Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Laita öljylämmitys, siis jos vesikiertoinen jakosysteemi valmiina. Investointi halvimmasta päästä jollei halvin ja äärimmäisen vähän huoltotarvetta.
Sädekehää ei sillä kylläkään pään päälle saa.
Eikös tässä tapauksessa sähkölämmitys ole vielä helppohoitoisempi? Varaajaan sähkövastus. 1 MW sähköä maksaa noin 110 € ja saman verran öljyä 96 €. Hyötysuhde tasaa jonkin verran eroa.
https://www.youtube.com/watch?v=rxLFCZSCnkE
Märän kesän ratkaisu
100 ha jos on paalattavaa niin voi tulla ähky...
Tässä on hyvää konekalustoa suojavyöhykkeen kasvuston korjuuvaatimuksen täyttämiseen märissä olosuhteissa
Löytyykö ko ohjelmasta jostain kohtaa yksityistalouteen eriteltävä osuus puhelin- ja sähkölaskuja varten? Vai onko tarkotus vasta verolomakkeella eritellä, sittehän joutuu tekeen alviinkin oikasun
Ja saako jostaki säädettyä tilit joita ei käyty pois näkyvistä?
Yksityiskulujen oikaisuun näyttää olevan linkki ohjeeseen sivulla:
http://www.mtech.fi/fi/webwakka
Voivuorten varjossa kasvaneena tuntuu vähän oudolta tilanteelta. Tosin voivuoristahan ei ole puhuttu enää pitkään aikaan. Maailma muuttuu.
Suomi juhlii tänä vuonna 100 vuotta kestänyttä itsenäisyyttä. Jos pitäisi nimetä Suomen tuotteita. Niin Tummeli saisi olla mukana listoilla. Näyttää olevan ihmeellinen tuote. Sopii myös siltojen siirtelyyn.
https://yle.fi/uutiset/3-9908813
Kohta on kahdeksan vuoden kokemus maataloudesta palkkatyön ohessa. Silloin tuli valinnan mahdollisuus eteen. Ostaako maatila vai ei. Maksaako sisarukset ulos. Vai jatkaako pelkästään palkkatyössä maakunnan toisella laidalla. Tarjolla oli kasvinviljelytila, hoitamista odottavaa metsää melko mukava määrä, tyydyttävä konekalusto ja -80 luvun omakotitalo. Maahenki on tautina autokuumetta pahempi. Tai tulee ainakin kalliimmaksi.
Tilanteita on monenlaisia. Kaikki ne on varmaan erilaisia. Mutta pääperiaatteeksi tässä vuosien sivutoimisen viljelijän kokemuksella voisin sanoa, että pellolla ehtii tekemään riittävästi töitä. Toiset ovat muun ajan navetassa tai palkkatyössä. Palkkatyössä on vain se ero, että lomapäivinä voi olla pellolla niin pitkään kuin haluaa. Karja pitää hoitaa oli viikon päivä mikä tahansa.
Oma halu tai mieltymys vaikuttaa paljon tilan hoidossakin. Itsellä korostuu metsien rooli. Niitä hoidetaan nyt ja myyntiin tulee energiapuuta ja harvennushakkuiden puuta. Nuorempana tämä ei olisi ollut mahdollista. Silloin piti käydä kaikenlaisia kouluja ja hankkia vakituinen asema. Sen jälkeen on helppo ottaa lomarahoja vapaana tai vaikka palkatonta. Varsinkin jos firmalla on hiljaisempi aika.
Nuorelle kysyjälle voisi sanoa neuvoksi, että teet päätöksen. Parhaimmat päätökset huomaa tehneensä silloin kun on mennyt monet yöunet pohtiessa, että mihin sitä onkaan ryhtynyt.
Omalla kohdalla sivutoiminen maanviljely ja metsänhoito on toiminut hyvin. Maatila ei ole tuottanut niin hyvin, että keskustelussa mainittua yhtiöittämistä tarvittaisiin. Tämä olisi vielä parempaa hommaa, jos joku maksaisi tilakaupan velat.
Ja funktio tälle laimennukselle luomussa on?...
Sama kuin kaikissa muissakin ympäristötuen säännöissä: tukiraha pitää saada johonkin kulumaan.
Lietelannan ilmastaminen tai laimentaminen on luonnonmukaisen tuotannon vaatimus. Ei siten suoranaisesti liity luomusitoumukseen, josta sitten luomukorvaus kilahtaa tilille. Lietelannan ilmastamisen tai laimentamisen vaatimus liittyy ilmeisesti imago -asiaan. Luonnonmukaisessa tuotannossa ei käsittelemätöntä lietelantaa käytetä. Joku varmaan tietää asian paremmin.
Luomutuotantoehdoissa sanotaan, että kun tavanomaista lietettä vastaanottaa niin se pitää laimentaa. Mutta ei siellä lue miten ja millä suhteella pitää laimentaa. Jonkun koulutusmateriaalin googlella löysin (en tiiä kuinka vanha oli ku ei lukenu vuotta) ja siinä oli, että sadevedellä laimennus ok niin pitääkö vielä paikkaansa? Että kun on avoin lietesäiliö ja sinne sataa niin se riittää? Vai pitääkö ne sadevedet oikein johtaa sinne säiliöön?
Laimennukseen riittää 10 % vettä. Tällainen on jäänyt mieleen. Toinen vaihtoehto on ilmastaminen. Avonaisessa säiliössä laimennut toteutuu tuolla sadevedellä. Mutta jos on umpinainen säiliö, niin luomusuunnitelmassa pitäisi olla ilmeisesti maininta laimennustavasta. Ei taida tämä asia olla Eviran painopistealueita.
Suomalaisella pitää olla vapaa yrittämisen mahdollisuus. Se ei meidän kulttuuriin sovi, että kunnassa joku viskaali ottaa mahtikäskyllä maat toiselta pois ja antaa toiselle.
Koko keskustelu sadonkorjuupakosta on turha. Jos joku ei halua kerätä satoa, niin se on hänen vahinko ja hänen asiansa. Jokainen taaplaa tyylillään. Nyt valvonta päättelee, että onko lohkolla markkinakelpoisen sadon tuottaminen mahdollista. huonosti hoidetulla lohkolla markkinakelpoisen sadon tuottaminen ei ole mahdollista. Ja niin sanktiot paukkuu.
Näyttää 27 % enemmän kiintoja kuin Metsäkeskuksen laskelma. Joku ero kiintokuutioissa varmaan on.
Itse viljellyt 35ha tilaa parisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen yhtälö, että kaikki naapurikärkkyjät yms. jotka odottivat meikän kuprua aikoinaan ovat joko kuolleet, lopettaneet toiminnan "kannattamattomana", avioeroineet tai tulleet hulluksi. 
Eikös se jo nikki kerro, että duunari sitä ollaan ja farmari siinä sivussa. Tuskin sitä ihan pelkällä maanviljelyllä enää tuollaisilla hehtaareilla elää. Tiedän minäkin monta samantyylistä tapausta. Ollaan tultu jatkamaan sitä kotitilan viljelyä, kenties vuokrattu hieman jostakin lisää peltoa tai ehkä jopa ostettu. Kaikki päivätöistä liikenevät lomat käytät tilan töihin, otat kenties omaa lomaa ja varsinkin silloin kun se toukokuun tokalle viikolle osunut toukoloma sataa vettä koko ajan. Syksyllä kiireesti töistä kotiin, että ehtii kuivurillesin puimaan viljaa ennen kastetta. Yön valvot kuivurilla satsia vaihtaen. Ja jos jotain hajoaa niin yöllähän se remppa on tehtävä päivät kun olet töissä.
Jos oikeasti aletaan laskemaan niin sen päivätyön lisäksi saatava tulo jonka saat korvausta käytetyistä lomista ja yö valvomisista niin jos sitä vertaa tämän hetken vuokratuloihin tai vaikka kerran saatavaan myyntituloon niin ainakaan itseni ei tarvitsi miettiä käytänkö lomat töihin vai lomailuun. Monella vaan tuntuu olevan se velvollisuus ja/tai halua tulla tonkimaan sitä multaa.
Semmoinenkin on keksitty kuin urakoitsija. Heiltä voi ostaa palveluita oman tarpeen mukaan.
Mites se nyt meni. Kerääjäkasvilla ei saa perustaa seuraavan vuoden kasvustoa, mutta entäs jos kylvää kahta eri heinää? Toinen on kerääjä ja toinen on seuraavan vuoden nurmi?
Käry käy
Tuottajahintojen nousuralli on jo alkanut. Pitää vain osata katsoa. Vaikka hinta onkin jo niin korkealla, ettei sitä oikein huomaa. Luomusuurimokauran ostohinta luulisi lisäävän tuottajien kiinnostusta.
http://www.fazergroup.com/fi/yrityksille/fazer-mylly/viljan-osto/perushinnat/Tämä ei ole mainos. Vaan ajatelma, että pitäisikö enemmän huomioida tuotteita, joilla on kysyntää.
Idea oli ihan käypä, mutta totuus toista. Kun metsä on kallista ostaessa tuottoihin nähden, se on kallista. Muilta markkoinoilta voi ostaa halvalla ja myydä kalliilla, ja osaava saa varmasti paremman tuoton pääomalleen. Se että onko osaava, onkin toinen juttu ja varmasti useimmille tuo metsä on ihan ok. 
Halvalla kannattaa aina ostaa, ei kalliilla. Omalta rajalta aina vähän sikstifiti, muuten ostoihin matalaa profiilia. Joskus kuitenkin tärppää, jos vaikka 1/20 tarjouksista, ei mene rahat hukkaan ylihintaan ostaen.
Juurikin näin.
Monella sivutoimisella vilja/metsätilallisella on sellainen tyyli, että työuran aikana lisätään pinta-alaa, jotta voidaan aiemmin "eläköityä" siirtymällä täyspäiväisesti niihin pelto ja metsätöihin.
Jos ne samat rahat ois sijoittanut järkevästi niin rahaa olis niin paljon ettei tartte tehdä yhtään mitään muuta kuin nostaa osingot ja nauttia luovutusvoittoveroista osakkeita myydessä.
Helpommalla pääsisi, jos olisi metsän sijaan ostanut 100 000 eurolla Nokian osakkaita vuonna 2000. Ei olisi murheita:) Metsän tuotto on aina ylöspäin. Vuosikasvu ei kasva alaspäin. Ja puu kasvaa paksuutta. Tottahan toki metsäsijoittamisessa on riskit. Pakkanen, hirvi, ym. Mutta toinen pitää osakesijoittamisesta ja toinen metsään sijoittamisesta. En moittisi kumpaakaan. Loppujen lopuksi kumpikaan ei saa omaisuuttaan tuonpuoleiseen.
