Kyllähän kaikki menee myyntiin, en usko, että luomutiloilla pantataan myytävää. Sitä ei vain tule myytäväksi niin paljon, ja suuri osa todennäköisesti korjataan tavanomaiseen eläintuotantoon, se taitaa olla yleisin kasvinviljelyluomunurmen käyttökohde, jos 100 luomukotieläinyksikköä ei ole lähistöllä.
Tärkeintä luomussa olisi kieltää kaikenlainen satotilastointi, se ei tee oikeutta brändille.
-SS-
Höpö höpö ja höpö . Onnistuneet luomutuottajat saa hyviä satoja , vähän osaamista nääs . Semmosia tehopeltoja puinut mistä ohraa ei tullut hyvinä vuosinakaan 2000kg/ha hyvinäkään vuosina .
valitettavasti tämä ei ole mielipidekysymys, eikä nämä "höpö, höpö"-kommentit muuta totuutta mihinkään. Päivittäistavarakauppa tilastoi kaiken myyntinsä ja samat lukemat löytyvät myös proluomun sivuilta, toki sieltä uutisoidaan yleensä vain myynnin kasvulukuja. Tämä kasvukin on nyt tyrehtynyt, vaikka pinta-ala kasvaa. Viimeisin luku taitaa olla 2018, jolloin luomun osuus myynnistä oli 2,4%.
Jos tuotantoa myydään tiloilta toiselle esim rehuna, niin mitäs sitten? Mitä lisäarvoa se tuo esim siihen verrattuna, jos kaurakuorman kippaa vaikka polttolaitokselle? Vai mikä on se peruste maksaa korotettua luomutukea kummassakaan tapauksessa, ellei lopputuote päädy koskaan kauppoihin luomuna?
Mikään ei siis saa muuttua etenkään neuvonnan saamat palkkiot . Luomussa näkyy selvästi kuka osaa . Spelttivehnän viljelijä työllistää ja myy tuotteitaan , saman kokoinen tehoviljelytila ei pääse murto-osaankaan voitosta ja liikevaihdosta .https://www.birkkala.com/speltti
Tämä vain yksi esimerkki . Luomukauraa on nyt markkinoilla ja hinnat laskeneet mutta kannattavuus oikealla viljelijällä silti parempi kuin tehossa .
Tämä on hyvä esimerkki brändäämisestä. Tuotteella on arvoa, joka on luotu mielikuvilla ja jatkojalostus pakkaukseen asti. Tilalla on pitkät perinteet speltin tuottamisesta ja asiakaskunta on laaja.
Tällainen toiminta on yksi mahdollisuus, jolla kannattavuutta voidaan parantaa. Se ei kuitenkaan ole isossa mittakaavassa ratkaisu. Suurin osa ihmisistä ostaa ruokaa hinnan mukaan, eikä brändin mukaan. Sen kertoo tuotteiden menekki kaupoissa.
Nytkin luomuviljelyyn on siirtynyt moni taloudellisen tilanteen vuoksi. Suurin osa näissäkin viljelytoimissa perustuu, joko luomutukeen tai johonkin bulkkitoimitussopimukseen.
Kuitenkaan kaikkia viljelykasveja ei voi viljellä luomuna, ilman isoa työvoimaporukkaa. Tämä taas tekee koko touhun kannattamattomaksi, vaikka kaikki kirgiisit tuotaisiin nakkimuusipalkalla töihin. Toisaalta teknologia tuo kokoajan mahdollisuuksia mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan. Tuholaistorjuntaan nämä eivät auta, mutta niihin on vaihtoehtoja.
Nämä toimet tekee viljelystä haastavan maan rakenteen osalta, pakottavan viljelykierron osalta ja ravinteiden osalta. Se tarkoittaa ruoan hinnan nousua ja sitä ei saisi tapahtua. Nämä toimet ovat kunnianhimoisia, mutta vallitsevassa maailmassa mahdottomia. Ilman kemiaa maailmassa kuolisi ihmisiä nälkään ja se taas toisi omia ongelmia.
Se, että olisiko hyvä jos ihmisiä vähentyisi vaikka muutama miljardi, onkin ihan toinen juttu.
