Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 35

Viestit - Eastwood

Meinasin ladata Amarokin akkua Cetekin tupakansytytin adapterin (jossa siis 3 info lediä) kanssa, lavan pistokkeesta. Törkkäsin adapterin pistokkeeseen, ja hitto, punaista vilkutti... En kytkenyt vielä laturia, vaan rupesin jännitettä mittaamaan.  Mmmm, auto siis käyntiin ja kas, ei noussut jännite edes 13 Volttiin!?! Aikaa ei ollut enempää perehtyä asiaan. Myöhemmin liikenteeseen lähtiessän lykkäsin sisäpistokkeeseen jännitettä näyttävän usb-laturin, ja tällä kertaa jännite olikin pompsahtanut hulppeaan 14.8V... Seilaili siinä sitten yli 14V lukemissa seuraavan vartin, päätyen tippumaan 13V pintaan, 12Voltinkin puolella vieraili. Välillä kuitenkin myös korkeimmillaan 14.7V??? 

Päätin poiketa VW:n huoltotiskillä tiedustelemassa, onkos moinen latausjännitteen heilunta yleinenkin vika?

No eipäs kuulemma ole edes mikään vika, vaan tapa jolla nykytekniikan laturit toimii. Jännitteen säätöön on vaaljastettu tietotekniikkaa, vanhan kunnon jännitteensäätimen sijaan.

Googlettelin sitten tuota asiaa, ja löysinkin sentään jotain materiaalia aiheesta Smart altenators. Suomeksi en sopivaa hakusanaa ilmeisesti keksinyt, kun mitään aiheeseen viittaavaa ei eteen tullut.

Muutakin omituista selvisi tuolla huollon tiskillä. Akkulaturia ei saa kiinnittää Amarokin napoihin suoraan, tai lähinnä negatiiviseen napaan, vaan johonkin runkopisteeseen. Negatiiviseen napaan tulee pienempi johto, jossa on pieni boksi joka haistelee virran liikkeitä akkuun. Ja toiminta häiriintyy, jos virta ei liiku sen monitoroimana.

Myöskin tuon lavalla olevan, tai muiden pistokkeiden käyttöä latauksen syöttämiseen ei pidetty hyvänä ideana. -Ei jessus että menee hankalaks. Olis niin kätevää ladata akkua Cetekin adapterilla just lavan pistokkeen kautta, kun Webasto kuitenkin imuttelee akusta ahnaasti virtaa, ainakin kun pakkaset iskevät.

Mitäs osaatte sanoa tästä tarinasta? En ihan sulata tuota latauskieltoa noiden pistokkeiden kautta, mutta enpä toisaalta haluaisi myöskään rikkoa mitään...
Koneviestin testattavana joskus 1987-1989 luulisin, miellyttävää luettavaa. Löytyisköhän niiden arkistosta digitaalisessa muodossa? Mul on kyl lehtikin jossain...
4 vaihteinen laatikko, SG2 ja 28" leveät renkaat olis mun suositus.
Kiitos.
Vaikka touhusta olenkin irtautunut, kyllä silti kyrsii kun taas kun puimurit on kaivettu naftaliinista ja sadetta tulee tai on koko ajan tulossa. Sen verran pitkään tuli ilmojen kanssa taisteltua, että sympatiat on kyllä jatkajien puolella. Samalla kuitenkin myös helpotuksen tunne siitä, ettei enää itse tarvitse suoranaisesti ilmoista samalla tavalla kärsiä, vaikka pieni maajussi vielä sisuksissa majaileekin.
Eläkeikään on vielä vissiin reilu 10 vuotta... Työttömyyskortistoon ei liene myöskään asiaa, kun metsän ja y-tunnuksen haluan säilyttää.

Jos vapautuneelle pääomalle ja säästöille sais 4% tuoton, pesis se maatalauden harjoittamisesta saadun ansion. Eli katsotaan kuinkas käy. Velkaa oli ainoastaan suorakylvökoneesta, koneen myyntihinta jäi muutamia tonneja velkasaldon alle. Kokonaisuuden huomioon ottaen ei paha.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=145978
Tuolta voi vaikka lueskella toisten spekulointia pääomalla elämisestä. Ja sitten peilata sitä omaan tilanteeseensa.
Silloin onkin helppo lopettaa, jos on ollut sivutoiminen viljanviljelijä, jonka varsinainen  toimeentulo on tullut palkkatyöstä, yritystoiminnasta yms.

Mutku, kyllä mäkin jos,... jne.
Pienenä tarkennuksena kerron, että kaikki tulot ovat tulleet maa- ja metsätaloudesta; ei sivubisneksiä, palkkatöitä tai muuta yritystoimintaa. Eikä metsän osuuskaan päätä huimaa.
Voihan sitä myös sanoa vaikka, että silloin onkin helppo jatkaa jos on sivutoiminen ja maatalouden kannattavuudella ei ole isompaa funktiota.
Voi myös olla, että jos itsellä olisi ollut muuta rahavirtaa, olisi maatalouden pyörittämistä tullut jatkettua ihan huvikseen.

Kyllä vaakakupissa iso paino lopettamisen puolesta oli maatalouteen sitoutuneen pääoman onneton tuotto.
Tämä asia yleenä unohtuu maatalouden arvostelijoilta kokonaan.
Pelloilla mainiot kasvustot, joskin uuden omistajan aikaan saamat. Sähkötolpatkin katos sopivasti nykyisen viljelijän tieltä, ite niitä joutui vuosikymmeniä väistelemään. Mutta mikä parasta, niin kuluvan vuoden aikana kassavirta on ollut positiivista ihan uudessa suuruusluokassa -eka kerta kun tuntuu että homma kannattaa. Ja tähän pääsi sitten vasta lopettamalla. Vaikka myydyt koneet ja tarvikkeet ovatkin vaihtaneet omistajaa halvalla,  niin ainakin eurot ovat virranneet tilille, eikä sieltä pois. Hetkeäkää ei ole kaduttanut, päin vastoin. Eli ei se lopettaminen ja peltojen myynti mikään maailmanloppu ole, vaikka epäilen että monelle ajatuskin siitä olisi kauhistus.

Monia loistavia asioita, kuten ettei kevään tukihausta tarvinnut enää välittää pätkääkään. Sääennusteitakaan tulee enää harvakseltaan seurattua. Jos sataa liikaa, niin toki se on hieman tylsää, jos on liian kuivaa, niin eipähän tarvii nurmikkoa niin usein leikata... Mutta eipä tarvitse kärvistellä kasvustojen kärsimisen takia. Toki toivon että nykyinen viljelijä saa oivan sadon, mutta eipä mahahapot rupee korventamaan jos ei.

Kylvöaikaan tuli käytyä Rodoksella, ei päässyt tulemaan vieroitusoireita. Ja jos homma menee kuten suorakylvöön siirtyessä; ekan syksyn kyntämättömyys oli hieman omituista, mutta seuraavana syksynä jo mutisin vuosikausia turhaan nähtyä vaivaa. Niin eipä ens keväänä enää muista ikinä edes kylväneensä  ;D
Ihan normi suorakylvönähän tuo, ei mitään ongelmaa. Useampaan kertaan tullu kylvettyä vahvan apilaiseen vanhaan VLN'ään.
Saako asiakas kotitalousvähennyksen tehdystä työstä?
Solifer

Tuo lienee myöskin aika tärkeä kysymys, vaikutus tilaajalle kuitenkin äkkiä kohtalainen.
Aika ankean sävyinen dokkari, musiikkia myöten. Henkinen painostus lepäsi rankasti jatkajakandidaatin hartioilla. Eiköhän tuossa tullut aika selväksi yksi syy, miksi teollisuus voi pitää tuottajahintoja matalalla. Hommaa pyöritetään ja jatketaan, koska perinne vaatii, ei koska se olisi kannattava bisnes. Eikä siinä mitään, jos jatkaja tekee osansa sukupolvien ketjussa mielellään ja tyytyväisenä sekä kohtuullisesti elinkeinollaan toimeentullen. Valitettavasti ihan sellaista kuvaa en itse ainakaan tuossa tapauksessa saanut.
Kasvintuotanto / Vs: Peittaus
: 01.04.19 - klo:09:42
Jussi peittain, eli haponkestävä painesäiliö+säätimet, letkut ja suutin, olis ylimääräisenä. Jos joku haluaa edullisesti päästä peittaamaan tai siementä kosteuttamaan.  8)
Aikoinaan oli Jussi Ruuvin kaverina, kunnes siirryin täyttämään kylvökoneen Nopulla. Sen jälkeen rakensin normaalista viljakierukasta sille hitaasti pyörivän peittausruuvin. Lisäsin peittausnesteen määrää, tasaisemman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vielä kun olisin huomannut lisätä hieman enemmän vettä seokseen, niin sitten olisi tuo siemenen kosteuttaminenkin toteutunut. Peittasin siemenet suursäkkeihin kylvöä odottamaan. Myös ruuvin saa hakea pois, pikku rahalla. Nopuakaan kyllä enää tarvitse...  ;D
Sitten kun joltain kylvökiireessä hajoaa Jukon Optiseed-vaihdelaatikko ja kyrsii kympillä, niin mulla on hyllyssä tehdaskorjattu ja sen jälkeen käyttämätön sellainen.
https://www.nettikone.com/titan/cz300a/1762209
Vastaava CZ-300A on hallissa seissyt kymmenisen vuotta.
Kärkiväliks olis vaikka 500mm riittänyt, mielummin tuota johteiden päällä pyörintähalkaisijaa olis kiva olla enemmän.
Teriepidintä piti hieman jyrsiä, että sai 16mm työkalut sopimaan, lähinnä tais teräkorkeus jäädä liian ylös ennen työstöä. Kyl muuten kohtuu riittävä ollut, pieneen korjaus puuhasteluun ja rakenteluun. Isompi olis varmaan parempi, mutta sitten tulee vastaa paino ja sen myötä siirtämisen vaikeus, sekä tilan tarve. Jos ny pari kertaa vuodessa on vehje pyörimässä, niin hyvin välttää.
Jyrsimisestä ja poraamisesta vastaa Bernardo BF 40 V. Ihan käypä peli sekin.

Metsäjussin Takisawa näyttää hyvältä. Oiskos siinä pituussyötön säädettävät stopparit? Noin kuvasta päätellen.. Nekin olis kätevät.
Jos poistot tehty, niin maakaupan yhteydessä luovutetut rakennukset ja rakennelmat on pääomatuloa. Salaoja ei taidakkaan kuulua rakennelmiin joten, selvittely jatkuu...

Mites on, onko Agrolaisilla uutta tietoa ja/tai kokemusta salaojien, tukioikeuksien ja rakennusten hinnoittelussa, peltokaupan yhteydessä?

Verottajan jossain julkaisussa mainittiin tukioikeuksien arvostuksesta seuraavaa: "Tasatuen ja viherryttämistuen yhteismäärä". Tuossa tapauksessa hinta lienee vähän yli 200€... Yhden mielipiteen sain myös n. 122€ arvolle... Tais olla Tilatuen vuotuinen määrä perusteena. (A-alue)

Rakennusten kohtelusta nyt myös muutama eri mielipide:

1. Menojäännöksen ylittävä -> Maataloustuloa.
Tämän mielipiteen antaja suositteli vain mainittavaksi kauppaan sisältyvät rakennukset. Ostaja saa sitten määrittää niille arvon verotukseensa.

2. Samaan pottiin kuin pellon hinta -> verotettavaksi myyntivoittona.

Ostajan kannalta lienee tarkoituksenmukaista saada kaikelle muulle kuin itse peltomaalle (kuten esim SS tuossa aiemin) vähintäänkin realistinen arvo määritetyksi kauppakirjaan. Joskin tuossa vaihtoehto 1:sessä määritys tapahtuisi kauppakirjan ulkopuolella.
Ei mulla ainakaan ole mitään naapurille myymistä vastaan, päinvastoin se oli ykkösvaihtoehto joka myös toteutuu. Toki jos naapuruussuhteet on kehnot, ymmärrän ettei houkutteleva vaihtoehto.

Tuskin tuossa Kiina visiossa kateudesta on kyse. Eikä se ole edes ihan utopistinenkään visio.
UAE:n strategia:
https://yle.fi/uutiset/3-5842723
Kyllä itsekin löisin vetoa peltohintojen tippumisen puolesta. En kuitenkaan puhuisi kuplan puhkeamisesta, vaan markkinatalouden vaikutuksesta. Tarjonta lisääntyy ja hinta tippuu. Lopettajien määrä kasvaa, ihan eläkeiän lähestymisenkin johdosta. Aina toki on mahdollista jollekin villille kortille, kuten vaikka SS'än visioimalle kiinalaisten kiinnostuneelle.

Maatalouden tuottavuus jatkanee myöskin alamäkeään, tukitasot luisuvat, tuskin nykyinen viljanhintatasokaan kauaa pysyy nykyisellä tasolla. Eli jos pikavippikierteeseen on joutunut, näen kovin heikot mahdollisuudet nousta siitä suosta, maatalouden keinoin.
Sivuja: [1] 2 3 ... 35