Nyt ollaan talvi availtu syksyllä "kaasutiiviiksi" teipattuihin suursäkkeihin laitettua kosteaa viljaa ja vielä en ole keksinyt selkeää selitystä vaihtelevaan (oman) työn laatuun. Muutamia säkkejä päältä asti kuranttia tavaraa, mutta joistain on lapioitu alusten alle reilustikin homeista tavaraa.

Nyt kuulisin kokeneempien kommentteja tai vinkkejä, miten se sisäsäkki pitää sulkea niin, että on varmasti tiivis? Teippi vai joku side? Ja millainen side tai millaista teippiä? Muita kikkoja? Suursäkkien loputtua tuhannen kiloa jeesusteipattiin "eräpussi" -nimellä myytäviin topakoihin polyeteenisäkkeihin ja niissä ei ole mitää huomautettavaa, mutta suursäkkityöskentelyssä on vielä opiskeltavaa.

Petri

Lopeta tuommonen pelleily ja tee ens syksynä murskeviljaksi vaikka aumaan jos ei ole sopivaa siiloa. Johonkin seinän viereen niin on edes yksi seinä jota vasten läjätä.

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.

Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Kysyin silloin syksyllä liian myöhään, "oli jo housuissa". Olen homepölystä kyllä ollut itsekin huolissani, maski on tosin ollut päässä sitä homeista lapioidessa. Rakennukset (joiden seinää vasten sen auman tekisi) ovat toistaiseksi puuttuneet, joten tällainen temppuilu... Vissiin pitää ostaa peräkärryn perälautaan pieni viljaruuvi, niin saa sen hapon järjellisesti sekoitettua viljaan, lapiopelillä en keksinyt systeemiä. Ja auttaa se joissain muissakin siirto-operaatioissa?

Mutta harkinnassa on, miten toimia tulevaisuudessa? Tässä vaiheessa ollaan vielä "tasamaalla" eli mitään vanhaa (koneita, rakennuksia) ei ole tukena tai rasitteena. Kuitenkin viljaakin on tarkoitus viljellä; sekä viljelykierron, jyvien että oljen (jota täällä ei ole läheltä ostaa) vuoksi. Suunniteltu viljelyala on vuosittain jotain 20-30 ha välillä, ehkä jatkossa hieman enemmänkin. Pitäisi selvitä mahdollisimman pienillä investoinneilla ja työllä... Naapurikylässä on vuokra(lämminilma)kuivuri, mutta epäilyttää vankasti öljyllä 12 km päässä kuivatuksen talous. Onko missään opasta kylmäilmakuivurin tekoon, vai onko tämäkin menneen maailman meininkejä?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 24.03.08 - klo:12:39

Olisit säilönyt propionihapolla (kuten syksyllä sulle ehdoteltiin) niin ei olisi homeessa.
Pilaat vielä terveytes sen homeviljan kanssa.

Vielä jatkokysymys: kuinka "huolettomasti" sen propionihapotetun säkin voi sulkea?

Happoviljalla suursäkissä riittä kun saa kuivaan paikkaan ja ettei linnut ja jyrsijät pääse niihin.. Ilmatiivis ei tartte olla..

Täällä päin oli tapana 70-luvulla varastoida propionihappoviljaa autiotaloissa. Ruuvilla ikkuna-aukosta jyvät sisään ja ulos. Ei tarvitse sulkea millään/mitenkään, kunhan ainetta on joka jyvässä.

Aivan edullinne homma se propionihapposäilönta on.Jos et muuta keksi niin kaada kastelukannusta happoa kun puimurista tyhjennetään viljaa peräkärryyn,niinkin ovat hurjemmat tehneet,kaasunaamari kyllä hyvä olla nokalla.Mutta kyllä paree on hommata se kierukka ja hapotin on hiukan helpompaa ja tasaisemmin menep happo.Jos viljaa pilaantuu se on aina kustannus myös.

Jos viljaa pilaantuu se on aina kustannus myös.

Havaittu juttu, valitettavasti.

Petri

Ei kai se kovin kummonen juttu oo laittaa jotain vanhaa Ylö HP tai vastaavaa pumppuhapotinta ruikkimaan happoa siirtoruuvin kyljes olevasta reiästä viljaan. Suutin mahdollisimman alhaalle kierukkaan...

Ei kai se kovin kummonen juttu oo laittaa jotain vanhaa Ylö HP tai vastaavaa pumppuhapotinta ruikkimaan happoa siirtoruuvin kyljes olevasta reiästä viljaan. Suutin mahdollisimman alhaalle kierukkaan...

Ei kuitenkaan kovin alas, nääs valuu happo ruuvista pois. Omas ruuvissa (n. 7m pitkä) n. hapon syöttö n. 1m korkeudella alaosasta..

Vielä tuosta säkkiin hapottamisesta, se on mukavampi hapottaa verrattuna avolaariin että hapon käryt pysyy siellä säkissä.. pitää säkinsuulta nuuhkaista ennekuin nenässä kirpasee..

Kyllä mulla on happosuutin aivan alapäässä ruuvia ja yläpuolella ruuvia eikä tuota hapon valumista ole ilmennyt.Tietysti se voi olla ylempänäkin.
Petrin kannattaa nyt hyvissä ajoin suunnitella asia,silloin kun on puintihetki tulee aina pikkusen kiire kehitellä viljan varastointisysteemejä.

Eipä ole montakaan vuotta vielä siitä kun itsekin temppuiltiin vastaavalla systeemillä. Puimurista suoraan suursäkkiin tavaraa, luonnollisesti sisäsäkki oli käytössä. Se ulkosäkki trukkipiikkeihin ja etukuormaaja sopivalle korkeudelle. Säkin täyttö on yksi kriittinen vaihe säilönnän onnistumiselle. Mahdollisimman tiiviisti pakattava ettei jää paljon ilmaa. Eikä liian täyteen säkkiä, että saa kunnolla kiinni. Sisäsäkki oli semmosta "putkea", josta leikattiin sopivia pätkiä. Molemmat päät puneelle ja paalinarulla tiukasti kiinni. Ensin naru kiristettiin kierteelle punotun "kaulan" ympärille ja sitten kaula käännetään kaksinkerroin ja taas kiristetään.
Tavara säilyi säkeissä hyvin. Poikkeuksena tietenkin jyrsijöiden aiheuttamat vahingot. Todettiin, että säkkejä ei kannata peitellä kovin tiiviisti. Jyrsijöillä hyvä ruokapaikka eikä pääse pedot ahdistelemaan.  
Sidonnassa voisi käyttää myös akkuporakonetta ja vahvaa teräslankaa. Akkukoneella saa ainakin tiukalle sidoksen.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 24.03.08 - klo:16:13

Ei kai se kovin kummonen juttu oo laittaa jotain vanhaa Ylö HP tai vastaavaa pumppuhapotinta ruikkimaan happoa siirtoruuvin kyljes olevasta reiästä viljaan. Suutin mahdollisimman alhaalle kierukkaan...

Ei kuitenkaan kovin alas, nääs valuu happo ruuvista pois. Omas ruuvissa (n. 7m pitkä) n. hapon syöttö n. 1m korkeudella alaosasta..

Vielä tuosta säkkiin hapottamisesta, se on mukavampi hapottaa verrattuna avolaariin että hapon käryt pysyy siellä säkissä.. pitää säkinsuulta nuuhkaista ennekuin nenässä kirpasee..

Joo en mä nyt ihan juureen tarkottanukkaa vaan just siten, että ruuvia on tarpeeksi vielä suuttimen jälkeenkin sekoittumisen varmistamiseksi.

Voe on niitä aikoinaan tullut vilja pusseja tehtyä ei niihin kyllä mitään aineita sekaan laitettu, tuoreena vaan pussiin ja pussinsuu paalinarulla lujasti kiinni, ja hyvin säilyvät. Talvella sitten nosti säkin murskan päälle ja pohja auki, siinä meinas tulla kuuma, kun hakkas putkella säkin kylkeen jos sattu olemaan vähän vilja kohmeessa. Joskus joku säkkii meni pilalle, kun oli huonosti sidottu kiinni tai jyrsijät poranneet reikiään..

Petrin kannattaa nyt hyvissä ajoin suunnitella asia,silloin kun on puintihetki tulee aina pikkusen kiire kehitellä viljan varastointisysteemejä.

Totta puhut. En nyt viitsi viime syksyn olosuhteita lähteä kertomaan tässä, tulee sen verran epäuskottava tarina kaikesta, mikä voi kerralla mättää... Se tuli kuitenkin opittua, että kun on pienviljelijänä urakoitsijoiden varassa, niin pitää olla aina kaksi mahdollista ketjua työkohteeseen olemassa, niin hyvällä tuurilla toinen saattaa toteutuakin.

Petri

PS. vinkkejä tulevaa varten on tullut ihan kiitettävästi. Nyt on vielä aikaa viritellä kuvioita, kun puolimetriset hanget kimaltelevat vainioilla!