Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 62

Viestit - Lemmy

Maanmuokkaus ei ole yhtä tylsää hommaa Zaporitsassa. Sitten vielä odottelee ydinvoimalan räjäyttämistä, joka varmaankin tosin ryssitään sekin.

https://www.youtube.com/watch?v=B3j362eI-Dc
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 21.01.23 - klo:13:23

En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.

Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi".  ;D  Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.

Kerrankin fiksu sääntö, on hyvä että raha-automaatteja laitetaan muillekin lohkoille kuin käyttökelvottomille. Tuollaiset postimerkit vois metsittää.
Eikö jos isolla peruslohkolla on useita pieniä kasvulohkoja samaa, niin ne voi laittaa yhdeksi kasvulohkoksi? Usein kannattaisi esm suoristaa reunoja, jos on vaikka polveileva luonnonpuro lohkon reunassa. Toisaalla on sitten pieniä kiiloja, kun tiet ovat pirstoneet peltoja.  Nämä ovat eri peruslohkoja ja sopivat huonosti metsitykseenkin. Siten aika syrjivä sääntö. Tuoreimmat seminaarit menneet ohi kylläkin, joten en ole niin perillä.
Voisi olla oljelle hyvä hiilinielu.
Lasketaanko tää hiilinielu Tsekin vai ulkolaisen käyttöpaikan, esim. Suomen, hyväksi ?
Vain tsekkiläisen viljelijän, jos ei moneen kertaan myydä.
22 kg per neliö.  :o
Ja sen verran hapero silti että levyn leveys on 800mm ja koolausväli 400mm
Tiedä sitten, mutta mainostetaan itsekantavaksi: "Itsekantavana seinärakenteena toimii 58mm vahvuinen olkilevy, jolloin erillistä runkoa ei tarvita."

Voisi olla oljelle hyvä hiilinielu.
Tässä raporttia omasta herneenkasvatuksesta: http://haapasalontila.fi/herne2022.html

Herne on tunnetusti herkkää ja muutin Tumesta välityksiä, kun syöttö pyöri turhan nopeasti.
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:

https://yle.fi/uutiset/74-20001330

Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Tuulikulkeuma pientareille on potentiaalinen altistumistie, ei ehkä niinkään Suomessa mutta maissa missä on erilainen glyfosaatin käyttökulttuuri ja kasvukausi.
Pihoilla ja puutarhoissa varmaan kesälläkin käytetään, jos vaikka tapetaan laattojen välistä ruohoja. Keväällä nyt periaatteessa voisi altistusta saada, kun kimalaiset käy ojapajujen kukissa. Syksyllä lentävistä pistiäisistä iso osa kodittomia, jotka ei elä talven yli kuitenkaan; Tosin juuri kimalaisten elintavoista en tiedä, oliko niillä tämä systeemi. Hyönteisten kannalta hyväksi tavaksi luulisin ainakin ruiskutuksen syksyllä ja muokkauksen vasta keväällä. Ainakin peltopyyt näyttää lisääntyvän ja niiden pennut tarvitsee hyönteisravintoa juuri keväällä. Mekaanisellakin juolantorjunnalla lienee omat haittapuolensa hyönteisiin. Jyrsimellä ajo pesäkolon yli kai jotain vaikuttaa tai sitten ei, kun yliopistotason tutkimusta asiasta ei ehkä ole tehty.
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:

https://yle.fi/uutiset/74-20001330
Rehuherneen sekaan tahtoo kyllä tulla pipanoita ja sitten hirvet vielä polkee varret maan poveen, mutta onneksi maa oli kuivaa.

https://www.youtube.com/watch?v=gsMp_CjBeTo
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 21.07.22 - klo:15:14
Unelmat on tärkeitä, ne auttaa jaksamaan.
Vapaa sana / Vs: Vilijan vilijelijät
: 21.07.22 - klo:11:07
Varsovan liitto turvasi mahtavat satoennusteet. Kohta saadaan tännekin virallinen satoennuste, niin ei tarvitse arvailla.
Miksi pitää kallistaa noin paljon itseen päin, vai näyttääkö vain?
Varsinaisesti en kallista yhtään, mutta kuormaajassa ei ole sitä vakaajaa tai mikä se nyt on, joten nostaessa kallistuu aisojen mukana. Toisaalta siinä on tuki takana, joten ei haittaa mitään. Vakaajan kanssa nousisi vain korkeammalle, jolloin heiluisi enemmän. Täytyy kuitenkin nostaa aika korkealle, jotta näkee eteensä, koska yli kaksimetristen kasojen yli ei näe.
Vapaa sana / Vs: Ei voi olla totta.
: 29.03.22 - klo:11:01
Hyvä kirjoitus, kiitos.
Sivuja: [1] 2 3 ... 62