Voi olla, että kaikki oli pohjoisessa, aluepolitiikan piirissä, kaikki tuntui saavan mukavasti tuloja. Silloin EU:n liittymisen alla kuitenkin oli osa Suomesta, eteläosa, käytännössä rahoituskiellossa, maanhankintalaki valikoi hyvin tarkkaan, kuka sai hankkia maatalousmaata, harvat maakuntaan osuneet tuotantolaitosinvestoinnit olivat salaperäisiä suhmurointeja, isot tilat joutuivat pakkokesannoimaan, raivausmaksu oli ankara, laajentajat nauroivat matkalla pankkiin, kun pientilakin joutui markkinoimismaksuja maksamaan laajentajan puolesta. Lannoitevero oli merkittävä tekijä tuotannorajoituksissa, lopettamissopimuksia tehtailtiin ainakin kanoille ja maidolle, jossa oli kiintiöjärjestelmä, ja lopuksi, valtion ylituotannon dumppauskulut nousivat lama-ajan valtiontaloudelle kohtuuttomaksi.
Niin kuin lehdissä on ollut, Marttila on pöyristynyt ja vihoissaan. No, jos tuet putoavat 30 %, miltsin tukipotin kuitanneet ovat varmasti paniikissa, kun bizzneksiin tulisi yhtäkkiä 0,3 M€ lovi. Jonkun 50 k€ tukimaksun viljatila joutuu luopumaan ehkä 15 k€ tuista, ajaa kymmenen lisäviikonloppua taksia sitten vaan, ja taas mennään.
-SS-