Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Yhdistää kaksi omistamaansa tilaa yhdeksi, niin voi tuon alle 1500€ käyttää.
Eikö metsävähennykset ole jo vuosia laskettu eri tiloilta yhteen?
Niin minustakin.
Ite kans havahduin että miksi en käyttänyt toissa vuonna metsävähennystä, kun oli vielä riittävästi puunmyyntituloja. Nyt lähes kaikki metsät on taimikoita, niin siihen 2500 euroon saa ettiä puita ihan tosissaan..
Muutosilmoituksen voisi tietysti yrittää tehdä..
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?
Mää oon tässä koittanu sovittaa kolmirivistä 20 metrin leveyteen ja noin se näyttäisi onnistuvan. Tai viimeisimmässä kuvitelmassa mää tingin ruokintakäytävästä 20 cm päät vastakkain olevien parsien hyväksi, kummassa siitä sitten hyötyä enempi olisi? Jonkun suosituksen mukaan näyttäisi 380 riittävän ruokintakäytävälle, parsirivien väliin jopa 260.
Ruokintapöydän leveys 400.
Rakennuksen pituus sitten tarpeen mukaan. Nykyisessä on parret 115 leveät , niin aattelin, et 120 riittäisi? Suositus näyttäisi olevan 130 +/- 10 cm.
Verhoseinät kun on suunnitteilla, niin pitääkö etelän eli auringon puolella olla seinänvierusparret vai ruokintapöytä? Asialla on merkitystä lähinnä lehmien uloskulkureitin ja ajourien risteämisessä.
Tuossa parren leveydessä kannattaa miettiä tuleeko ritilänavetta ja pitääkö illa luomu hyväksytty. Ritilää jos haluaa mahdolisimman paljon, niin parren leveyttä kannattaa silloin kasvatta. Pituudesta en tiedä että rupeaako jossain vaiheessa sotkemaan. Vaatimus kun on luomussa tällähetkellä 50% lehmän käytössä olevasta vähimmäispinta-alasta oltava kiinteää. Eli kun vähintään 6 neliötä per lehmä pitää olla tilaa pihatossa missä vapaasti liikkua, niin siitä on 3 oltava kiinteää. Tuon 6 neliön yli menevä osuus saa olla sitten vaikka ritilää.
Tuohon auttaa myös sorkkapallin leventäminen noin metrin levyiseksi, kun turhaan siinä lehmän etujalkojen alla ritilää on. Samalla säästää rakentamiskustannuksissa ja kuilu pelaa kapeampana varmemmin.
Paljonko käyttöikää tulee lisää esim äkeille. lingoille, takalanoille auroille, traktoreille tms. jos ne säilyttää hallissa, sensijaan että ne ois metänlaidassa Luojan hallissa? Ainakin heijastimia ja semmosta on särkyny hallissa mulla enemmän 
Ja pitäähän niitä rakennuksiakin kunnossapitää. Prkele, että joka euron joutuu miettimään.
Se taas riippuu siitä onko se äes joku 70-luvun romukuormasta pelastettu tekele vai uusin 8-metrinen 30 000 euroa maksava.
Ensin mainitun arvo eikä käyttöarvokaan ei taida paljoa heilahtaa, jälkimmäisen kanssa miettisin kyllä uudelleen.
Just ne vanhat kunnossaolevat laitteet sen katonalustilan vaatii toimiakseen.
Isoilla tiloilla ei tarvita kuin lämmin autotalli maasturimersuille. Koneet voi olla
ulkona, eikä niitä tarvitse puhdistaa tai huoltaa, kun ne vaihdetaan uusiin 3-4
vuoden välein. Noottaa kööllää.
No joo, ei joku sepäntekemä perälevy tai talikko miksikään mene vaikka muutaman vuoden viettääkin Pohjolan tallissa. Yhtä huono se on kuin uutenakin. Eikä paksun raudan koneet mene kuin ikävän näköisiksi, 60-luvun kantokoukku säilyy hyvin ulkonakin.
Mutta jos pellonlaidasta löytyy puimuri, kylvökones, noukkari tai vaikka paalaaja niin niille ei voi pitkää ikää ennustaa. Eikä isännän laskutaitoa voi kehua.
Traktorit nyt periaatteessa pitäisi olla säänkestäviä. Ulkonahan ne työtkin niillä tehdään, ja metsä- ja maansiirtokoneet ovat koko elämänsä ulkona elleivät satu olemaan huoltohallissa :-(
Käytännössä traktorikin kannattaa katon alla pitää, vaikka nyt ei mikään lämmin tila olisikaan.
Moottorilla liikkuvat vehkeet on siitä hyvä pitää ulkona ja etäällä seinistä, että palaessaan eivät polta muuta.
Onko päävirtakatkaisin täysin tuntematon käsite?
Traktorin kun pitää vielä siellä lämpimällä puolen niin ei tarvi edes lohkolämmitintä käyttää, niin mikään ei sitä voi sytyttää.
Justiin saa päivittäiset työt tehtyä, mutta ei aivotoiminta väsyneenä riitä mihinkään järkevään pohdintaan..
Mikähän on seuraava vaihe?
mikä 55:ssa tekee ongelman kutosessa? Kuormaajan perustehtävät olisi auran puskeminen, lumen lapiointi kauhalla ja kesällä kivenkeruu muokkaustöiden yhteydessä. Yltää ei siis tarvitse hirveisiin korkeuksiin eikä etäälle. Pitkällä oleva aisasto tekee myös auratessa omat kommervenkkinsä. Juu, seuraavaksi sanotte, että etunostolaite tai aurapuskuri, mutta mitempä nostat kapealla käytävällä laajalta kaartavan auran yli esteiden, saati kasaat lunta.
No just meinasin kun alkuun luin, että kolmesta ensimmäisestä hommasta vain yhteen kuormaaja, eli se lapiointi kauhalla. Kaks muuta parempi etunostolaitteella. Toki kuormaaja monikäyttöisempi, mutta noista kolmesta pelkästään noin. Jos oikeasti auraa tarvitaan ja paljon, ei silloin kuormaajaa siinä välissä pidä olla..
Minkälaisten esteiden yli meinaat / tarvii sitä nostella? Verrokkina sanon, olin aikoinaan yhellä urakoitsijalla hommissa toistakyt vuotta, 8400 valmeteilla ajettiin 6 vuotta, minun ajokissa JAKE ja aura 320, kaverilla iso kuormaaja ja kauha. Ei sillä kuormaajakoneella päässyt perästä tuolla kerrostalojen pihoilla / kapeilla poluilla / sokkeloissa ym. sellaiseen paikkaan minne aurakoneella ajoi ihan helpolla. "työntövarsi" hytikalla JAKEEN, auraa kääntelemällä niin pelkällä raktorilla ei tahdo päästä sen ahtaammista kuin sen kanssa..
Etunostolaite kivenkeruussa on kyllä yhtä tyhjän kanssa.
Ootteko laskeneet mitä tulee hintaa irto m3 vs muut polttoaineet : kaato – karsinta – kuivatus – ajo – haketus
Oletuksena stokeri ja pannu jo on, eli jotain poltettavaa pitää olla.
Haketta myydään 15-18e/m3 plus alvi. Tämä on hakkeen hinta mikä jää saamatta polttamalla se itse.
Tavaran kerääminen jää plussalle niistä kymmenistä kilometreistä tien ja peltojen reunoja ja raivaamatta jääneistä ryteiköistä, jos pystypuulle ei laiteta juuri kantohintaa. Koneena 18 tonnin kaivuri ja kymppikoura. Ajetaan myös mukavilla koneilla. Olen laskenut koneille täyden hinnan ja homma on kannattavaa. Tosin oma tavara on vähenemässä, koska vesakkoleikkuri estää pellon reunojen kasvun nykyään. Uskon kuitenkin että kyläläiset ovat iloisia, jos siivoan heiltä vaikeimmat paikat ilmaiseksi puuta vastaan. Aika näyttää. Hyvää hanketta hakkeen tuottaminen ei ole nykyisellä hakkeen hinnalla.
Mutta se pointti, 120m3 haketta maksaa esim. 2000 euroa ja korvaava öljy maailmanmarkkinoista riippuen 7000 - 10000 euroa. Erotuksella maksan Heizomatin helposti.
Juu 120m3 haketta = 9600L öljyä / 8640 € sis alv ( 0,90 € / L )
Tarkoitus on verrata stokerilla poltettavia paljonkos homekaura mahtaisi maksaa ?
Tuosta saa vielä ainakin tonnin alveja pois, kun eihän nyt pirtin lämmitykseen noin paljoa mene..
Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.
Jos meinaa , että aamu ja iltalypsyn välissä tuon verran yksistään paaliin, niin hattua joudun nostamaan. Minä en siihen pysty. Tuskin kymmentä hehtaaria vaikka yks kantaa käärijälle ja toinen vaan käärii. En oo kyllä edes yrittänyt , sillä paaliinhan saa tehdä vaikka hehtaarin päiväs. Tosin meillä pääsääntöisesti on rehua tehty vaan iltalypsyjen jälkeen, kun käärijä kökkämies kerkiää töistään. Yksistään muutenkin vain harvoin. Viime syksynä vesimärkiä ihan ilman kiirettä pari hehtaaria. Tosin kastuihan ne uudestaankin kun en pitänyt sitä kiirettä.
Nojoo navetanväli on tietysti muuttuva tekijä. Se voi pisimmillään olla 9:30-20:00 tai sitten 11:00-16:30 vähän miten sattuu menemään. 2,8 metrisen niittokoneen karhoa pitää ajaa se 5km päisteineen suurin piirtein ja verkotukseen menee 15 paalilla se 7-8 min. Sitten se 30 min siihen noukintaan. Sitten tietysti häiriöt ja siirtymiset pellolta toiselle sekä esteiden tuottama haitta. Mutta hehtaarin paalaus ilman karhotusta on noin 40 min/ha. Karhotettua 3*2,8m olen paalannut 8 hehtaaria 2 tuntiin. Sujuva käärintä tarvii ehdottomasti etukuormaintraktorin. Silloin voi ottaa ensimmäisen vastaan sattuvan paalin ja kääriä sen mennessään hakemaan kauempia paaleja ja kopata se pihtiin tullessaan. Näin paikallaan ei tarvi odotella kuin sen kolmannen paalin käärintä. Sitten jos käärijä on hankomallia paalien pudottelulla on todella iso merkitys miten sen tekee. Siinä kun paalain syöttää verkkoa paaliin on se 10 sekuntia aikaa peruuttaa paalain sopivaan kulmaan mistä paali on helppo ottaa käärijään.
Welger 220/235 ja käärijäksi 2000 vuoden tai uudempi Kvernelandin 7517 niin ei paljon metsään mene. Rehunjakoon sitten Varmoliftin jakovaunu. Ja ehdottomasti kaikki rehu paaliin. Erilliskoneillakin saa yksin navetan väleissä tehtyä 5-10 hehtaaria.
Ajatellaan tilanne, hyvin hoidettu 25 lehmän tila, jossa pellot ympärillä. Miksi on luotu ikäänkuin mielikuva, että se ei voi toimia nykypäivänä?
Toimii tosi hyvin jos on yli 100 hehtaaria sitä peltoa.
25 lehmän parsinavetta vaan on yleensä se kahden ihmisen työpaikka, eikä siitä silloin kummoista tuloa henkilöä kohden jää.
Mulla on tommonen ja yksin värkkäilen. Tai siis pellot on paskoja kivikkoja ympäri kyliä joista puolet perustuella. Jos oikiasti olis sata hehtaaria hyvää peltoa ja 25 lehmän kohtalainen navetta niin sillä irtoaisi helposti toista sataa kiloeuroa verotettavaa. Työntekijä pitäis vaan olla parin tilan kanssa kimpassa että olis vapaata enemmän. Sitä vaan monesti pilataan kannattavuus sillä ylikoneellistamisella, kun sitä peltoa alkaa olla. Lisätään viljan viljelyä ja nostetaan satotasoa yms vaikka oikeat toimenpiteet olisivat 25hehtaaria kesannolle, 25 hehtaaria viljalle (oman karjan tarve+kasvipeitteisyystuki) ja puolet heinällä josta osa vois olla hömppää. Urakoitsija puimaan ja ruiskuttamaan. Itellä kylvöhommat, rehunteko ja lietteenajot.
Eipä ole monesta edes teurastamolle johon lähettävät lypsikkinsä?
Nii, hyvä että on jotka pystyy, tärkeätä työtä tekevät. Mielikuva joka jäi on raju kun kerran eräs kollega joka tuota ammattia lisäksi sivuelinkeinona (turkistarhaus) harjoitti, selosti kuinka lopetus ja nahkonta tehdään.
Ite lopetusta en ole tehnyt kun siihen vaaditaan kurssi, mutta muut nahkonnan vaiheet kyllä jotenkin sujuu, eikä se ole työtä kummempaa.
Mikähän investointi on noin hyvä että päivässä se pitää saada liikkeelle?
Täällä kun ei öljyä ole myytäväksi niin kuin Norjalaisilla on, niin jotain muuta täytyy vientiin mennä. 2015 turkisviennin arvo on ollut Suomessa 611 miljoonaa euroa. Sillä nakkikioskin pitämisellä ei oikeen vientieuroja saa kasaan...
Jos tuo turkistarhaus kielletään niin eikö se ole sama sitten kieltää kotieläintalous, turvetuotanto, metsäteollisuus, kaivosteollisuus yms. Kielletään kaikki. Maitoa saa kaupasta, sähköä pistorasiasta, vaatteita Kiinasta ja velkaa vaan lisää.
Yhden Agronettiläisen entinen.
Oliko tuo kesällä jossain julkisesti myynnissä, kun ei ole jäänyt mieleen mitään ilmoitusta?
Ainakin pari kertaa MT:ssä.
Asiasta toiseen. Paljonko nykyaikaisemmassa farmari säiliö tyyppisessä esim 2000 litran säiliössä pitää olla vähintään maitoa? Mulla 1400 avo ( johon mahtuu 1506 litraa, jos kärpänen ei hyppää sekaan)joku 1480 aika maksimi silti ...parhaimmillaan tullut 1650 litraa ja viime kesänä haku kerralla 650 litraa. Tällöin teki mieli paiskata sammakko sekoittamaan , sillä mela just sai väreitä aikaa maidon pintaan yhden lypsyn jälkeen.
Mulla on 1500 litran tynnyrimalli ja olen kerran lypsänyt vaan yhden lehmän joka oli jostain syystä jäänyt aamulla lypsänyt ja kait se mela jonkin väreen siihen sai kun ei ollut illalla jäässä.
Mua kuskit on muistutellee, että jos haku aikaistuu, niin riittää se että maito on lypsettynä -ei välttämättä jäähdytettynä neljään , ei edes kuuteen.
Onko oikeasti niin, että autokuski ottaa yli 6 asteista maitoa
Ottaa hölmö mutta yli 10 asteista ei ota.
Ai jaa. En ole tiennyt tätä asiaa.
Kyllähän ne ottaa 6-10 asteistakin, mutta ongelma on siinä vaiheessa käsin kosketeltava kun maitohygieniatarkastusnatsit tulevat paikalle.
