Helppo virkistää latausta aina silloin tällöin.10 A:n Defalla.

Osaako Defa mukauttaa jännitteensä myös AGM akulle sopivaksi?
Mulla olis kans hyllyssä 10A Defa, edellisestä autosta. Mutta kun Amarokissa ei ole lohkolämppäriä, eli Defan johdoitusta, katsoin yksinkertaisemmaksi asentaa vain Ctekin liittimen.
Toi, ainakin vanha, 10A-malli on ärsyttävä, kun se pitää asentaa pysty asentoon. Muistaakseni pienemmällä Defalla ei ole moista vaatimusta.

Tarkoitin että huoltoneuvojan ohje pätee laitteisiin ja tilanteeseen auton ollessa käynnissä.

Eli selkosuomeksi: huoltoneuvoja ei tiennyt mistä puhuu...

AGM akku on, ja Volkkari huollossa vaihdettu, myös tietsikalle kerrottu akunvaihdosta. Hinta 400e neljä vuotta sitten, ihanan halpaa! Tarkennukseksi vielä mainittakoon, ettei ongelma ole ilmaantunut vasta nyt.

Sähköjärjestelmän keskijännitettä (en kirjoita latausjännite, koska se imartelisi systeemiä) en nyt muista, mutta 14 volttiin se yltää harvoin. Korkeimmat lukemat pyörii 14,6 - 14,7 voltin kieppeillä, silloin voi puhua jo latauksesta. Täytyy seurailla nyt kun tuli kokeiltua lisälatausta kikkareen ohi.

Tuo huoltoneuvojan ohje koskee laitteita jotka on käytössä ajon aikana.

Noh, jos kysyn huoltoneuvojalta, miten kytken ulkopuolisen laturin, niin meinaat että hemmo vastaa ihan muuhun?...  Itseasiassa en kyllä edes kysynyt, vaan totesin että pakko sitten ladata akkua ajoittain ulkopuolisella laturilla, kun varaus aina hiipuu. Jolloin kehoitti kytkemään aiemin mainitusti.

Mutta, tekstissäsi on myös ihan järkeenkäypä kuvaus systeemistä, koskien seurantayksikön lepotilaa. Olisi täysin loogista, että kikkare menee untenmaille, ja lataaminen tapahtuisi näin ollen kuin salaa... Vaan miksi mokoma systeemi kuitenkin päästää akun varauksen turhan alas, ennen kuin antaa laturille luvan pukata virtaa?

Mikä on sun ehdotus kuvaamani ongelman ratkaisemiseksi?

Edit...
Toisaalta, voidaan kysyä: meneekö monitorointi lepotilaan?
Vaatiihan jotkin toiminnot sähköä parkissakin. Hälytin, keskuslukituksen vastaanotin, "Webaston" vastaanotin... Monitorointi tuskin kuluttaa itse kovin paljon virtaa jos sekin olisi aktiivisena vaikka muu järjestelmä vetäisikin sikeitä...
Se, että ajan autolla keskimäärin  vain kerran tai pari viikossa, about 50km/kerta, on ehkä osasyyllisenä ongelmaan.

Niin tai näin, paska systeemi.

Tilanne on hiukan hankala. Itse tekisin varmaan niin että lataisin kerran ohi sen mittauksen ja sitten hetken ajon jälkeen moottorin käydessä kohtuukierroksilla, tyypilliset sähkönkuluttajat päällä, mittaisin kunnon mittarilla jännitteen akun navoista. Jos se pysyy luokassa 14,0 - 14,5 niin en olisi juurikaan huolissani.  Se ei ylitä normaalin latausjärjestelmän antamaa jatkuvaa jännitettä. Mutta jos jännite nousee reippaasti tuosta yli niin sitten idea 'ohilatauksesta' ei ole välttämättä hyvä. Tuo mittaus ei vaan välttämättä kerro koko totuutta, kun ei tiedä haluaako se systemi edes sillä hetkellä juurikaan ladata vaikka tarvettakin olisi.

Paras olisi jos sitä jännitettä pystyisi seurailemaan pidemmän ajon aikana. Se on vaan käytännössä ehkä hieman hankalaa. Jostain tupakinsytytinliitännästä olisi varmaan helpointa jos autossa sellainen reliikki vielä on...

Jotain näkee niistä liikennevaloistakin, jos tilanne ajon jälkeen on 'joskus keltainen -- yleensä vihreä' niin tuskin on mitään hätää. Jos vihreä palaa aivan jatkuvasti  niin silloin on ehkä pieni vaara ylilatauksesta.

Kiitos!

Joo, mutinaa! Mulla on tupakansytkärissä välillä kiinni mittari. Eilen taas kun oli jo vähän nihkeä käynnistys, niin seurasin jännitettä ajossa 14.6 - 14.7v. (Tiedä si kuinka tarkka mittari on, kiinan kamaaa)
Jos nyt en ihan väärin muista, niin usein voltit pyörii ajossa selvästi alle 13 voltin... Usein olen myös todennut, että kun auton seistessä tallissa avaan oven, jotta saan konepellin auki, niin vilkuttelee liikennevalo punaista ainakin sen aikaa että auton järjestelmä palautuu lepotilaan, oven avaamisesta johtuneen aktivoitumisen jäljeltä. Auto selvästi varautuu liikkeellelähtöön, kun oven avaa. Esim polttoainepumppu pyörähtää hetken.

No. Tuumasta toimeen; kävin muuttamassa latauksen nyt suoraan miinusnapaan... Kikkareen kautta tais mennä jo virtaa reilu 3 tuntia. Mutta luulis että vielä mahtuu, kun akku taitaa olla 90Ah ja Ctek antaa max 5A...
Tietty vois irroittaa kikkareesta johtoliittimen, ni informaatio ei vissiin pääsis aivoihin asti. Mutta toisaalta viittis liittimiä nykiä, hajoo vielä. Kuitenkin niin onnettomia noi osat nykyään, johdotkin neliömääriltään mikrometri luokkaa

Joopa joo... Bitcoinit on reilu 400% plussalla ja osakkeet 20% (12kk) Coineja kuitenkin sen verran pieni murtoluku, että hyvin joudan odottamaan ainakin 100 000€/BTC kurssia ennen kuin harkitsen realisoimista.

Peltohehtaarien myynti euroilla ostetut osakkeet takoo enemmän netto-osinkoa, kuin viljely tuotti verotettavaa... Joten siirtyminen rahan viljelyyn oli kyllä kannattava liike.
Yhden varjopuolen olen kyllä havainnut, kunto rapistuu. Metsässä riehuminen raivaussahan kanssa autais kyllä siihen... Mutta milloin on liian kuumaa, kylmää, märkää tai lumista... Eli samoja pulmia kuin maataloudenkin kanssa. Toki tässä tapauksessa saamattomuus on se joka määrittelee tilanteen.

ja nyt alkaa hirvittään kuin tuolla pärjää kun nää uutet sähkyautot ja liukkaat kelit alkaa..       kuin moni osaakin ajella nuilla..?

Tuohan on ollut hienoinen ongelma jo siitä lähtien, kun autoissa alkoi olemaan luistonesto ja ajonvakautus systeemejä... Sähköautojen suorituskyky nyt sitten taas uutena mausteena.
Exä aikoinaan ajoi ekaa kertaa talvella mun V8 pick uppia, eikä meinannu päästä edes pihasta liikkeelle. Kysyi, että "mikä tätä vaivaa?" Sanoin, että " nosta jalka kaasulta, ni lakkaa jauhamasta tyhjää"...

Tiedä sitten, kuinka paljon on "talvi yllätti autoilijat" uutisoinnit kasvaneet, kun noi ajoa avustavat tekniikat yleistyi... Aikoinaan kun lähdettiin liukkailla liikenteeseen, takaveto Taunuksilla, Asconoilla, ym. niin heti selvis että on liukasta. Ei tullut yllätyksenä vasta siinä vaiheessa kuin nykyään, eli kun systeemit ei pärjää fysiikan laeille... Silloin sitten ihmetellään: "oho, olipas yllättäen liukasta."

Autoissa on vissiin jo pidemmän aikaa ollut älylaturit. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, ne mokomat ei lataa akkuja läheskään täyteen, vaan jättävät  reilusti tilaa amppeereille, jotta sitten vauhdin vähennys tilanteissa saadaan "ilmaista" energiaa sähköntuotantoon, tai jotain sinnepäin...

Ja voi halavattu! Äärettömän ärsyttävää, kun joudun Amarokin akkua lataamaan Cetekillä sitten, mielellään about kerran kuussa, jotta virtaa riittäisi ongelmitta. Pari kertaa auton oman laturin toiminta on mitattu huollossa, kun olen siitä jupissut. Mittaukset ovat väittäneet kaiken olevan kunnossa.

Laitoin jo aikoja sitten autoon Cetekin "liikennevalo" latausliittimen. (Vilkuttaa muuten usein punaista) Huoltoneuvoja kehoitti kytkemään sen siten, että akun miinusnavan yhteydessä oleva virtaa haisteleva kikkare pääsee seuraamaan jännitteen kulkua ja suuntaa, eli ettei latausta saa kytkeä suoraan miinusnapaan...

Tässä juuri kävin taas laittamassa Cetekin kiinni, syöttämään lisää puhtia akkuun... Ja tulikin sitten mieleen, että nyt kun se syöttää sitä virtaa haistelukikkareen monitoroimana, niin systeemihän saattaakin olla sitten sitä mieltä, ettei auton oma lataus aktivoidu ennen kuin akun varaus on tipahtanut tietokoneeseen syötettyjen arvojen alapuolelle. Onko se sitten 50%, 60% tai vaikka 70%???. Eli saan nauttia täyteen varatusta akusta vain hetkisen? Ei todellakaan hyvä juttu suomen talvessa. Eilen manasin asiaa kaverilleni, Alfa Romeo kuskille, ja hän sanoi että sama ongelma Alfassa!?!
Autossa on start-stop, jonka kytken aina lähtiessä pois päältä. Ja tietysti AGM akku.

Tuumin tässä nyt, että pitäisikö kuitenkin toimia huoltoneuvojan ohjetta vastaan, ladata akkua suoraan navoista, jotta älyjärjestelmä kuvittelisi akun varauksen olevan alhaisempi kuin se on? Mutta pitääkö tässä sitten varoa, ettei akku saata ylilatautua, kun älylaturi syöttää virtaa vaikka akku onkin jo täysi? Eli pitäisikö ladata Cetekillä vain joitakin tunteja suoraan napoihin kytkettynä???

Hieman elättelen toiveita, että Metsäjussilla olisi tähän hyviä neuvoja...

Me jotka osaamme laskea niin harmistus, suorastaan v1tutus on suuri.

Väitän et jos tilojen leipä olisi kiinni siitä viljelystä (tai elukoiden pidosta) niin asioita laskettaisiin tarkemmin. Nyt mennään laput silmillä.

Kyl tilanne on toki ongelmallinen. Itse olen toivoni menettänyt.

Viihdyttävää luettavaa, ja niin totta.
Kyllä todella oli itselläkin v1tutus tapissaa niin moneen kertaan.

Mut kun jatkajat pitäisi saada vähenemään jotta jollain olisi edes elin mahdollisuus niin eihän se käy.. 

Eiköhän ne nyt kuitenkin vähene aika vauhdikkaasti, about 3 tilaa/päivä, jos en ihan kauhean väärin muista. Ja luulis että suurimmalle osalle vapautuvista pelloista löytyy laajentava jussi... Mahtaako olla jotain tilastoa, kuinka monta hehtaaria/vuosi vapautuu uusintakäyttöön seuraavalle halukkaalle?

Oman pääoman tuottoa kun tarkastelee, ymmärtää pian että meitä maajusseja kairataan pyllyyn aika iloisesti. Yhteiskunta teettää siis eväänsä maaseudulla pilkkahintaan.

Maatalouden yrittäjätulo pyörii jossain 700 miljoonan euron haminoissa. Sama raha tulisi kun kaikki vaan vuokraisivat peltonsa

En ole sentää ihan yksin mielipiteeni kanssa.

Sosialistit varsinkin aina meuhkaa maataloustuista, kuinka yhteiskunta tukee tuottamatonta elinkeinoa isolla rahalla ja maajussi siten ajaa Mersulla. Vaikka oikeastaan maanviljelijä tukee yhteiskuntaa, tyytymällä surkeaan tuottoon elinkeinoonsa sitoutuneelle pääomalle, vaikka paremman elintason saisi itselleen realisoimalla työpaikkansa.

Jonkun vuoden päästä pääsee eläkkeelle, piruako tässä kituuttaa kun jatkajaa ei ole

Ja jos jatkaja olisikin en suosittelisi.

Just niin! Nyt on viides vuosi mulla mennyt siitä kun irtauduin maataloudesta, sekuntiakaan en ole katunut. Eläkkeeseen (naurettavan pieneen) on vielä matkaa vajaa 10 vuotta, tulee sitten kun tulee, kiva pieni lisä sekin.

Jälkikasvua on, mutta ennemin siirrän sille rahaa ja muuta omaisuuttta, kuin kehnon elinkeinon.

Ajatellaanpas asiaa, viljelijöille tutun, Raision kautta. Jos vaikka olisi ostanut sitä eilisellä päätöskurssilla, saisi sijoitukselle 6.88% osinkotuoton:
10 000e x 6.88% = 688e.
Siitä sitten verot veks: 688e -25,5% = 512e netto.

Paljonko tuottaa 1ha peltoa, viljelyssä?
Omat arviolaskelmat oli aikoinaan noin 400e, normaalina vuotena. Siittä sitten vielä verottajan osuus veks.
Paremmailla viljelijöillä sitten toki enemmän.
Surkeana vuotena jotain muuta.

Raision kanssa ei tarvii ostamisen jälkeen tehdä mitään, peltoa kun ostat, ni se on vasta alkua vuotuiselle pakertamiselle...

Esimerkkiin kannatta suhtautua varauksella.

Yks maatalouden ongelmista on se, että tuottokäyrä ei oikein tahdo nousta, enneminkin laskee.
 
Sitten kun vertaa tuottoa, vaikkapa eilen osingon nostosta ilmoittaneeseen Chevroniin, on tuottokäppyrä oikeaan suuntaan. Chevron ilmoitti nostavansa osinkoa 8% ja kuuluu Jenkkien osinko aristokraattien joukkoon, joilla on pitkä historia vuosittain nousevan osingon suhteen.

Eli jos vaikkapa sitten vertaa tulojen kehitystä peltoon sitoutuneen euron ja  Chevroniin sijoitetun euron välillä, voidaan todeta, että jälkimmäisen tuotto on vakaasti kasvanut joka vuosi useilla prosenteilla, vissiin 36 vuoden ajan...

Chevron toki vain yksi monista:
https://dividendstocks.cash/dividend-aristocrats

Toki osakkeidenkin kanssa voi käydä huonosti, eli mennä pers...lleen.

Ihan vaan 5x16 töpselillä kans hoidan vesipumpun syöttämisen häiriötilanteessa, helppo ja halpa ratkaisu. Vielä kun sais ähellettyä genun pakoputkelle kiinteän läpiviennin, ni ei tarttis hallin ovea pitää raollaan -lämpöä karkaa hukkaan. Vaan kun ei ole ollut (onneksi) sellaisia katkoja vuosiin...

Bitcoinin noteeraus siis on noussut edelleen, ja 12 kuukauden aikana nousu on ollut 115 %. Lannoite- ja siemensäkkeihin varatuilla rahoilla sai pelaamalla omansa pois, ja vieläkin jäi rahaa niihin lannoitteisiin.
-SS-

Niinpä niin, taas sama juttu kuin viime rallissa, sijoitettu potti aivan liian mitätön. 91% on oma Bitcoinit voitolla, mutta niitä pitäis olla vähintään 10x määrä jotta vois enemmän asialla hehkuttaa.
Jos pistit nuo tuotantopanoksiin budjetoidut rahat todellakin Bitcoineihin, onnittelen loistavasta ajoituksesta.

Normaalit osingot kuitenkin itselle tuo sen tuloksen, nettona enemmän kuin maatalous toi bruttona... 

Elokuun saldo pöyristyttävät 215 mm.
Keskiarvo elokuulle vuosilta 1999-2023 noin 98 mm...
Olen ulkoistanut myös sademäärät, naapurilta tulee päivän tiedot ja tilastot Whatsapilla kätevästi