Onko kellään tietoa tai kenties kokemuksia vehnäkokoviljasäilörehun säilönnästä lipeällä? Vois korjata sadon vielä kuivempana. Ammoisina aikoina eli 80-luvulla olkien lipeäsäilöntäähän kokeiltiin, nyt on muodissa tämä suudavehnä, mut ku ei oo sitä kiinania. 

Miksi haluat kuivempaa? Miksi haluat lutrata lipeän kanssa?

Bakteereilla ja jopa ilman säilyy ihan hyvin, kunhan on lyhyttä silppua.

Säilyy säilyy, kunhan tuumailen...

Onko kellään tietoa tai kenties kokemuksia vehnäkokoviljasäilörehun säilönnästä lipeällä? Vois korjata sadon vielä kuivempana. Ammoisina aikoina eli 80-luvulla olkien lipeäsäilöntäähän kokeiltiin, nyt on muodissa tämä suudavehnä, mut ku ei oo sitä kiinania. 

Joku vuas sitte oli topiikkia Urea entsyymin käytöstä em kohteeseen. Olis torennäköösesti hyvä, mutta lehti om karonnu historian hämärrii ja entsyymin myyjää ei oo vastaan tullu eres Euroopan näyttelyysä.
Vissii tullu huanosti sihtaaltua....!

Onko maahisella viä vehnät puimati

Tän vuotisiin ei taitais enää lipeäkään auttaa?  Ja ei oo puimati, ensi vuotta ajattelin. Tuo kvsr-lipeöinti tuli vaan mieleen säilöntävaihtoehtona, että toimisko?

Eiköös se oo aika kallista ja luvanvaraista toimintaa?

Tän vuotisiin ei taitais enää lipeäkään auttaa?  Ja ei oo puimati, ensi vuotta ajattelin. Tuo kvsr-lipeöinti tuli vaan mieleen säilöntävaihtoehtona, että toimisko?

Entäs ureointi, helpompaa käsittääkseni eikä tarvitse mitään lupia.
"Oljen säilönnässä käytettävä urealiuos valmistetaan niin, että 60 litraan haaleaa vettä liuotetaan 40 kg lannoiteureaa. Liuoksen sekoittaminen nopeuttaa urean liukenemista. Valmista liuosta käytetään olkien säilönnässä 70 - 100 litraa tuoretonnille. Sopiva oljen kosteus on 25 - 50 %. Kuivan oljen säilöntään urealiuos ei sovi.
Liuos ruiskutetaan olkimassaan paalaimen noukkijalla tai annostellaan karholle esim. puhtaalla kasvinsuojeluruiskulla. Ureoitu olkipaali on saatava muovikalvon alle viimeistään vuorokauden kuluessa liuoksen annostelusta. Aluksi olkimassa lämpenee hieman, koska urean hajoamisreaktiossa syntyy lämpöä, mutta se tasaantuu muutaman vuorokauden kuluessa."

"Ammonoinnilla sulavampaa olkea

Olkien ammonointi on luvanvaraista toimintaa ja siksi sitä käytännössä voi tehdä vain vaadittavan tutkinnon suorittanut henkilö. Ammonointia tehdään käytännössä vähän, koska ureoinnilla saadaan sama vaikutus ja sen käyttö on helpompaa.

Ammonoitu olki sopii parhaiten korsirehuksi lihanaudoille ja emolehmille. Ammoniakki nostaa samoin kuin urea rehun pH:n 8 - 9:n välille estäen kostean oljen homehtumisen. Ammoniakkikäsittely parantaa lisäksi orgaanisen aineen ja kuidun sulavuutta parilla prosenttiyksiköllä.

Ammonoitava olki on paalattava (pyöröpaalit) puintikosteana (kosteus 25 - 50 %). Paaleihin johdetaan ammoniakkia haponkestävän pistimen avulla 30 - 35 kg oljen kuiva-ainetonnia kohden. Käsittelyssä on käytettävä suojahaalaria ja käsineitä sekä tarkoitukseen sopivilla suodattimilla varustettua kokonaamaria. Ammonointia ei voi suorittaa, jos lämpötila on alle 0 astetta."

Pitäisi olla varmaan rehu-ureaa. Apulantaa ei Eviran mielestä saa syöttää lehmille  Kummaa sakkia..

K

Pitäisi olla varmaan rehu-ureaa. Apulantaa ei Eviran mielestä saa syöttää lehmille  Kummaa sakkia..

K

Sammaa kasaa tuavat , mutta liiteenä tosikallis paperi! Triplaa hinnan heti kärkeen!

Näinhän se on

Apulantaurea 170€/tn (arvaus)
Rehu-urea 580€/tn (tieto)
Suojattu urea n. 2500 €/tn.

Apulannan syöttäminen naudoille ei ole ihan sallittua. Apulantaureassa voi olla raskasmetalleja, mutta enpä mene vannomaan että olisi. Rehu-ureassa on todiste että niitä ei ole.

Tulipa kevättalvella syötettyä viimeiset 1991 typpiveron edestä ostetut ureat. Kemiran säkeissä tulivat ja eka erä vaihdettiin uuteen kun kuulivat että menee rehuksi. Tavara oli peräisin suuresta ja mahtavasta Neuvostoliitosta (mukulat ks Wikipedia) ja suurten toleranssien maassa oli junanvaunun laattialta tullut mukaan hiekkaa.

Olkien kanssa ei ole tarvinnut tällä vuosituhannella pelata kun puisevaa säilörehua on, kiitos EU:n, tontti täynnä pyytämättä ja yllätyksenä jollei ole puomia tienpäässä. Kokoviljarehu säilyy AIV menetelmin jos ei päästä pahnaksi. Aivan vihelässä tulee tietty naudoille tärkeä juomavesikin samalla.

Onko kellään tietoa tai kenties kokemuksia vehnäkokoviljasäilörehun säilönnästä lipeällä? Vois korjata sadon vielä kuivempana. Ammoisina aikoina eli 80-luvulla olkien lipeäsäilöntäähän kokeiltiin, nyt on muodissa tämä suudavehnä, mut ku ei oo sitä kiinania. 

Kiinanin menetelmä taitaapi muuten olla lipeää. Soda = sooda ja caustic soda = lipeä.

Juu, mikään tavallinen rehusooda ei käy tuohon soodavehnämenetelmään. Täytyy olla vahvempaa tavaraa.

Lainaus käyttäjältä: mah - 30.10.09 - klo:08:06

Onko kellään tietoa tai kenties kokemuksia vehnäkokoviljasäilörehun säilönnästä lipeällä? Vois korjata sadon vielä kuivempana. Ammoisina aikoina eli 80-luvulla olkien lipeäsäilöntäähän kokeiltiin, nyt on muodissa tämä suudavehnä, mut ku ei oo sitä kiinania. 

Kiinanin menetelmä taitaapi muuten olla lipeää. Soda = sooda ja caustic soda = lipeä.

Totta. Minustakin lipeäsäilöntä ja soodavehnä on sama asia. Lipeä liuottaa kuoren sellaiseen muotoon että eläimen ruuansulatus pääsee jyvän sisustaan käsiksi. Vehnä käytännössä kuoriintuu.
 Ureointi ja ammonointi ei käsittelynä takaa jyvän hyväksikäyttöä pötsissä. Oljenkin ry-arvo nousee jotain 0,02-0,03 ry. Eli vilja pitää vielä jauhaa.
  Kyllä kuule ainoa toimiva hyvä edullinen ja hyvänhajuinen tapa on rikkoa jyvät ja polkea siirapin tai hapon kanssa laakasiiloon tai jollekin muulle alustalle. Siinä on kaikki viljat silloin valmista ruokaa.
  Olki sitten erikseen paaleihin ja muovi päälle. Hyvä tapa on puida korkeaan sänkeen ja sitten vielä niittää niittomurskaimella ja paalatakääriä.