Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maanmuokkaus ei ole yhtä tylsää hommaa Zaporitsassa. Sitten vielä odottelee ydinvoimalan räjäyttämistä, joka varmaankin tosin ryssitään sekin.
https://www.youtube.com/watch?v=B3j362eI-Dc
Voisi olla oljelle hyvä hiilinielu.
Lasketaanko tää hiilinielu Tsekin vai ulkolaisen käyttöpaikan, esim. Suomen, hyväksi ?
Vain tsekkiläisen viljelijän, jos ei moneen kertaan myydä.
22 kg per neliö. 
Ja sen verran hapero silti että levyn leveys on 800mm ja koolausväli 400mm
Tiedä sitten, mutta mainostetaan itsekantavaksi: "Itsekantavana seinärakenteena toimii 58mm vahvuinen olkilevy, jolloin erillistä runkoa ei tarvita."
Voisi olla oljelle hyvä hiilinielu.
Tässä raporttia omasta herneenkasvatuksesta:
http://haapasalontila.fi/herne2022.htmlHerne on tunnetusti herkkää ja muutin Tumesta välityksiä, kun syöttö pyöri turhan nopeasti.
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330
Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Tuulikulkeuma pientareille on potentiaalinen altistumistie, ei ehkä niinkään Suomessa mutta maissa missä on erilainen glyfosaatin käyttökulttuuri ja kasvukausi.
Pihoilla ja puutarhoissa varmaan kesälläkin käytetään, jos vaikka tapetaan laattojen välistä ruohoja. Keväällä nyt periaatteessa voisi altistusta saada, kun kimalaiset käy ojapajujen kukissa. Syksyllä lentävistä pistiäisistä iso osa kodittomia, jotka ei elä talven yli kuitenkaan; Tosin juuri kimalaisten elintavoista en tiedä, oliko niillä tämä systeemi. Hyönteisten kannalta hyväksi tavaksi luulisin ainakin ruiskutuksen syksyllä ja muokkauksen vasta keväällä. Ainakin peltopyyt näyttää lisääntyvän ja niiden pennut tarvitsee hyönteisravintoa juuri keväällä. Mekaanisellakin juolantorjunnalla lienee omat haittapuolensa hyönteisiin. Jyrsimellä ajo pesäkolon yli kai jotain vaikuttaa tai sitten ei, kun yliopistotason tutkimusta asiasta ei ehkä ole tehty.
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330
Rehuherneen sekaan tahtoo kyllä tulla pipanoita ja sitten hirvet vielä polkee varret maan poveen, mutta onneksi maa oli kuivaa.
https://www.youtube.com/watch?v=gsMp_CjBeTo
Unelmat on tärkeitä, ne auttaa jaksamaan.
Varsovan liitto turvasi mahtavat satoennusteet. Kohta saadaan tännekin virallinen satoennuste, niin ei tarvitse arvailla.
Miksi pitää kallistaa noin paljon itseen päin, vai näyttääkö vain?
Varsinaisesti en kallista yhtään, mutta kuormaajassa ei ole sitä vakaajaa tai mikä se nyt on, joten nostaessa kallistuu aisojen mukana. Toisaalta siinä on tuki takana, joten ei haittaa mitään. Vakaajan kanssa nousisi vain korkeammalle, jolloin heiluisi enemmän. Täytyy kuitenkin nostaa aika korkealle, jotta näkee eteensä, koska yli kaksimetristen kasojen yli ei näe.
Uusi Suomi
Alaskaanko se sitten tulee tuo Uusi Suomi?
Kannattaa lukea myös se: "Kolumni: Ihmiskunnan ruoantuotannon tulevaisuus on Venäjällä"
"Venäjä on lyhyessä ajassa ottanut suuria harppauksia luomukentällä."
Kyllä on todella eturintamassa luomupinta-alan lisäämisessä.
