Onkos kellään ek:ssa vaakaa, mitä esim. Agrimarket tarvikelehdessään markkinoi. Taitaa olla sama kuin tässä linkissä..

http://www.vaakatalo.com/sivut/tarkat_tiedot.php?id=130

Jos on niin...

• Onko miten tarkka?
• Onko hankala käyttää, se kait pitää taarata aisat tietyssä asennossa ja punnitukseen nostaa samaan korkeuteen kuin taaratessa,vai?
• Miten vaikuttaa öljyn jäykkyys esim. talvella..
• Vaikuttaako anturi ek:n toimintaan eli noston nopeuteen.

Vaihtoehtona on 3tonnin digit. koukkuvaaka.. hinta puolet tuon hinnasta.

Ei noista ole..
Mutta olen kasannut pressutelttoja missä runko 2x2 soirosta ja K-raudan myymistä valmiista kulmaraudoista/palikoista joilla saa kasattua rungon..Katto& seinät kestopeitteestä... Hyvin nää on kestäneet talven myrskyt..

Tuossa linkki k-raudan esitteeseen, siellähän on myös valmiita telttoi..

Teltta

Ei tossa mitään ongelmaa ole. Pakki päälle ja ajaa suoraks.

Niin juuri, toihan on Massikoiden laivausasento, mahtuu enempi kyytiin..

Taitaa tökkiä se Nit.dir. karjanlannan 170kg kokonaistyppiraja ensinmmäisenä vastaan.. Mullakin vasta tulleessa analyysissä  kok.typpi 4,0 (edellisessä 3,5)  eli  n. 40  mottia/ha saisi kalenterivuonna levittää..

Fosforin osalta lanta on laimeaa 3,1 kok P..
[/quote]
Kerros ny ihan asiantuntijana onks tosi että jos lannotat virstalla kolme satoa kesässä ni saat ruutata vaan 15 m3/ha kerralla ja naranian pussista loput 1100kg kolmeen satoon? ((550+350+250)P5+P5+ssp)
Ymp.terroristit =Järjen jättiläiset?
[/quote]

Enpä tiiä, kun en ole asiantundija.
Siis onko tuollainen rajoitus että max. 15m3/ha virtsaa saa kerrallaan levittää..

Pelto lannoitetaan, jotta sataisiin satoa ja paperit tehdään jotta saadaan tukea. Eikös juu?

Ei kai, sentäs ollaan maailman rehellisin kansa  ..

Kumma kun tuos lieteanalyysissä muut arvot laimeni edelliseen mutta kok.typpi nousi  millähän viisiin sitä saisi alemmaksi muutakuin vedellä lantraamalla..
Miten käy typen jos lantanäytteen keittää ensin..

Ei kai se kovin kummonen juttu oo laittaa jotain vanhaa Ylö HP tai vastaavaa pumppuhapotinta ruikkimaan happoa siirtoruuvin kyljes olevasta reiästä viljaan. Suutin mahdollisimman alhaalle kierukkaan...

Ei kuitenkaan kovin alas, nääs valuu happo ruuvista pois. Omas ruuvissa (n. 7m pitkä) n. hapon syöttö n. 1m korkeudella alaosasta..

Vielä tuosta säkkiin hapottamisesta, se on mukavampi hapottaa verrattuna avolaariin että hapon käryt pysyy siellä säkissä.. pitää säkinsuulta nuuhkaista ennekuin nenässä kirpasee..

Lainaus käyttäjältä: SKF - 23.03.08 - klo:19:39

Mutta kun maassa ei ole fosforia. Ei auta vaikka ph on jo 7 kieppeillä silti fosforiluku 8,2. Siis pilkku ei kokonaisluku!
Tänään väkästelin viljelysuunitelmaa ja taas sama onkelma sontaa ei saa laittaa kun 40 m3/ ha ja fosforista vajausta kaikkien lannoitus kokeilujen jälkeenkin viljoilla 78kg.Nurmilla vielä korostuu vajausta parhaalla lohkolla 145 kg ja kyse vain vuosilannoituksesta ei perustamislannoituksesta! 

Siis mikäs tommosella fosforiluvulla sonnan laittamista estää? Ei pitäis...

Taitaa tökkiä se Nit.dir. karjanlannan 170kg kokonaistyppiraja ensinmmäisenä vastaan.. Mullakin vasta tulleessa analyysissä  kok.typpi 4,0 (edellisessä 3,5)  eli  n. 40  mottia/ha saisi kalenterivuonna levittää..

Fosforin osalta lanta on laimeaa 3,1 kok P..

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 24.03.08 - klo:12:39

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Happoviljalla suursäkissä riittä kun saa kuivaan paikkaan ja ettei linnut ja jyrsijät pääse niihin.. Ilmatiivis ei tartte olla..

Tuossa raportissa on juttua myös hivenlannotteista..
 
viljatutkimus_raportti2007.pdf

No, tietysti omia tuotteitaan kehuuvat.. .

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.

Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Kemiran hivenlannoitteita oon käyttänyt jokusen vuoden. Nytkin tuli/tulee Pellon hiven y1:tä ja Hiven NK:ta.
Käyttö pääasiassa viljoille..

Saahan tosta perustamisvuonna kaksi satoa: vihantavilja heinäkuussa ja 2. sato jossa lähes puhdasta nurmea syyskuussa.

Jos vihantaviljasta kovaa satoa haluaa niin kaura suojaviljaksi..
Kerran oli Roopea sv:na ja suht kova lannoitus.. kasvusto oli tiheää  (pensoi kovasti) ja n. 120cm  korkeata.. Ei hyvä, alla oleva nurmi kärsi liiasta varjostuksesta.
Rehu ei maittanut juurikaan elukoille ja aika huonosti säilyi, muist. virhekäymistä eli liikaa typpeä kenties.. Tuon jälkeen ei enää kauraa suojaksi, vaan pääasiassa vehnää joka ei varjosta liikaa eikä kerkiä liian vanhaksi ekaan korjuuseen..

Tuossapa viime kesänä em. opein perustettu nurmi.. Kyllä hää tais talvesta selvitä

Lainaus käyttäjältä: articla - 15.03.08 - klo:21:35

Mikähän mahtoi olla tutkimuksen loppupäätelmä? Muistaneeko kukaan?

Pimees muokaten rikkakasvien siemenien itäminen oli vähäisempää kuin valoisas muokattuna.

Tarvaalan agrolookit tuota testailivat olikohan se -94 vai -95, KM:ssä taisi olla juttua tuolloin..

Jos keskiarvoilla jotain pystyy pelaamaan niin ei missään lohkon näytteessä voi ihan hirmuinen fosfori olla. Mullakin ne pyörii juuri 40 kahtapuolta. Jos joutuu tekemään 41 maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa ajaa paskaa ja viereen toinen kasvulohko fosforiluvulla 38 ni siihen sitten saa ajaa.    40 fosforiluku on näillämailla yleensä arveluttavan korkean raja. Lannoitefosforia ei oo käytetty vuosiin mutta ei fosforiluvut oo muuttuneet mihinkään suuntaan.

 On sulla ihme pellot  . Eikö edes kalkitus auta jotta fosfori irtoais kasvien käyttöön..

Näillä omilla hietamailla max. fosforit 20 luokkaa..
 Nyt vielä kaiken lisäksi juuri tulleessa lanta-analyysissä kok.fosforia enää 0,31 Pkg/m3 (edellisessä lyysissä 0,6).. kasville käyttökelpoinen P on sitten vielä alempi.. Ei toinna enää taulukkoarvoja käyttää..  .
Jätin kaupan rehut ostamati niin laimeni liete..

Onko noissa vielä se sama 300-sarjan kuuluisa jousi aluevaihteessa?

On joo.. 4300-sarjassa ei sitten enää ollut sama systeemi.. Toinen tyyppivika lienee että rungossa olevan välikotelon (missä neliveto tulee "ulos") pultit löystyy, ainakin omas 399 teki tuon, kierrelukitteella kun pultit laittaa, niin pysyy masseri kasassa.  . Huollon mukaan tätä vikaa myös 4200-sarjassa..