Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 17

Viestit - Valtteri

Tämä uutinen romutti käsityksen sähkön alhaisesta hinnasta tuotannon lisääntymisen perusteella. Viimeinkin kun miilu  saatiin toimimaan, niin se ajetaan alas. Tai rajoitetaan sen tuotantoa. Odotettiin, että sähkön hinta tulisi alas voimalan käynnistyttyä. Kyllähän se varmaan tulikin. Mutta, jos sähkön hinta menee liian alas, niin sen tuotantoa rajoitetaan. Aurinkosähköjärjestelmään investointi tuntuu tämän uutisen perusteella entistä järkevämmältä.

https://yle.fi/a/74-20032308
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 17.03.23 - klo:17:56
Mites muuten tuo fosforin tasaus, nollaantuuko nyt automaattisesti kun tukikausi ja lannoitesäädökset muuttui?

Kyllä.

14.3.2023 ehdollisuuden koulutusaineistosta:

• Jos fosforintasauskausi on kesken, vanhoja tasauskausia ei tarvitse ottaa huomioon.
• → Vuonna 2023 voi aloittaa uuden tasauskauden, vaikka ympäristösitoumuksessa
ollut tasauskausi olisi kesken.
• → Poikkeus on annettu, koska fosforin käytön vaatimukset ovat muuttuneet vuodelle
2023
Eikös tämä ole sopimuskysymys? Myyjä myy pellon pois. Kauppaa tehdessä myyjä ja ostaja sopivat kauppakirjassa keruuputkien kohtelun. Rasitteeksi se jää ostajalle. Voisi kuvitella, että rasitus vaikuttaa pellon hintaan jonkin verran. 
Hyvin mielenkiintoisia vuokrahintoja mainitaan monissa lehtikirjoituksissa, nettisivuilla ja tälläkin palstalla. Posti toi vuokrapaperit allekirjoitettavaksi. Tuulivoimayhtiö lupaa maksaa vuokraa jotain 250 - 850 €/ha välillä. Korkein vuokra maksetaan, jos mylly tulee kiinteistölle. Kukaan ei tiedä mikä lopullinen vuokra tulee olemaan. Tietysti sen parempi mitä enemmän omistaa hehtaareita puistoalueella. Aika iso ero netissä oleviin summiin. Mutta mitä maanomistaja saa oikeasti 50 000 euron vuokrissa? Kaipa sekin jakautuu jotenkin myllyn vaikutusalueen maanomistajille? Hyvä kysymys alun perin tällä palstalla.
Aurinkosähköjärjestelmissä on harmillista vaihenetotuksen puuttuminen vieläkin osassa maan verkkoyhtiöistä. Vähän huijataan aurinkosähkön tuottajaa. Aurinko paistaa ja paneelit tuottaa sähköä. Silti on mahdollista, että sähköä joutuu samaan aikaan ostamaan. Höh   :( Onneksi tilanne muuttuu vuoden 2023 alusta.

https://yle.fi/uutiset/3-11767604
Millä tunneilla tuo imuputki hajoo?

Meikäläisen vuoden 2002 Valtran tunteja oli kertynyt 5 600. En tiedä kuinka harvinainen ominaisuus tämä on tällä koneella. 
Koko lysti maksaa töineen ja osineen korjaamolla noin 1 400 € sisältäen alvin.
Meikäläisen 6400 öljypaineen merkkivalon vilkkumisen syyksi paljastui moottoriöljyn kiertoon liittyvän öljyputken murtuma. Vikakoodeja en lukenut. Mittautin öljynpaineen.
Eihän sinne ole kenenkään pakko mennä?
Tämä on jo vanha aihe. Mutta olisiko https://huutokaupat.com/1574660 sivustolla myynnissä ollut pellon tasauslana sellainen, jota alun perin kysyjä kysyi? Kuva vielä sivustolta löytyy. Näyttäisi olevan varsin kevyt, mutta kuitenkin pystyisi hieman tasaamaankin. Pitkä vetopuomi tuo ilmeisesti vakautta. Vai tekeekö tuollaisella mitään?
Noin 3 700 tunnin kohdalla Stanan pumpulle piti ensimmäisen kerran juottaa vettä. Kone lähti tempun jälkeen käyntiin. Jos kuumalla ilmalla sammuttaa, niin ei lähde käyntiin ilman veden kaatamista pumpun päälle. Ei aina sitä tee.
Kymmenkunta vuotta sitten maalautettiin asuintalon peltikatto. Muovipinnoite oli hyvin suurelta alalta irronnut pois. Maalari pesi painepesurilla katon yhden päivän. Toisena päivänä hän maalasi sen peltikattomaalilla. Panssari -merkkistä tai jotain. Kysyin häneltä, että pysyykö maali katossa. Hän sanoi, että pysyy. Ne muovipinnoitteet, jotka ei painepesurilla lähde, niin kyllä pysyy jatkossakin. Tällä hetkellä katon kunto aivan sama kuin maalauksen jälkeen.
Kasvintuotanto / Vs: Luomuun siirtyminen
: 09.04.20 - klo:13:14
Tuo kauhea itku ja poru siitä, että luomutuotteita ei tule myyntiin kyllä vähän ihmetyttää. On paljon luomukasvinviljelytiloja , joiden myynti on lähes 100 %. Luomuviljat myydään er1 ostajille, nurmet myydään lähialueen luomukotieläintilalle ja loput peltojen sadosta syövät kauriit, hirvet, linnut ja muut riistaeläimet. Tosin tutkimustietoa ei ole nyt käytettävissä. Onko varmasti tilastoitu luotettavasti luomutilojen välinen rehukauppa? On paljon ekologisempaa toimittaa karkearehu lähimmälle luomukotieläintilalle kuin alkaa sitä myymään markkinoilla vain sen vuoksi, että myynti tulisi tilastoitua.
Jotkut antavat kohteen kiinteistönvälittäjälle myyntiin. Tarjouksessa on mainittu, että myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Tarjousten jättämisen jälkeen selviää korkein tarjous. Ja myytävän kohteen markkinahinta. Korkeimman tarjouksen jättävälle kerrotaan, että myyjä ei myynytkään. Selitykseksi kerrotaan, että myyjä saa päättää kenelle myy.
Ruotsista loppui pekoni. Tai sen saatavuus on ollut ajoittain heikkoa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f7d83530-32e6-470d-9b81-3691d3ef88d2?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=telkku.com

Syynä on heikko rehuvuosi. Ja Kiinan sikakriisi. Milloinkahan joku tutkija tai tohtori tekee havainnon siitä, että kyllä lihaa tiskille tulee tuottajan saadessa paremmin hintaa tuotteestaan. Miksi kummassa markkinalait ei toimisi elintarviketuotannossa?
Sivuja: [1] 2 3 ... 17