etelässä on ambulanssi ja kirurgi joka nurkalla ja porukka heikkokätisiä sekä kohtuullisen taitamatonta käsittelemöään erilaisia työkakuja

Lainaus käyttäjältä: JäyhäJököttäjä - 13.09.20 - klo:13:00

Tai sitten ei?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c5fd026d-0f74-4b14-bf03-ecf3c732d624

"Tässä ovat Suomen vaarallisimmat maakunnat poliisille – tutkija yllättyi: ”Herättää tuplaten kysymyksiä”"

"Viiden vuoden ajalta kasattu tutkimusaineisto kertoo, että Suomen vaarallisimmat maakunnat poliiseille ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa. Kolmen suurimman kaupungin maakunnissa eli Uudellamaalla ja Pirkanmaalla väkivaltatehtävien ilmaantuvuus oli yllättäen keskimääräistä pienempää."

Jutun kartta on mielenkiintoinen.

Toisaalta Helsingissä on rutkasti elikkä tuplasti enemmän poliiseja per capita kuin noilla syrjäseuduilla.
Tuossahan oli tilastoitu rötöäksiä per poliisi, tilasto olisi ihan eri näköinen jos se laskettaisiin per kansalainen.

Ihmettelinkin eikö kukaan huomaa. Mutta tilannehan on silti tällainen, että

Lainaus käyttäjältä: Antidesantti - 21.06.20 - klo:19:29

Tsadissa puotethan eniten turphin…     

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/ylen-laaja-selvitys-paljasti-suomen-väkivaltaisimmat-kunnat-löytyykö-oma-kotipaikkasi-listalta/ar-BB15B981?ocid=spartan-dhp-feeds

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.06.20 - klo:21:09

ja se kait johtuu siitä kun stadissa asuu niiiiiin nuorta ja köpsää porukkaa..  mikä se olikaan keski-ikä?          nuo teinit ei vielä ole oppineet muuta kuin omaa napaa tuijottamaan.      (   tämän sanoi toissa päivänä jo 64 vuotta stadissa eläny sukulaissielu )

Antitesantti on taas lainaillut vähän valikoiden? Kun katsotaan alkuperäistä juttua tuolta

https://yle.fi/uutiset/3-11383347?fbclid=IwAR2Z9KHGkou28hbwW20rz9avmTRLV_7OXPbDBCm2LGi9B41MzlEztRr_XjA&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&utm_source=facebook

ja pieni lainaus:

"Tämä tapaus nosti pienen 954 asukkaan kunnan Lapissa Suomen asukaslukuun suhteutettujen henkirikoslukujen kärkeen. Pelkosenniemellä on 2000-luvulla tehty 12 murhaa, tappoa tai niiden yritystä.

Lappi on 2000-luvun Suomen ylivoimaisesti väkivaltaisin maakunta väkilukuun suhteutettujen kuolemaan johtaneiden henkirikosten perusteella.

Pelkosenniemen lisäksi Lapin kunnista Posio, Kemijärvi, Kemi ja Salla ovat kaikki Suomen kärkikymmenikössä asukaslukuun suhteutetussa henkirikosten määrässä. Syitä siihen, miksi Lapissa konflikti päättyy muita paikkakuntia useammin henkirikokseen, on useita."

Kun katsotaan jutun karttaa, niin tsadi ei pääse edes top-100 -listalle. Mm suurin osa Savo-Karjalaa ja Kainuuta kiilaavat ohitte että heilahtaa.

Mites se oksa nyt asiantuntijana analysoisi tätä tilannetta? Että Lapissa ja Savossa asuu niin vanhaa ja köpsää porukkaa, että eivät ole vielä muuta oppineet kuin omaa napaa tuijottamaan? Tai jotain sellaista?

Voiko vielä kyvää esm apilaa ja nataasänkeen silleen että ois vln ehkä paremin ilman rikkoja vs. keväällä kylvö?

Lainaus käyttäjältä: panssarikauhu - 19.09.20 - klo:19:24

https://www.anttiheikkila.com/blogi/covid-19-vedatys/

heikkilän kurseilla juutalaisekki oes tullu kaasukammioista silmät vaan vähän  vetistäen ja nenää pikkusen niiskuttaen 

Kylmästä suihkuusta tullessa voinut nenä niiskuttaa kannattaas lukia moranen@blockspot

Totuuden sanoja?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bbfb15fa-965c-4076-a616-a2c44d32d1b7

"Monien mielestä matkailu ei todellisuudessa kunnolla elätä pohjoista. Puhuttiin myös siitä, että matkailun tuotot jäävät muutamien harvojen taskuun, usein sellaisten yritysten, joiden toiminta on todellisuudessa Etelä-Suomessa tai ulkomailla."

"Pohjoisen matkailu onkin nykymuodossaan erikoinen rakennelma. Kausi kestää hyvin lyhyen aikaa. Esimerkiksi huskykoirilla pystytään ajamaan muutama kuukausi vuodessa, vaikka ruokaa ja huolenpitoa ne tarvitsevatkin jokaisena päivänä. Työvoima ei Lapin lyhyeen matkailusesonkiin riitä omasta takaa. Viime talvina työntekijöitä on tuotu yhä kauempaa, jopa Filippiineiltä asti. Tässä valossa lappilaisyrittäjien ja elinkeinoelämän puheet jopa 10 000 menetetystä työpaikasta paikallisesti kalskahtavat jokseenkin falskeilta, pahaa tilannetta yhtään väheksymättä."

"Viime vuosina meno on näyttänyt suorastaan hurjalta. Lasi-igluja on noussut kuin sieniä sateella. On jos minkälaista luksusmatkaa ja maailmantähtiä Leo Messistä Emilia Clarkeen rampannut pohjoisen hangilla selfieitä postaamassa.

Vähintäänkin jonkinlaisesta buumista tai kiimasta on voinut puhua. Sitten tuli korona, ja kiihdyttänyt turistibussi ajoi kuvainnollisesti täysillä seinään.

Kun rahaa on laitettu infrastruktuuriin ja erilaisiin sesonkiluontoisiin palveluihin paljon, on Lappi samalla hinnoitellut itsensä suomalaisten perheiden ulottumattomiin. On normaaliolosuhteissakaan vaikeaa nähdä eteläsuomalaisia perheitä lentämässä jonnekin muoviseen joulupukkikylään huskyja silittelemään mölisevien aasialaisten turistiryhmien keskelle, kun samalla rahalla pääsee kahdeksi viikoksi Välimerelle. Niinpä suomalaisista ei ole nyt korvaamaan tulonmenetyksiä."

"Sivusta katsottuna se matkailuteollisuus, jonka menetyksestä Lapissa nyt puhutaan, näyttää hyvin keinotekoiselta. "

"Nyt kun tilanne on siis se, että on rakennettu suurelta osin keinotekoisesti teollisuudenhaara, joka perustuu ulkomaalaisten lennättämiseen kaukaa pohjoiseen kokemaan suurelta osin epäaitoja elämyksiä, niin herää kysymys, oliko tällainen järkevää tai kestävää alun pitäenkään? Kylmästi voisi ajatella, että yritystoimintaan sisältyy riskejä. Nyt ne riskit realisoituivat."


Aika osuva kirjoitus kaiken kaikkiaan?

Tääläpäin on joitain peltoja kynnetty. Ite kans kynsin muutama hehtaari ja jatkan huomenna. Syysvehnää ceylonia menaan laitaa.

Mikä firma tekee noita triump tyylisiä puhallin ja täryseula alla. Semmosella ite puu trimup vihreällä ite kunnostan kylvösiemeniä. Kyllä se erottaa suht hyvin. Kiinteitä seloja on, teho kuitenkin suurempi kuin rumpukone, yksittäiset oljekorret voi eksyä puhtaaseen tavaraan asti


Oliko joku täällä kunnostanut viljaa jollain vanhalla pienellä puimurilla? Vois olla aika tehokaskin kun kuivaa tavaraa läpäisee aika vauhdilla ongelmitta? Ja säädettävyys omaa luokaa?

Rahtikuivaaja minne vien viljat, hänellä on ikivanha ominaispaino laijitelia ja se tekee puhdasta tavaraa, tyyliin sama kuin nää hybridi ruis siemenet.

Konesalien jäähdytyksen hukkalämpö on haaleaa, luokkaa 30 - 50 C. Vastaavia haaleita hukkalämpövirtoja löytyy vaikka kuinka paljon teollisuuden prosesseista ja muistakin kohteista.
Taajamien kaukolämpöveden lämpötila on luokkaa 100 C. Miten noista 30 - 50 C hukkalämmöistä saa 100 C kaukolämpöä? No lämpöpumpulla tietysti.
Mutta kun ne pumput maksaa turkasen paljon. Lämmön käyttäjä tietysti laskee, miten saa lämpönsä edullisimmin.
Ei tuo teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen ole mitään uutta, niitä on laskettu iät ja ajat että miten niitä voi hyödyntää ja kannattavat tapaukset on otettu käyttöön.
Ja jos esimerkiksi poliittisilla vero- ja tukiratkaisuilla muutetaan hintasuhteita niin voidaan saada aiemmin kannattamattomia ratkaisuja kannattaviksi.

Luitko tuon koko jutun? Kannattavaa jopa molemmille osapuolille tuo konesalihomma? Tekniikasta en sen enempää tiedä, mutta ilmeisesti jos kerran kannattavaa niin toimiva tekniikka on olemassa? Loviisan ydinvoimalan lämmön hyödyntämistä on mietitty moneen kertaan, mutta matka on ilmeisesti liian pitkä, ei kannata.

Mutta yleensä ottaen tuo kannattaa aina, jos mittakaava on riittävän iso. Ei kannata Taka-Hikiällä mutta kannattaa Helsingissä. Jopa ilman poliittisia päätöksiä.

Niinh'n minä juuri totesin, että

Ja tuo 11 TWh sähköenergiaa kulutetaan joka tapauksessa. Se pitää siis jotenkin tuottaa riippumatta siitä, saadaanko sitä talteen vai ei. Kannattaisi siis ottaa se talteen. Eikös?

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 18.09.20 - klo:12:34

Kertoo aikapaljon ajatusmaailmasta, hukkalämpö!

Joskus minusta tuntuu, että te ette tiedä maailmasta tarpeeksi? Kotonurkista vain?

https://yle.fi/uutiset/3-8398301

Tuo juttu on siis vuodelta 2015.

"Miksi Google lämmittää Suomenlahtea? Datakeskusten hukkalämmöllä lämmittäisi ainakin miljoonan ihmisen omakotitalot

Suurin osa datakeskuksista puskee jäähdyttämisessä syntyvän hukkalämmön mereen ja ulkoilmaan, vaikka sitä voisi hyödyntää talojen lämmityksessä. Suomessa datakeskukset käyttävät jo kolme prosenttia kaikesta sähköenergiasta. Kaikella sillä voisi tuottaa myös lämpöä."

"Suomeen on noussut muutamassa vuodessa suuri joukko datakeskuksia, ja vielä suurempi joukko voi olla pian rakenteilla.

Konesalit ovat uutta teollisuutta, josta kilpaillaan nyt kynsin hampain. Ne ovat myös suuren luokan sähkönkuluttajia. Muun muassa Googlen, Microsoftin ja Yandexin jättimäisissä konesaleissa ruksuttavat palvelimet vievät jo kolme prosenttia kaikesta Suomen sähköenergiasta."

"– Jos konesali kytketään kaukolämpöverkkoon, siitä saadaan noin 1,3 kertaa enemmän lämpöä ulos kuin mitä se kuluttaa, Innanen sanoo."

"Esimerkkejä löytyy jo. Venäläisen Yandexin konesalin hukkalämpöä virtaa Mäntsälän energian kaukolämpöverkkoon. Sillä lämmitetään Yandexin mukaan jopa 5 000 omakotitaloa. Tiedon ja Elisan konesalit lämmittävät Fortumin kautta noin tuhat espoolaiskotia vuodessa. Telecity pyörittää Helsingin keskustassa kahta konesalia, joiden jäähydytysvesi palaa Helsingin Energian lämpöverkkoon.

Myös Sonera on ilmoittanut keräävänsä talteen hukkalämmön, kun jättimäinen konesali valmistuu vuonna 2017 Helsinkiin.

Mutta Suomessa on yhteensä noin tuhat konesalia."

"Kaiken kaikkiaan Suomen datakeskusten hukkalämmöstä otetaan talteen tällä hetkellä enintään viisi prosenttia, Innanen arvioi. Koko potentiaalia voi arvioida tarkkojen lukujen puutteessa maan sähkönkulutuksen pohjalta. Konesalien kuluttama kolme prosenttia vastaa noin 11 terawattituntia.

– Jos tämä kunnolla löisi läpi, arviolta puolet kaikista konesaleista voisi tuottaa lämpöä. Sillä lämmittäisi arviolta 330 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Jos niissä on jokaisessa neljä ihmistä, se tarkoittaa yli miljoonan ihmisen asuintaloa, Innanen laskee.

Konesalit ilmoittavat usein niin sanotun tehon tarpeensa. Esimerkiksi Sonera on kertonut rakentavansa 30 megawatin konesalia. Mittaluokka vastaa Googlen salia. Sillä lämmittäisi jopa parikymmentätuhatta omakotitaloa.

– Helsingin Energia tarvitsisi yhden voimalaitoksen vähemmän, Jari Innanen heittää karkean arvion."

"Näin on toimittu esimerkiksi Tiedon konesalin ja Fortumin tapauksessa Espoossa, jossa jäähdytys ja lämmön talteenotto luotu yhteistyössä energiayhtiön kassa. Jäähdystyjärjestelmä on siis liitetty kaukolämpöverkkoon jo rakennusvaiheessa.

– Kyllä se on taloudellisesti kannattavaa ja hyvä ratkaisu sekä konesalille että meille, Fortumin kaukolämmön aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen sanoo.

Hän kertoo, että Fortumin kaukolämpöverkko on parin vuoden ajan ollut avoin muullekin hukkalämmölle. Konesalien lisäksi puhdistetun jäteveden lämpö sekä Espoon sairaalan lauhdelämmöt virtaavat verkkoon."


Mutta että hukkalämmössä on potentiaalia. Todellista potentiaalia. Tuo 11 TWh on suurusluokaltaan sellainen, että jos se suhteutetaan tähän

"Kaukolämmön myynti kasvoi edellisestä vuodesta 10 % ja oli 6 633 GWh. Kaukolämpöliittymien määrä jatkoi kasvamistaan ja oli 15 182 kpl."

Helsingin Energia kaukolämmön myyntiin niin se on kaksinkertainen kun eikös 1.000 GWh ole 1 TWh? Mutta että pelkästään kaikkien pääkaupunkiseudun konesalien saaminen kaukolämpöverkkoon voisi oikeasti tarkoittaa yhtä (hake)voimalaa vähemmän. Ja tuo 11 TWh sähköenergiaa kulutetaan joka tapauksessa. Se pitää siis jotenkin tuottaa riippumatta siitä, saadaanko sitä talteen vai ei. Kannattaisi siis ottaa se talteen. Eikös?

Mutta kannattaa ottaa asioista selvää, eikä vain naureskella, että "hukkalämpöä, hah-haa".

Konesalien jäähdytyksen hukkalämpö on haaleaa, luokkaa 30 - 50 C. Vastaavia haaleita hukkalämpövirtoja löytyy vaikka kuinka paljon teollisuuden prosesseista ja muistakin kohteista.
Taajamien kaukolämpöveden lämpötila on luokkaa 100 C. Miten noista 30 - 50 C hukkalämmöistä saa 100 C kaukolämpöä? No lämpöpumpulla tietysti.
Mutta kun ne pumput maksaa turkasen paljon. Lämmön käyttäjä tietysti laskee, miten saa lämpönsä edullisimmin.
Ei tuo teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen ole mitään uutta, niitä on laskettu iät ja ajat että miten niitä voi hyödyntää ja kannattavat tapaukset on otettu käyttöön.
Ja jos esimerkiksi poliittisilla vero- ja tukiratkaisuilla muutetaan hintasuhteita niin voidaan saada aiemmin kannattamattomia ratkaisuja kannattaviksi.