotta ennenkuin voi kylvää öljykasveja?

saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin?    olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman...   ( entinen potunviljelijä kertoi )

saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin?    olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman...   ( entinen potunviljelijä kertoi )

Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.

Sitten tuki kohdistettiin pelloille muutaman vuoden viljelyikkunan mukaisesti, joilla ei käytännössä ankeroisongelmaa ollut, koska ilman saneerauskasveja, voimakkaasti saastunutta peltoa ei voinut pitää viljelyssä vähintään viiteen vuoteen. Silloin nämä pellot putosivat saneerauskasvien tuen piiristä pois ja hienosti alkuperäinen ajatus oli karannut sivuraiteelle.

Nyt saneerauskasveja voi käyttää melkein vaikka puuliiterin ulkovuorauksen saneeraukseen. Eli alkuperäinen ongelma pilattiin huonolla tukiehtojen valmistelulla ja poliittisella ohjauksella. Ja kysehän on vaan saneeraustuesta. Voi niitä laittaa silti, mutta tukea siitä ei makseta. Tai maksettu. Nyt kun jokainen voi niitä käyttää vaikka auton valoumpion vaihtoon, niin asia korjaantui. 

Ehkä tässäkin oli se, että joku sai tukea ja joku ei. Vaikka tässä tapauksessa tukea käytettiinkin väärin häikäilemättömästi, eikä tarpeeseen, niin tästäkin voi oppia kuinka tärkeää on viljelykierto ja monimuotoisuus.

Mikä sit on tosi hömppäilyä? Jos siellä kasvaa jo metrinen puusto niin sekö? Taitaa puiden kasvattelijat ja tukien keräilijät olla jo melko harvinaisia kiitos satelliittivalvonnan. Nyt joutuu sen pakollisen kerran käydä lyhentämässä puiden kasvua per vuosi.

Itse ehkä vedän rajan tohon. Jos siellä vuodesta toiseen käydään yhden kerran niittokoneella niin onko tarkoituskaan mikään muukaan kuin kerätä tukieurot pois. Vaikka itselläkin niitä ikuisuus nurmia joitain pieniä paloja siellä täällä niin kyl ne pari kertaa kesässä tulee kierrettyä niin pysyvät siistinpänä. Tietysti kun siellä vieressä jossain kuitenkin niittokoneella tulee käytyä latausnurmia lyhentämässä niin samalla menee..

Mikä sit on tosi hömppäilyä? Jos siellä kasvaa jo metrinen puusto niin sekö? Taitaa puiden kasvattelijat ja tukien keräilijät olla jo melko harvinaisia kiitos satelliittivalvonnan. Nyt joutuu sen pakollisen kerran käydä lyhentämässä puiden kasvua per vuosi.

Itse ehkä vedän rajan tohon. Jos siellä vuodesta toiseen käydään yhden kerran niittokoneella niin onko tarkoituskaan mikään muukaan kuin kerätä tukieurot pois. Vaikka itselläkin niitä ikuisuus nurmia joitain pieniä paloja siellä täällä niin kyl ne pari kertaa kesässä tulee kierrettyä niin pysyvät siistinpänä. Tietysti kun siellä vieressä jossain kuitenkin niittokoneella tulee käytyä latausnurmia lyhentämässä niin samalla menee..

Jos nyt kaksmetrisiä mäntyjä kasvaa, niin tiuhemmin voisi vähän niittää. Vihreiltä jos kysyy, niin ei saisi ollenkaan niittää. Kurpat ja mörnykät kärsivät.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 01.12.24 - klo:13:26

saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin?    olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman...   ( entinen potunviljelijä kertoi )

Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.

Eikö ns maanparannuskasvit lueta myös saneerauskasveiksi, eli tarkoitus on maan rakenteen parantaminen? Vai meneekö ne johonkin toiseen kategoriaan. Ei liity mitenkään ankerioisiin.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 29.11.24 - klo:15:27

Saneerauskasvit maksimissaan 20 % ja ovat lähtökohtaisesti yksivuotisia, niin ei sitten kauheasti vielä synny mitään maanparannusvaikutusta.

Saneerauskasvit taitaa kaikki olla ristikukkaisia ja niiden jälkeen tarvitaan kuten rypsillä tai rapsilla sama 4- 5 välivuotta ennenkuin voi kylvää öljykasveja?

Muokkausretikka on kohtalainen ´yksivuotinen rakenteenkorjaaja

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 01.12.24 - klo:13:49

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 01.12.24 - klo:13:26

saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin?    olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman...   ( entinen potunviljelijä kertoi )

Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.

Eikö ns maanparannuskasvit lueta myös saneerauskasveiksi, eli tarkoitus on maan rakenteen parantaminen? Vai meneekö ne johonkin toiseen kategoriaan. Ei liity mitenkään ankerioisiin.

Niin. Nimenomaan. Puuliiterin ulkovuorauksen saneerauskin on nykyään mahdollista. Alkujaan tuki suunniteltiin näihin tauti- ja tuholaissaneerauksiin. Todella yksipuolisesti kohdennettua tukea. Kun sitä ei kohdistettu todettuun ongelmaan, kaikki joilla oli juurikasta, laittoivat saneerauskasveja minne sattuu. Juurikasta tai jotain muuta soveltuvaa viljeltiin hehtaari tai pari, jotta täydet saneeraustuet saatiin käyttöön. Tästä episodista saisi kirjoitettua kirjan, jossa kerrottaisiin sinisilmäisyydestä, tyhmyydestä, politiikasta, kekseliäisyydestä ja totaalisesta sekoilusta. Nyt sitten voidaan saneerata mitä vain ja onhan se sitten ainakin tasapuolisempaa.

Itseä tuossa saneerausjutussa kiinnosti vain huonosti läpäisevän maan saneeraus ja maanlaadun parantaminen, eli onko se ensinnäkin tarkoitettu myös tähän toimenpiteeseen ja toisekseen onko se järkevä vaihtoehto ja jos on niin millaista kasvustoa siihen voisi käyttää.

Oma kokemus on auringonkukasta, tosin vain riistapellos, mutta uskoisin sen möyhentävän kyllä maata saneerauskasvinakin. Saako saneerauskasvin kanssa kylvää ns. ei saneerauskavia ? Tarkoitin esim. raeheinää estämään rikkojen valtaan pääsy tuolla auringonkukka saneerauksessa. Vai pysyttelenkö edelleen riistan ruokinnassa 

Saneerauskasvit ja monimuotoisuudet on kylvettävä muotovaatimukset täyttävästi. Ainakin ohjeteksteistä saa sen kösityksen. Olihan tämän kauden alussa infokierrossa poikkeuslupiakin, kun siemenmyyjien seoksissa oli jotakin "kiellettyä" kasvia.

-SS-

Ruokaviraston sivuilta:

Maanparannus tai saneerauskasveja ovat: 

aitohunajakukka
auringonkukka
kumina (ensimmäisen vuoden kasvusto)
mailaset
mesikät
rehuvirna
ruisvirna
samettikukka
sikuri
sinappi (vain valkosinappi eli keltasinappi)
öljy- ja muokkausretikka (voi olla myös muokkausretiisi)
edellä mainittujen kasvien seokset.

Tuossa on selvä kaiku sieltä jostakin. Mm. apila on pois kuvioista ankeroisten lisääntymisen tai ylläpitämisen vuoksi. Samoin retikoissa ja erityisesti sinapissa on tärkeää käyttää lajikkeita, jotka eivät lisää tai ylläpidä ankeroista. Osa^TM joutui lopettamaan juurikkaan viljelyn kokonaan, koska ankeroispaine oli liian kova ja saneerausmahdollisuus siirrettiin väärinkäytösten vuoksi aikaikkunaan, jossa merkittävää, monokulttuurista johtuvaa ankeroispopulaatiota ei ollut vielä syntynyt.

Siksi painotan viljelykiertoa ja monimuotoisuutta, koska olen kokenut tämän monokulttuurin. Nyt saattaisi pellot olla taas viljelykunnossa. Saisi sitten ainakin tintattua ne nostokoneella perinteiseen kuntoon.

Ja jos jankko on tintattu kunnolla, maalajista riippuen pelkällä kasvilla maanrakenteen saneeraus on haastavaa. Se tarvitsee mekaanisen kuohkeutuksen apilan tai mailasen kanssa, jotka sitten kasvavat pellossa rauhassa ilman raktorilla ajelua sen pari vuotta syväkuohkeutuksen jälkeen. Jos hömppäprosentit eivät riitä, nurmi voi olla ainut vaihtoehto, vaikka sitä nyt kävisikin niittämässä kerran kesässä. Muokkausretikasta ei ole kokemusta, mutta ehkä jollakin on.

mulla on yks lohko joka on hikevä ja siinä on muutama vuosi sitten ollut peruna ja tietty märkä syksy nostossa.   nyt olen miettinny et jos tuolla kokeilis jotain sanerauskasvia ihan mielenkiinnon takia kun ei ole tarvetta tuon pellon satolle.   sillä on nyt hyä apilanurmi ja sinimailanenkin menestyy näköjään..    voisko tuolle kylvää pintaan jotain aikaisin keväällä kun vielä märkää?     käsin vois tehä.    tuo kun on ainoa lohko miun viljelyksillä joka on tasainen,  ei vietä mihkään suuntaan.