Heinät on kylvetty tuolla rautapyöräjukolla yleensä suojaviljan kylvön jälkeen satasarjan n. 1980 Tumella. Ennen jyrättiin sekä ennen että jälkeen heinänkylvön, mutta raskaamman jyrän käyttöönoton jälkeen kaksi jyräystä oli liian rajua. Tumeen tuli myös takahara, joka helpottaa.
Haastellisinta on ollut heinän itämisen jälkeen tulevat oraat kuivattavat pitkät hellejaksot, mutta ei ole tarvinnut kuitenkaan paikkailla viime aikoina. Kylvös on voinut harventua, mutta kasvatettu vain kuivaheinää, jossa tiheys ei ole niin välttämätöntä ollut; Kasvaa kuitenkin sen verran massaa, mitä 100 kg typpeä antaa myöden. Tuossa Jukossa säätöalue esm apilassa loppuu hitaillakin rattailla 8 kg, ainoastaan sinimailasta olen kylvänyt tuolla säädöllä ja käytännössä menikin tuon mukaan. Tuon 8 kg pystyn kyllä kylvämään tarkasti myös tuolla Tumella, jossa rattaat voi kääntää, jolloin kierrokset putoaa viidesosaan. Heinää en ole tällä kylvänyt. Tuo on rapsin kylvös 4,2 kg menekillä joka toisesta vantaasta -19, mielestäni harva riviväli on parempi joka tapauksessa rapsilla:
Tuohon tuli sitten käristysjakso päälle ja kuoriaiset söi nuppuja pahasti, joten öljykasvi-into loppui siihen. Rehuhernettä kylvetty nyt kahtena vuotena n. 300 kg/ha. Syötön joutui pitämään pienenä, jolloin telan leveys on juuri sellainen, että yksi 9 mm herne siihen mahtui. Oli raskasta sekä 40v koneelle että herneelle. Laitoin sitten rattaan, jolla sain nopeuden lähes puolitettua, jolloin telaa tulee enemmän käyttöön ja tuntuu toimivan hyvin. Sekoittajakaan ei ole käytössä herneen kanssa, otti vastaan liikaa.
Tuohon viimekesäiseen tuli myös se hellejakso päälle ja pituuskasvu loppui suunnilleen tuohon. Osa lohkosta oli herneenkylvön aikaa liian märkää ja maanlaatukin epäilytti, joten ala jäi alta 5 ha. Kukkiakin olisi voinut enemmän, mutta ei nämä kylvökoneesta olleet kiinni. Kaura kylvetty vasta 6.6 muistaakseni. Tume siis laahavannaskone ja enimmäkseen äestetty keväällä sängestä. Maat savia ja pieneliöt opetelleet miljardi vuotta lahottamista, joten oljet pehmenee riittävästi. Sänki imee maasta likaista vettä ja haihduttaa toisesta päästä, lisäksi sade roiskii maata päälle, joten en koe olevan hyötyä oljen sekoittamisesta maahan, lisää vaan liettymistä. Sänki on kyllä keväällä sitten silputtu. Kiekkoja ei tule, jos ei sitten tarvitse lainata konetta mahdollisiin suoriin syyskylvöihin. Juko N25 (optiseed) oli käytössä yhtenä keväänä, se oli liian heinäharava tähän systeemiin. Siihen että saataisiin esm 4-400 kg tarkka syöttö vaihteistolla, en jaksa uskoa.
