Lämmitänkö tappiin verotetulla sähköllä ja lihotan samalla carunan australialaista sijoittajaa vai haenko metsästä lähes arvotonta energiapuuta. Eipä ole vaikea valinta.

No jos klapien teko ja käsittely on ehdottoman vastenmielistä hommaa, niin sitten ei auta kuin maksaa.  Mut minua lämmittää klapeilla lämmitetyssä suihkussa käydessä sekin, että verottaja ei ole päässyt sitä lämpöä verottamaan 
Omaa työtä toki on jonkinverran, mut kun sillä lämpiää paljon neliöitä  talossa ja käyttövesi, niin lasken uhrauksen olevan kannattava. Ja puutavarahan on alunperin energiapuuta jonka myynnillä ei saisi kuin kahvirahat.

Aurinkopaneelit istuu hieman huonosti tähän kuvioon, kun kesälläkin pärjää lämmittämällä kerran viikossa kattilaa. Sitten jos keskikesällä olisi kiinteistöllä paljon jäähdyttämisen tarvetta, niin aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö voisi olla toimiva ratkaisu. Siitäkin huolimatta että sähkö on kesällä edullista.

Oletko aurinkokeräilijää harkinnut ?

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 25.02.20 - klo:23:46

Jos joku väittää lämmittävänsä talonsa puunmyyntituloilla, niin metsää pitää olla pirusti.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.02.17 - klo:19:21

Sähkölämmitys on kaikista paras. Ei pannuja, eikä pannuhuoneita, ei nuohottavia piippuja jne. En tule koskaan käsittämään miksi oman metsän puut pitäisi jalostaa omassa pihassa poltettaviksi. Järkevintä ja kustannustehokkainta on myydä kaikki pois ja ostaa sillä rahalla energia muualta.

Kakkosharvennuksen ja päätehakkuun tulo kilpailee eri sarjassa, sieltä korjattava puuta ei kannata polttaa ja sieltä tulevilla rahoilla kyllä isompikin torppa lämpiää. Tarkoitin energiapuun ja ensiharvennuspuun pystykauppatuloa, se jää kyllä laihaksi.

Jos on uusi nollaenergiatalo tai muuten kulutus on pieni, niin silloin säästökin on olematon. Jollain raha ei määrittele elämää ollenkaan, silloinkaan ei ole pakko tehdä vastenmielistä hommaa. Jokainen tekee kuin parhaaksi näkee

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - tänään kello 00:15

Nämä viljelijät pitäisi tipauttaa ulos koko järjestelmästä. Järjestelmää ei pidä muuttaa niin, että kaikki saavat osallistua. Junioriurheilussakin jossain ikäluokassa opitaan pois "kaikki pelaa" systeemistä ja sen jälkeen pelipaikka pitää ansaita.

Jos kyseessä on normaali kasvitila, niin siellähän tuloa tulee 250-400€/ha. Vuosittaiset erot on säästä johtuen isot ja tulo on liian pieni, mutta ei sitä tappiolle saa menemään millään.

Jos taitavat viljelijät pärjää ilman tukia, ja taitamattomille niiden maksaminen on turhaa, niin kuka niitä ylipäätänsä tarvii?

Maataloustuki ei ole tarveharkintaista, eikä viljelijälähtöistä oikein ollenkaan. Nyt on jo tehty iso virhe, kun tukipolitiikalla on alettu hoitamaan eri tuotantosuuntien ongelmakohtia. Tälle tielle kun lähdetään, niin loppua ei ole näkyvissä. Tässäkin esimerkkitapauksessa yhden tilan ongelma on hoidettu, kun tunnette tapauksen paremmin, niin miten on tilan tukieurot muuttuneet? Onko käyty veronmaksajien kukkarolla vai muiden viljelijöiden? Vai onko tuen tarve jopa laskenut, kuka tietää?

Maataloustuen määritelmä (wikipedia):
Maataloustuki on tuki, jolla pyritään turvaamaan elintarvikkeiden tuotanto, kohtuulliset kuluttajahinnat, maaseudun elinvoimaisuus, sekä varmistamaan viljelijöille kohtuullinen tulotaso.

No jos klapien teko ja käsittely on ehdottoman vastenmielistä hommaa, niin sitten ei auta kuin maksaa.  Mut minua lämmittää klapeilla lämmitetyssä suihkussa käydessä sekin, että verottaja ei ole päässyt sitä lämpöä verottamaan 
Omaa työtä toki on jonkinverran, mut kun sillä lämpiää paljon neliöitä  talossa ja käyttövesi, niin lasken uhrauksen olevan kannattava. Ja puutavarahan on alunperin energiapuuta jonka myynnillä ei saisi kuin kahvirahat.

Aurinkopaneelit istuu hieman huonosti tähän kuvioon, kun kesälläkin pärjää lämmittämällä kerran viikossa kattilaa. Sitten jos keskikesällä olisi kiinteistöllä paljon jäähdyttämisen tarvetta, niin aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö voisi olla toimiva ratkaisu. Siitäkin huolimatta että sähkö on kesällä edullista.

Suomen ulkoministeriöllä on kovasti kerrottavaa reissussa oleville. Mitä kerrottavaa sieltä voi tulla ? Sveitsiläisiä kehotetaan pesemään kädet. Keuhkokuumetta aiheuttava virus voi olla paha tai sitten ei - riippuu kunkin omasta vastustuskyvystä.
Ylen mukaan Italiassa viedään viimeistä hernepurkkia kädestä. https://yle.fi/uutiset/3-11226974 On mullakin jo ylimääräinen Oltermanni jääkaapissa. 

Voisiko linkin lisäksi kertoa aihepiiristä jotain omintakeista ? Please.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.02.20 - klo:20:19

No hyvä esimerkki on tämä Mr. Big, joka teki joka hehtaarilla -50e tappiota.

Nämä viljelijät pitäisi tipauttaa ulos koko järjestelmästä. Järjestelmää ei pidä muuttaa niin, että kaikki saavat osallistua. Junioriurheilussakin jossain ikäluokassa opitaan pois "kaikki pelaa" systeemistä ja sen jälkeen pelipaikka pitää ansaita.

Jos kyseessä on normaali kasvitila, niin siellähän tuloa tulee 250-400€/ha. Vuosittaiset erot on säästä johtuen isot ja tulo on liian pieni, mutta ei sitä tappiolle saa menemään millään.

Jos taitavat viljelijät pärjää ilman tukia, ja taitamattomille niiden maksaminen on turhaa, niin kuka niitä ylipäätänsä tarvii?

Mitä mieltä olette 190hl Kiren kärryistä? Olisi mielestäni hinta/laatusuhteeltaan aika passeli hoilokärryksi. Vakiona näissä on jarrut kahdessa pyörässä. Onko järkevää käyttöä jos ottaa neljälle, kun lisähinta ei ole ihan kohtuuton. Onko nämä kuinka huoltovapaita vai joutuuko jollain aikavälillä tekemään jotain.

Minulla tuollainen kärry käytössä.
Ensin plussat
Kevyt vetää,hyvät jarrut,suht edullinen hankintahinta,hyvä maalaus.
Miinukset
Ei astintasoa takalaidassa peitteen laittoa ajatellen,takalaita vuotaa yläkulmista ilman teippaamista.laitoin ikkunatiivisteen saumaan.takalaita tosi nopealiikkeinen/pienet sylinterit.
Ainut vika ollut kun toisesta jarrusta katkesi palautusjousi.
Kärri ollut käytössä 7-8vuotta.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 24.02.20 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.02.20 - klo:20:40

Aika monen kohdalla on ollut se tilanne, että tavanomainen maanviljely on ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja kaikki muut kortit on katsottu loppuun asti. Ei ole ollut enää pahemmin menetettävää, joten luomussa on ollut vain voitettavaa. Vaikkei luomu olisi ollut menestystarina, niin muistissa on kuitenkin tavisviljelyn tilanne, eikä paluu siihen tuo mitään lisäarvoa. Kärvistellään siis luomussa ja odotellaan eläkettä tai tehdään muita hommia viljelyn ohessa.

tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

Luomuun siirtymisen syitä on tutkittu, sekä kokemuksia muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen. Mistään pudokkaista ei todellakaan ole kysymys.
Luomutilat ovat keskimääräistä isompia, viljelijät koulutetumpia, ilmeisesti nuorempiakin? Luomuviljely on vaikeampaa, pitää pärjätä ilman pelastavia kemikaaleja. Kannattavuus ja viljelyn puhtaus olivat isoimmat motiivit, luomutuki ei liittynyt kannattavuuteen eli varsinaisesti tuen takia ei luomuun siirrytty. Valvonta ja pyrokratia koettiin ongelmakohtina.

Luulisi, että nyt tulee ryntäys ja loputkin menestyvät tilat siirtyvät luomuun, ei siis rupusakki. Tavanomaiseen jää enää jäähdyttelijät ja peräpeiliin tuijottelijat. Luomutuki on hallitusohjelmassa paalutettu ja tullee ainoana varmana tukena säilymään, päättipä EU mitä tahansa, niin luomua se ei koske.

No hyvä esimerkki on tämä Mr. Big, joka teki joka hehtaarilla -50e tappiota. Jotain oli tehtävä. Nyt pyyhkii sitten luomussa hyvin, ainakin tässä vaiheessa. Osasyynä ehkä oman linjan löytäminen tai paremminkin kehittäminen. 750ha hernettä ja Lidlin kanssa sopimus omasta brändistä. Oli tehnyt myös oivaltavan havainnon. Kuluttajat eivät halua maksaa luomusta enempää kuin tavanomaisestakaan. Siksi oli sopinut Lidlin kanssa, että luomuherne ei ole juurikaan tavanomaista kalliimpaa.

Kyllä se taloudellinen vaikutin on siellä pohjalla.

Tottakai se taloudellinen vaikutin on pohjalla . Aika fiksu kaveri tuo mainitsemasi Big . Taitaa markkinoinnin eikä jää ihmetelemään vaan toimii .

Ottakaa oppia , älkää olko kuin Savolaiset , myö tarvitaan kaikki , muut ei mitään .