Joo, tosi vaikea ajaa kaarevia linjoja käsiajolla. Yhteen suuntaan kaareva menee jotenkin mutta enemmän mutkitteleva on ihan toivotonta, mielummin tekee suoran linjan keskelle lohkoa minkä mukaan ajaa.

sit lohkon reunat onkii jos jollain lailla koukeroita..   miten nuo muuten saa järkevästi kylvetty/ruiskutettua?    ite jätän yhä enemmän lohkon pintaa ilman kylvö /ruiskutusta noiten takia..   ei kait tuo haittaa muuten kuin pinta-alan vähennyksenä joka miulla ainakin vähäistä...

sit lohkon reunat onkii jos jollain lailla koukeroita..   miten nuo muuten saa järkevästi kylvetty/ruiskutettua?    ite jätän yhä enemmän lohkon pintaa ilman kylvö /ruiskutusta noiten takia..   ei kait tuo haittaa muuten kuin pinta-alan vähennyksenä joka miulla ainakin vähäistä...

No, jos itselläsi olisi salaojitettu 10 ha yhtenäinen lohko, jossa ei ole muuta ongelmaa kuin että se on kilometrin pituinen sarka, joka on kaareva kuin lenkkimakkara, niin muuten sen käyttökelpoisuus on mainio, mutta suorien ajolinjojen teko mihin tahansa suuntaan, pitkittäin tai poikittain, tekee lyhyitä siivuja ja lukemattomia käännöksiä tai kiiloja. Niin sellainen opastin, joka todella mahdollistaa kaarevan muodon seuraamisen, olisi erinomainen apu, eikö olisikin ? Vaahtomerkkari tietenkin olisi yksi mahdollisuus, jos kyseinen pelto joskus vielä tulee rivikylvöllä tehdyksi, toki silloin voi seurata kylvörivejä.

Pitää koittaa tuota araggia, toimiiko sen kompressori ja muut sähköt vielä. Säiliö on ehjä, putkistot ja kumitötteröt puomin päissä näkyvät olevan alkuperäiskunnossa. virtajohto pitää rakentaa, sellaista kolminapaista virtapistorasiaa ei ole näissä vanhoissa traktoreissa.

-SS-

Mulla on 11 ha 900 m pitkä makkaran mallinen lohko.
Trimble 500 pystyi tekemään kaarevat ajolinjat, mutta itselläni oli niiden seuraaminen haasteellista.

Sanoisin että kyllä sitä kaarevaa linjaa kumminkin paremmin sen opastimen kanssa ajaa kuin vaahtomerkkarista, aika mutkittelevaa siitäkin tahtoo tulla jos ei ole kylvöriviä tms. mitä seuraa vaan ajaa pelkästään niistä vaahtopalloista.

Nyt kun puinnit on ohitse, on aikaa pysähtyä tähän jättiremonttiin. Itselle tullut niitä kuvauspyyntöjä 15, joten peltoja on saanut kierrellä todistaakseen, että hommat on tehty. Eihän siinä mitään ongelmaa ole ja vehkeet on pelannut, mutta onhan se työllistävä vaikutus. Mitähän tekoäly tekee nille kaikille kuville, mitä Vipuun lähetetään.  Alkaa tili oleen tyhjä, joten kävin katsoon Vipussa, paljonko tulee tukia ja koska. Pelkkää nollaa näytti. Joten tulevaisuudenuskoa ei ole ennekuin on tiedossa edes joku päivämäärä koska ja kuinka paljon tukea maksetaan. Ja maksetaanko tänä vuonna vai ensi vuonna. Näyttää menevän perinteiseen malliin maksetaan kun jaksetaan :'(Ymmärrän, että ei voida julkistaa ennen 2.10 kun siihen asti voi muuttaa tukihakemusta, mutta eikö siellä voisi olla joku täppä, missä ilmoittaa, ettei enään muuta tukihakemusta. Mä en ainkaan koske siihen, kun se kerran on laitettu, niin se on järkälemäinen totuus. Kyllähän tolla 2.10 viimeisellä muutospäivällä saadaan kiire aikaiseksi. Ja mitä tulee kasvipeitteisyystukihakemukseen, niin eikö sekin voisi jo avata. Kyllähän viljelysuunnitelmassa on tieto, mihin peltoon on tullut/tulee  syysvilja, mikä vedetään Catroksella ja mikä kynnetään.  Nämä kaikki päätökset vaikuttaa ensi vuoden viljelysopimuksiin. Ja kun näyttää siltä, että ensi vuonna niinkuin tänäkään vuonna ei vilja liiku jos viljelysopimuksia ei ole.

Olisi kyllä ihan fiksu tuollainen 'lukitsen vastaukseni' tyyppinen rasti. Se kertoisi hallinnolle että hakemuksen voisi jo käsitellä.
Jos satunnaisotannan valvonnatkin jatkuvat aina lokakuulle niin sitten siitä ei tietysti oikein apuja olisi.

Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. 

Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. 

Eli sekin olisi jo varma tieto, että maksetaan, mutta kun pidetään porukkaa löysässä hirressä. Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn.  Jos varmuus tukien tämän vuoden maksamattomuudesta varmistuisi avaisi se isäntien viljanmyyntihalut heti vaikka sitten 130 euroa/tonni hinnalla, Jos 25 vuotta sitten olisi tiennyt mihin  tää menee, niin olisin sanonut isälle, että hae muita jatkajia, lue ei niitä ollut. Se minkä tää uusi ohjelmakausi on opettanut niin maatalouskirjanpito-ohjelmien kannattaa poistaa budjetti osio niistä, tai ainakin lopettaa sen kehittäminen, niinkuin viljelysuunnitelmaohjelmat on jo poistanut tukioptimointi osion. Seuraavaksi viljelysuunnitelmaohjelman kannattaa poistaa mahdollisuuden suunnitella 5 vuotta eteenpäin. Vuosi riittää aivan hyvin

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.09.24 - klo:07:59

 Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn.

No se oli ihan lähtökohtaisesti ihan pöheli ajatus koko näyttelyn järjestäminen saman vuonna ajallisesti hyvin lähellä Helsingin näyttelyä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.09.24 - klo:07:59

Kyl se on vain niin et siihen on varauduttava et tuet maksetaan vasta tulevana vuotena. Ehkä jo ensi kaudella. Se kannattaa vain alkaa rahaliikennettä suunnittelemaan sen mukaan. Olisihan se toisaalta hienoa jos toisi jotain järkeä tähän viljelijöiden toimintaan.. 

Eli sekin olisi jo varma tieto, että maksetaan, mutta kun pidetään porukkaa löysässä hirressä. Yksi maatalousnäyttelynkin hermo petti ja perui koko näyttelyn.  Jos varmuus tukien tämän vuoden maksamattomuudesta varmistuisi avaisi se isäntien viljanmyyntihalut heti vaikka sitten 130 euroa/tonni hinnalla, Jos 25 vuotta sitten olisi tiennyt mihin  tää menee, niin olisin sanonut isälle, että hae muita jatkajia, lue ei niitä ollut. Se minkä tää uusi ohjelmakausi on opettanut niin maatalouskirjanpito-ohjelmien kannattaa poistaa budjetti osio niistä, tai ainakin lopettaa sen kehittäminen, niinkuin viljelysuunnitelmaohjelmat on jo poistanut tukioptimointi osion. Seuraavaksi viljelysuunnitelmaohjelman kannattaa poistaa mahdollisuuden suunnitella 5 vuotta eteenpäin. Vuosi riittää aivan hyvin

Kyl mä ainakin uskon et tuet maksetaan kuten on ilmoitettu. Tietysti joku voi jäädä  tulematta ja jos tilalla on arpaonni suosinut ja valvonnassa löytynyt huomautettavaa niin taas voi jäädä euroja saamatta.

Nyt sit täytyykin ihmetellä et kun viljelyn euromäärääkään et tarkkaan tiedä kylväessä niin miksi ei tukieuroissakin voi ottaa riskivaraa? 

Nyt sit täytyykin ihmetellä et kun viljelyn euromäärääkään et tarkkaan tiedä kylväessä niin miksi ei tukieuroissakin voi ottaa riskivaraa? 

Menee ehkä vähän hankalaksi jos muuttujia on liian paljon ja mikään ei ole oikein ennakoitavissa. Tietysti voi tehdä 'worst case' (pahin mahdollinen) analyysin ja masentua pahasti. Jos ei tiedä tuloja (tuet ja myynnit) eikä oikein kaikkia menojakaan (tulevaisuuden panosten hinnat) eikä kummankaan ajoituksiakaan  niin järkevä suunnittelu menee aika lailla  arvaamiseksi.

Tilastotieteilijät tekisivät ns. Monte Carlo-analyysin jossa muuttujien todennäköisyyksiä painottaen simuloidaan tyypillistä lopputulosta :-)

Onneksi meikäläisen taloudenpito ei ole noin hienoa..

Nyt on vain soviteltava tarkemmin sopimusmäärät, jos sitten sopimuksia vuoden päähän tehdään enää. Vehnää voi yrittää saada kiinni ensi syksyksi, monimuoto- ja maanparannussiemenet on jo varastossa, lannoitteita ei osteta.

Vuodet kun ovat tämmöisiä, pelkillä tämän paikkakunnan tyypillisillä sateilla ohrista voi toivoa 3,2-3,3 t/ha, vaatii hiukan vaatimattomamman lajikkeen Melius, Feedway tai vastaava. Kevätvehnällä uskaltaa 4 t/ha kiinnittää, jos lajikkeena on myöhäinen Calispero, Troy, Embla. Selina tarvitsee 100 kg ylimääräisen typpilannoituksen valkuaiseen, muuten varmaan päällikkölajike. WPB Troy on korkean valkuaisen vehnä, mutta lakoontuu jo 4,5 t:n satotasolla (n. 20%) . Winx myös kiinnostaa jonkin verran.

Kuluneen vuoden vähäsateisuutta kuvaa, että syysvehnäsopimus ylittyi (runsaasti) , kevätvehnä alittuu noin 15%, ohra alittuu 18,7 % talvella tehdystä sopimusmäärästä.

Ehkä tässä alkaa osua vuotta aikaisemmin tehdyt satoennusteet kohdalleen, pahin vaihtoehto edelleen on vuoden 2017 tilanne, silloin sopimukset ylittyisivät yli 100%

Ensi kesä on mukava mennä himmailemalla. Viherlannoitusta myös, ja kesantoa, niin pääsee syysohria ja syysrypsiä/rapsia kylvämään kaikessa rauhassa. Voi rakennella kuivuriinkin jotakin remonttia, ei tule puinnit yllättäen vastaan.

-SS-

Ja kevään koittaessa ensimmäisten joukossa pellolla.

eihän sitä nyt kesäkuun lopulla enää jaksa kylväää...