Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 13

Viestit - Utopiaa

Onko turvemaa ja syysrypsi tuhoon tuomittu yhdistelmä? Jos kylväis harvan ohran päälle ja syysrypsin alle. Pellot ojattu viime vuonna ja raakasti muotoiltu pyöreiksi.
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.

Ja kysyntää ja tarjontaa ei vain haluta miettiä yhtään. Ei siis yhtään. Maidolla ei ole sellaista kysyntää että siitä saisi hyvän hinnan. Eikä tule olemaan, luultavasti enää koskaan. Mutta tätä ei haluta miettiä yhtään. Ei yhtään. Sama kuin joku olisi mallasohran viljelijä ja vuokraisi siihen mallasohran viljelyyn lisää alaa hinnalla millä hyvänsä. Kasvattaisi sitä omaa mallasohran viljelyä ihan vaan siksi kun kokee olevansa mallasohran viljeliä jonka pitää viljellä sitä mallasohraa. Vaikka hinta olisi mikä.

Samaan aikaan rakennusmestareille maksetaan jo yhtä paljon kuin lääkäreille, vaikka kyseessä on aika helppo AMK tutkinto eikä 6 vuoden tutkinto sen jälkeen kun on mennyt lukion jälkeen pari vuotta lääkiksen pääsykokeisiin lukemisessa.

Siis ihan oikeasti, sitä maitoa ei tarvita. MAITOA EI TARVITA LISÄÄ. Jos on paljon jo alaan investoitu (löytyy ajanmukaisia rakennuksia jne)  ja laajennus ei paljoa vaadi lisää, niin sitten voi toki kokeilla. Mutta silloinkin on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan enemmänkin menneisyyden tekohengitykseen.

Tällä välin Anttix:n työmaalla varmaan puretaan muottilaudoituksia navettalaajennuksen anturamuoteista.   ;D Onhan maidontuotanto aika varma tuotantomuoto ja ainakin omasta mielestä helpoin tapa saada nimi veropörssiin. Itsestä ei ainakaan rakennusmestariksi olisi saatikka lääkäriksi.  :o
Iso putki on toki hyvä, mutta jos tehtäviä rumpuja on tyyliin 25kpl ja niihin vähintään kaks putkea peräkkäin 50 euron putkella hintaa tulee 2500 euroa ja 100 euron putkella jo 5000 euroa. Kyllä erotuksella muutaman tukosksen avaa..

Itellä on 8 millin harjaterästangosta tehty 18 metrinen rassi minkä saa purettua 3 metrin paloihin. Liitos on sellainen koukku ettei se pääse aukeamaan jos rassi on suorana (siellä putkessa siis).
Oikeastaan kaikki muut vaihtoehdot voi olla mahdollisia, mutta maatalouslomittajaksi en ikinä ala !


Muokataan nyt omantunnon voimissa .... mä en vaan ymmärrä niitä parsipuuhaloiden isäntiä, jotka ovat tyhjänneet navettansa ja jatkavat samaa työtä toisten navetoissa. no tietenkin jokainen saa tehdä miten tykkää!
Lomittajaksi minusta tuskin olisi, mutta homman tekee helpoksi se, että täällä ei ole lomittajille töitä. Eikä palkatulle maataloustyöntekijällekään. Ehkä hakeutuisin kuljetusalalle kurssien kautta?

Kyllä töitä ainakin kaikille nykysuomesta löytyy. Jos siis reilu 2 tonnin alkupalkka (sis lisät) riittää. Ja nousee se siitä kolmeen tonniin aika pian jos osoittaa oikeasti tekevänsä ne työt.

Älä puhu paskaa.
>jos olisi 100 hehtaaria tukikelpoista peltoa ja velkaa nolla euroa

Onko tuo mielestäsi jotenkin erikoisen tuottava tilarakenne

Ei mitenkään erikoisen tuottava, mutta sillä pärjäisi jo vaikka ilman minkäänlaista eläintä ja myydessä voisi saada vielä omansa pois toisin kuin paskantuotantolaitoksesta 10 vuoden käytön jälkeen...
Ei tää viimeinen maidonhinnan pudotus katastrofi ole mutta aiemmat kyllä . Velaton pärjää ilman lehmiä mutta velkaisen on pakko jatkaa . Investointeja ei voi loputtomiin lykätä , rehunkorjuu kaluston on uusittava välillä sekä navetan päivitykset tehtävä ajallaan .

Viljanviljelijän on tätä vaikea käsittää . 50- 60ha pinta-alan kylvö ja korjuukoneet ei hirveitä maksa . Hömppäheinällä saa tulosta vaikka ei koneitakaan olisi .

Mä laskeskelin että saman rahan saisi jos kaikki olisi heinällä ja niitäisi kerran kesässä peltoon. Siihen 25% viljelykasvia aluskasvilla jolle sais valkuais tai ruispalkkion, niin tuet ois varmaan se 60k€ 100 hehtaarilla. Päälle se myyntitulo tuosta 25%.
Miksi siis enää kituutta jossain parsinavetassa? Ylituotantotilanteessa pitää väkisin lehmiä kun muutenkin pärjäis...

Kato ihan teidän fiksumpien kiusaksi.Katotaan kenen perse kestää kauemmin. Sen joka tekee 1,5 miljoonan kolhoosin vai sen joka vetää 700000 litraa 70 luvun navetassa.
Tuo on ihan hyvä lyhytaikainen, muutaman vuoden ratkaisu, mutta jos tarkoitus tuottaa 2020 -luvulla, niin sitten pitäisi kyllä olla jotain muita suunnitelmia. Olettaen että tuo on parsinavettasysteemi.

Pitää vähän automatisoida ja helpottaa työtaakkaa. Kyllä se siitä. Velat pois ja reilusti maitoa taipaleelle.

Itellä lähtis paskaperseet saman tien *****un navetasta, jos olisi 100 hehtaaria tukikelpoista peltoa ja velkaa nolla euroa. Tai tarkemmin ajateltuna saattaisin ottaa 35 emolehmää ja siirtyä luomuun.

 Sen verran on exceliä tullu pyöritettyä että mihinkään ei ole mitään järkeä investoida ja nykyinen systeemi tuhoaa terveyden eikä ole muutenkaan pitkäaikainen ratkaisu. Umpikuja siis.
Viikolla 16 alkaa lohkomuutoksilla tukihaku, joten malttia vielä. :D
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..

Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.


Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille

Koettakaa nyt vähän olla kartalla! Tilatukioikeuksia ei ole missään lohkolla, vaan ne on täysin erillään pelloista. Eli tukihaussa on xx määrä peltoa ja tukioikeuksia yy määrä. Jos oikeuksia on liikaa niitä voi myydä tai vuokrata ja jos liian vähän niitä voi ostaa tai vuokrata. Sitten sen LFA ja ympäristökorvauksen korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistamiensä lohkojen välillä. Määrän pitää olla vähintään se 0,5 hehtaaria. Siirtoa ennen kannattaa siirrettävä lohko jakaa tai muuten tehdä täsmälleen samankokoiseksi kuin korvauskelpoisuuden luovuttava lohko. Näin yhtään korvauskelpoisuutta ei huku mihinkään. Jospa Terminaattorikin ymmärtäisi. Vaikea enää selvemmin selittää...   ::)

Mistä sä tämän 2ha minimin saat?

Tukioikeuksista ollaan samaa mieltä.

Muistin väärin. Se on tosiaan sen 0,5 hehtaaria kuten totesit..
Tais olla joku systeemi että pinta-alat piti olla samat lohkoilla. Tais jopa olla että 2 hehtaaria kerrallaan. Sai tietysti vaikka 1,5 hehtaaria siirtää lohkolta toiselle, mutta se 0,5 hehtaaria hävisi savuna ilmaan. Siirossakin taisi olla että mitä oikeuksia sai siirtää.
Joo no samaa muistelen. Vaikeaksi silti tehty. Luulisi, että nykypäivänä ei noin vaikeaksi asioita enää saisi, mutta kai se virkamiehiltä onnistuu..

Eihän hommassa olis mitään ongelmaa jos se olisi jären kanssa tehty. Mutta kun joku mopetimies on päästetty ajatteleemaan, niin tulos tämä! Minäkin heti siirtäisin varmaan 10 hehtaaria muilta lohkoilta tukioikeuksia raivioille ja niille märille perseen kokoisille aloille hakkaisin heti kuusta ja koivua, mutta kun 90% tukioikeuksista häviää savuna ilmaan. Mulla esim. on 3 hehtaarin erillinen lohko 10 km päässä. No siellä on peltoa saman suoran varrella melkein 30 hehtaaria. Tuo 3 hehtaaria on erillään. Heti siirtyisi tukioikeudet tuohon 1-2km päähän jos ois edes mitenkään järkevää. Mutta kun siitä KAKOLISOIDAAN heti tukioikeuksia pois. Sama on siinä suoran varressa alle 1 hehtaarin erillinen kiilapää. Ei voi siirtää kun KAKOLISOIDAAN heti ne tukioikeudet.


Ei niitä mitään sosialisoida jos vähintään 0,5ha tukikelpoista siirtyy. Eikä ole väliä minkäkokoisilta lohkoilta eikä väliä minkäkokoisille lohkoille

Koettakaa nyt vähän olla kartalla! Tilatukioikeuksia ei ole missään lohkolla, vaan ne on täysin erillään pelloista. Eli tukihaussa on xx määrä peltoa ja tukioikeuksia yy määrä. Jos oikeuksia on liikaa niitä voi myydä tai vuokrata ja jos liian vähän niitä voi ostaa tai vuokrata. Sitten sen LFA ja ympäristökorvauksen korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistamiensä lohkojen välillä. Määrän pitää olla vähintään se 2 hehtaaria. Siirtoa ennen kannattaa siirrettävä lohko jakaa tai muuten tehdä täsmälleen samankokoiseksi kuin korvauskelpoisuuden luovuttava lohko. Näin yhtään korvauskelpoisuutta ei huku mihinkään. Jospa Terminaattorikin ymmärtäisi. Vaikea enää selvemmin selittää...   ::)
Muistetaampa nyt että raivioille ei koskaan tule saamaan LFA ja ympäristökorvausta. Tämä tekee 15 vuodessa jo 5000-6000 euroa ostopellon hyväksi. Lisäksi raiviopelloille pitää laskea hintaa vitutukselle mitä koneiden hajoamiset, uppoamiset, kantojen/kivien tarttuminen paripyörän väliin yms. paskaa. Toki hyväpohjaistakin raivattavaksi sopivaa ohutturpeista hietikkoakin on, mutta ei läheskään joka paikassa.
Vuokrapelto on hyvä ja huono. Sitten kun se loppuu jostain syystä, muistoksi jää vuokrakuitit, risaiset hanskat ja kuluneet koneet?

Ajattele mitä jää raiviopellosta käteen? No metsittäminen, kun ei sellaista kukaan halua vuokrata tai ostaa.
Onko hyviä vinkkejä Raju-levikevanteen kaventamiseen? Merkit tussilla, pussillinen katkaisulaikkoja ja rälläkkä soimaan?

Syytä kaventamiseen ihmettelen. Leveämpi välivanne toimii paremmin maan rakenteen kannalta. Ja jos moiselle omituisuudelle joskus tarvetta ilmenisi, niin juuri noin sen tekisin.

Itse kun hommasin isompaan traktoriin paripyörät niin toinen välivanne olikin 5 senttiä kapeampi kuin toinen, enkä huomannut tätä ostotilanteessa kun ei käynyt mielessäkään että joku voisi noin kusta silmään. No ajattelin että kavennan sen toisen samanlevyiseksi, mutta onneksi kokeilin ensin ja totesin että kapeammassa renkaiden väliin jäävä 5 senttiä on erittäin huono sillä vähänkään märkä maa tukkii sen välin ja sitten tiellä sitä irtoaa kilometritolkulla... Leveämmässä oleva 10 sentin väli ei kerää koskaan maata.
Puuttuu ilmastointi, hydrauliikkalohkoja, etulokasuojat ja liikenneperä. Muuten varmasti soiva peli.
Jos kuivaamo on alleajettava niin kuutoskoneinen traktori sinne säilytykseen (mieluiten rankasti ruuvattu CNH 7,5L) ja täräytät sen -10 asteen pakkasessa käyntiin puoleksi tunniksi.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 13