Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onko kellään tietoa tai kenties kokemuksia vehnäkokoviljasäilörehun säilönnästä lipeällä? Vois korjata sadon vielä kuivempana. Ammoisina aikoina eli 80-luvulla olkien lipeäsäilöntäähän kokeiltiin, nyt on muodissa tämä suudavehnä, mut ku ei oo sitä kiinania. 
Kiinanin menetelmä taitaapi muuten olla lipeää. Soda = sooda ja caustic soda = lipeä.
Viisi näyttää ammun mukaan olevan kasvamassa. Yhden nimi on Action ja toisen Enkeli, saas nähdä kumpi ennuste osuu oikeaan...
1. Nyt vajaa 30. Kohta reilu 40.
2. 0,000193548, eivätkä maksa vuokraa.
3. Kakskytä tai kolokytä vuotta, en tiedä hinnoista.
4. Tekisiköhän tilaisuus ostajan? Ei maa täällä oikein ole liikkeellä eikä käy pyydykseen.
lypsyasema menee kans konepoistoilla
Meillä oli sama ongelma kun käytettiin kutterinpurua, kun vaihdettiin rahkaturpeeseen niin lietekuilut on pelannut kuin unelma. Monesti kuilut täyttyy kevääseen mennessä ritiläpalkin tasalle, kun lantavarastot käy pieniksi. Kuilut "putoaa" samana päivänä kun lietesäiliötä aletaan vajentaa. Ja nyt ei käy niin kuin ennen, että nestemäinen tavara valahtaa kuilun keskeltä kokoojakuiluun ja kuivempi jää kuilun reunoille.
Turve on aika kallis ratkaisu noin utareterveyden kannalta. Ennemmin vettä kuiluun tai tuo kierrätys.
Miksi turve on kallis utareterveyden kannalta?
Sen minäkin haluaisin tietää. Meillä turpeen puute tulee kalliiksi.
Vähänkään syrjemmässä olevan navettahallin vakuusarvo on pankille negatiivinen ja on suurinpiirtein purkukustannuksen suuruinen. Pystyssä olevasta rakennuksesta pitää maksaa kiinteistöveroa.
kyllähän se niin on, että tuo robottihomma ehkä tällä hetkellä vahvimmin mielessä ja valitettavasti vielä sen kalleimman kaavan mukaann, eli ensin yks vähän ajan päästä kaks. Pellon puolesta vois mennä suoraan kaks kpl, mutta hyppäys hieman hirvittää...
Yhden robon vaihtoehdossa olen vielä erillisruokinnan kannalla, koska karjakoko ei mielestäni vielä riittävän suuri, jotta kannattaa jauhaa useita eri seoksia päivän aikana.
==> Lypsäville riittää yksi seos, varsinkin jos robolla saa lisärehua.
Tietenkin appeen teon voisi automatisoida, mutta siinä vaiheessa alkaa mielestäni mennä liian paljon pätäkkää härpäkkeisiin etenkin yhdellä ropolla. Kioskit eivät maksa paljon ja niistä saa mielestäni suth toimintavarmat.
==> Eiks se ollut niin että toimintavarmimman spiraalin kioskille saa kun sijoittaa siilon kioskin päälle...
Lisäksi kuivauskapasiteettia viljalle olemassa, jolloin viljapuoli ainakin yhelle robolle toimii.
==> Rehuviljan kuivaus on hullun hommoo!!!
Noukinvaunulla korjattu säilörehu voisi ainakin alussa mennä jo olemassa olevalla pienkuormaajalla jatkossa mahdollisesti kiskoruokkijalla tai matolla eli ruokintapöytä olisi kapeaa mallia. välivarasto kerralla niin iso että sinne on myöhemmin mahdollista sijoittaa kiinteä apemylly yms.
Se seinäjokinen kaveri suosii verhoseinää ja viileää ratkaisua, mutta itseäni se hieman epäilyttää.
==> Luulo ei ole tiedon väärti, mutta se tekee asiantuntijan.
Voi toki olla hyväkin, mutta mukavuuden haluisena kaverina en halua navetoida talvella turkishaalareissa kun sen verta korkealla kuitenkin ollaan, että lumi ja pakkanen ovat aika tuttuja juttuja. Mielestäni riittää, että navetan ilma on puhdasta ja raikasta, lämpötila saisi olla talvellakin plussalla.
Hyvä parsien mitoitus tietenkin tärkeää ja lisäksi niiden kestävyys, mikään ei syletä niin paljo ku hitsailla alle 10v. vanhoja parsirakenteita. Lisäksi kuivikkeen siirto parsiin pitäisi olla mahdollisimman helppoa, joskus tullut törmättyä miljoonapalatsiin, jossa on kaikki mahdolliset hilavitkuttimet, mutta kutteri kannettiin pikku saaveilla miljoonan mutkan kautta parsiin.
tämmösiä nyt mielessä saa kommentoida
http://www.nukamel.com/
ja pysyy suomalaisen tissinkoittajan piiiiiiiiiiiiiiiiitkä käsi poissa taskulta.
Toisekseen tuotteen laatukin on ihan toista luokkaa kuin valion ylihinnoiteltu kura. 
nukamel meilläkin käytössä, mutta valiolainenki toimii hyvin. hinta on ratkaiseva tekijä.
Ja kun ostaa brassipihviä ja uusi-seelantilaista lammasta, niin ei pääse suomalainen lihantuottaja rikastumaan
Tarpeeksi kauan kun pedot hyökkäilee kimppuun, niin lampaankin hermot pettää.
Koska suomalainen talonpoika tekee saman?
Joo ei ihan TÄYS kuivikepohja,on sentään lantakäytävä. Keväällä kun lehmät lähtee laitumelle niin mättää lantalaan pariksi kuukaudeksi lannat muhimaan, niin on jo hyvää levitettävää ruismaalle.
tulee aika paljon ruista?
Claassista ihan ok kokemuksia, muinoin jotkut Welgerit tahtoi olla ranttuja narunsa päälle, piti olla sisalia. Ruuvisyöttöisistä Jontikoista ei minkäänlaista haisua, kertokaapas "nurmiporan" omistajat kokemuksianne.
Kenellä muuten on "uusi" kovapaalain, eli ihan tällä vuosituhannella hankittu, vai hakkaavatko kaikki heinänsä joillain 80-luvun "ikuisesti" kestävillä paalaimilla?
Ei sentäs niin tuoreella koneella. Verku 15 on 70-luvun puolestavälistä. Syö vain heinää ja sisalia. Klappia alkaa olla pari senttiä männässä ja jonkin verran vauhtipyörässä. Mutta eihän sitä voi ilmaiseksi antaa kuusankoskelle.
Onko kukaan kokeillut Ydre grinderin lantakoneessa köyttä vaijerin tilalla? Ei oikein tahdo vaijerit kestää kelalle kelaamista. Ja koska keksitään Puuha Pete avokouruun, Anniko sen nimi on?
Alternalla niitetään ja ajosilppurilla kerätään. paikoitellen ei tosin ole paljoa mitä kerätä. Sekaan laitetaan Bonsilagea. Paalut Bonsilagetetaan jos urakoitsijalla on vehkeet paalaimessa.
Tota ööö. En tiedä noista pannujen ja varastosiilojen koosta, kun minulla on kuivurina murskamylly. Se vain ihmetyttää kun verrataan 10 vuoden takaisia rakennuskustannuksia uusiin investointeihin. Toisaalta ei ne paljoa tunnu muuttuneen. Oma navetta maksoi 10 v sitte vähän toista miljoonaa rahayksikköä. Avoimilla ovilla yhden tutun uudessa navetassa näytti menneen suurinpiirtein sama kappalemäärä käytössä olevaa valuuttaa...
Ilmoituksen voi jättää kaksi kuukautta kerrallaan (eli esim tammikuun alvi pitää tilittää maaliskuun 15. päivä ja samalla voi tilittää helmikuun).
Haittapuolena on se, että kirjanpito pysyy ajantasalla.
