Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nyt tiedän vastauksen otsikon kysymykseen. "Pikkuvikaiset" Welger 220 profi ja NHK 1700 ovat pihalla. Niin ja vähänkäytetty Norcar 755 on reilun viikon ollut navettaladossa. Jospa tämä tästä sitten taas. Kiitos kannustuksesta.
Onnittelut hyvästä kaupasta, jos siis ei Sievissä ehtinyt käymään välissä. Olisin itsekin ostanut ko. hinnalla, mutta myöhästyin muutaman minuutin.
Kyllä nuo olisi syytä pitää omissa maissaan. Sinne voisi sitten toimittaa aseita riittävä määrä että saavat toisensa hengiltä. On kyllä niin saatanan tyhmiä ihmisiä.
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Sitten se ikuisuus kysymys ... kuinka tukekelpoinen pelto muuttaa karjan kannattavuutta? Tilan kannattavuuteen sillä on vaikutusta mutta ei siihen tuottaako sitten elukat tuloa vai tappiota. Tuki kelpoista peltoakin enemmän laskelmat saadaan näyttämään positiivisemmalta, kun rehun hinta vaihdetaan niihin ylivuotisiin pellon reuna palleroihin. Esim hintaan 10eur/paali. Rikkinäiset ja homeiset ehkä ilmaiseksi sinne paskaan poljettavaksi "kuivikkeiksi".
Varmaan tapauskohtaisia juttuja. Itteäkin jollain lailla kiinnostaa. Pistäis lysylehmät pois ja alkais näennäisviljelijäksi haikkuja pitämällä. Vai saako paremman tulon kumminkin näennäisviljelemällä, ilman niitä haikkuja. Ittellä ei mitään kiinnostusta teurastukseen / suoramyyntiin / matkailu nähtävyydeksi kasvattamiseen jne . Näihin normaaleihin haikkutilojen tulo pyydyksiin.
No ei varsinaisesti karjan kannattavuus parane, mutta jos laskentaesimerkkitilalla olisi 50 hehtaaria tuellista peltoa vuokralla 200 euron vuokrahinnalla ja sen tuuppaa kotieläinstatuksena luomuun niin tukea jää vuokran jälkeen vielä 35keur ja sitten ne ostorehupaalit jää pois. Toki sinne pellolle meneekin euroja, mutta silloin tuosta jäisi yhden ihmisen palkka.
Niin kiinnostaa kyllä itseäkin, mutta Higland Cattle rotuna ei pätkääkään.
Ylämaankarjasta (ja muistakin) liharoduista saa reilun 400 euroa erilaisia eläinkohtaisia tukia vuodessa ja yleensä syntynyt vasikka myydään noin puolen vuoden iässä vieroituksen jälkeen. Tästä vasikasta saa myös muutaman satasen. Eli 20 emolehmän karja tuottaa liikevaihtoa n. 16000 euroa. Tuollainen karja syö varmaan yhden säilörehu/heinäpaalin päivässä ja paali maksaa kotia tuotuna vaikka 25-30 euroa plus ALV. Tähän sitten kuivikepaalit päälle joita menee metsälaitumilla varmaan 100-200kpl. Kuivikepaalin hinta voisi olla 20euroa paalilta kotia tuotuna. Lisäksi menee tonnilla vettä ja kivennäistä. Eli rehuihin menee se 14000 euroa. Investoinneista suurin on itse nuo eläimet ja varsinkin siitossonni on kallis. Lisäksi noihin ruokintahommiin tarvit etukuormaintraktorin johon voi luottaa joka päivä. Sitten ne aitaukset/katokset yms päälle.
Eli mitään järkeä tuossa ei kerta kaikkiaan ole jossei tukikelpoista peltoa ole saatavilla järkevään hintaan.
Mitähän lie maksaavat rehu ja kuivikepaalit, jos elukat oiskin vaan metsässä ja ostais ruuat? Olishan tuossa pientila ehkä periytymässä miehelle, mutta luulen että anoppi pistää vastaan, kun ei meillä niin lämpimät välit taida olla. Siitä ois kiva alottaa, mutta enpä uskalla sen varaan haaveitani laskea, sitäkin tarttee ootella vielä kymmenen tai kakskymmentäkin vuotta.
Silloin ei pysty olla kuin lihakarjaa ja siitä jää ostorehulla miinusmerkkinen tulos.
Vaihda ukko sellaseen jolla on jo maatila, saa vielä valita mieleisen tuotantosuunnan ja muut.
Vuokraamalla tyhjillään olevan tai tyhjenemässä olevan navetan ja pellot. Sitten pankista lainaa eläinten ja irtaimiston hankintaan.
Metsää ei kannata raivata pelloksi, vaan hakea sille perinnebiotooppi tukea. Peltoa sitten muualta ja hyvällä tuurilla saa halpoja paaleja.
Voihan sitä perinnebiotooppitukea hakea, mutta ei sitä sille myönnetä ja piste.
Itellä oli kans tuo Milkodexi käytössä varmasti ainakin 5 vuotta kunnes mittari tuli täyteen suihkepullon kanssa lehmien alla konttaamista. Mitään ongelmia ei ainakaan vielä vajaan vuoden aikana ole ilmennyt. Nyt olen kuukauden lypsänyt ilman alkusuihkeiden ottoa. Seuraavaa "turhaa" työtä mietin..
Se robo maksaa kuitenkin sen 130keur ja sitten parsikalusteet pitää muuttaa yleensä ja sitten tehdä ne avokourut ja niihin se raappa niin äkkiä on 50keur mennyt lisää rahaa. Tuon 180keur kun jakaa vaikka 10 vuodelle ja lisää sitten siihen robon huolto- ja korjauskustannukset niin sillä saa yli 1000 tuntia vuodessa maksettua palkkaa työntekijälle ja siinä ajassa tulee tuo "robotillinen" lypsettyä varmasti.
Ei se robottilypsy tietenkään kaikille sovi.
[/
Tarkentaisitteko minkälaisille ihmistyypeille se ei missään nimessä sovi tai ainakin seuraa ongelmia?
En ole osallistunut keskusteluun, mutta sen verran sanoisin, että robotti ei ole ratkaisu niille jotka eivät tee/halua tehdä iltatarkkeja, yms. välitarkastuksia navetalla. Siis robotti ei vähennä käyntejä navetalla. Robotti oikein käytettynä vähentää työtä navetalla, mutta sitä miten usein siellä navetan puolella pitää käydä, se ei vähennä, enemmänkin lisää. Ainakin jos haluaa hyvät tulokset.
Tämän takia yhden robon navetta on ihan ok mutta ei kovin tehokas, 2-4 robon navetta vaatii suhteessa vähemmän niitä käyntejä.
edit: Jos haluat käydä navetalla 2xpvä niin lypsyasema, jos 1xpvä niin pistä jotain lihantuotantoeläimiä.
Kyllä kaksi käyntiä päivässä navetalla pitää robotin ihan hyvin rullaamassa. Aamulla 7.30 navetalle ja puoliltapäivin pois, illalla uudestaan viidestä tai kuudesta kahdeksaan. Muuten käyn jos tulee hälytys ja toki arkisin iltapäivälläkin käväisen jos päivän työmaa on noin muuten navetan lähellä.
Toki tuotoksessa sun muussa on parantamisen varaa, mutta näinkin yhden yrittäjän verran tulosta saa aikaan. Eikä oikein fyysisesti ja henkisesti ainakaan tämä yksinyrittäjä yhtään enempää pystyisi tekemään
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/maitomeri-oy/27232207/taloustiedot Siinä yhden yrittäjän ja yhden robon kopin tuloksia.
Tuskin tuostakaan paljon enempää jäisi jos tuplaisi tuotannon tekemällä puolen miljoonan jatkon navettaan ja sitten miljoonalla lisää peltoa tai 30keur pellonvuokriin vuodessa.
Se robo maksaa kuitenkin sen 130keur ja sitten parsikalusteet pitää muuttaa yleensä ja sitten tehdä ne avokourut ja niihin se raappa niin äkkiä on 50keur mennyt lisää rahaa. Tuon 180keur kun jakaa vaikka 10 vuodelle ja lisää sitten siihen robon huolto- ja korjauskustannukset niin sillä saa yli 1000 tuntia vuodessa maksettua palkkaa työntekijälle ja siinä ajassa tulee tuo "robotillinen" lypsettyä varmasti.
Silpuksi vaan, kasvusto pitää(pitäisi) olla korjattavaksi kelpaavaa. Jos lannoitat niin laita lohkokorttiin, että olet satoa korjannut, koska muuten ei saisi lannoittaa.
Älä tee.. Ukranainalainen lypsyrobotti lypsämään niin kauan kun lehmiä pidät?
Maatalouden ei pitäisi perustua orjatyövoimaan
Useissa paikoissa perustuu juuri tuohon. Ja vielä jopa aviiseissa kehuskellaan kuinka hyvin menee ja lapsetkin on kiinnostuneita maataloudesta.
Sit olis vielä parempi, jos joku pojista/jatkajista kävis myös rakennuspuolen opintoja.
Yksi kun käy LVI puolen, toinen rakennuslupien, kolmas sähkön, neljäs agrologiksi, viides eläinlääkäriksi kuudes ja seitsemäs normi viljellä koulutuksen. Loput kolme voi olla apumiehinä muille ilman koulutusta. Niin onnistuu.
Joo toi olis hyvä. Eikä sillai ku meillä, että kymmenestä mukulasta viisi (5) on suorittanut maatalouden perustutkinnon (maaseutuyrittäjä tai eläintenhoitaja) ja kuudes valmistuu huhtikuussa. Yksi on sentään talonrakennuspuolen käyny amistossa. Yksi merkonomiksi jo valmistunut opiskelee nyt tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi ja nuorimmat kaksi vasta ala-asteella.
Navettarakentamisesta kun keskusteltiin meillä, niin sanoin, että kun en ole oikein minkään alan ammattilainen, niin jos mää sit jatkaisin kuitenkin tän maataistelun opettelua rakentamisenkin aikana enkä yrittäisi jokapaikkaan revetä. Lähiverkon voin tehdä ja kamerat, sähkötöihin ei taida emännän lupa riittää.
Sanoin mää sit vielä et voin mää jotain raksalla kaivella, jos hommataan pyörivä kaivinkone! 
15 vuotta sitten kun Mollilta lähdettiin, niin melkein jokaisen luokkakaverin mielessä oli jotain maatalouteen liittyvää. Nyt maatalouden parissa työskentelee niistä 3.
Lypsyllä kun on aikaa miettiä, niin kerran tuli mietittyä, jotta miksi yleensä tehdään tällaista ja pidetään lehmiä parsiin kytkettynä(jos parsinavetta). Yksinkertaisesti se on hyötymistä, siinä tavoitellaan taloudellista tulosta ja lehmä on väline suurelta osin. kuulostaa varmaan karulta, mutta tuskin kukaan pitää navetallista lehmiä siksi että se on myös kivaa, se ei riitä.
Siinä kun 6 tuntia haistelee paskaa joka päivä, niin ainoat mietteet alkaa olla miten noista pääsee joskus eroon.. Hevosiahan jotkut pitävät ihan sen vuoksi kun se on niin kivaa.
Tämä asia on taas ajankohtainen. Maaseudun vero-ohje neuvoo kaavamaisesti 16900 rajaa. Omasta mielestäni raja on 25000.
välillä 16900 - 25300 € valtion tulovero on 6.25%, jos kunnallis- ja kirkollisverot ovat yhteensä alle 22.25%, niin ansiotulona on edullisempaa aina 25300 € asti. Riippuu siis asuinpaikasta, pääomatulosta menee aina se 28.5%.
Jos jotain pitäisi kaavamaisesti neuvoa, niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida, mikäli tämän pääomaveron prosentin (28.5%) yli maksaa jostain tulosta veroa 
Pääomatulosta menee veroa kylläkin 30% 30000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34%.
