Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Agil 100EC toiminut juolaa vastaan hyvin, tappaa myös hukkikset.
Rypsi aine, mutta käyttänyt papumailla.
Mutta ei noista mikään glyfon veroinen ole.
Koetin agilia apilalla kanssa... vahvasti tuntui teho jäävän vuoteen, tai jopa jo syksyllä alkoi kasvaa läpi uudestaan, kuolee kyllä ruiskuttaessa, maan päältä...
sadetta odotellessa ja sää tutkaa katsellessa länsisuomi näyttää hieman kostealta ja sähköiseltä...
jääkö siellä mitään pystyyn?
Lasken pitkälti sen varaan että jos suomessa on rahat vähissä lannoite ostoihin niin muuallakin mailmalla varmaan on, eikä se vaadi kovin suurta lannoite tason kevennystä että normaali sato muuttuu ylituotannon puolelta vajaaksi....
Noh, näkee sitten...
Ei ne ukkoset osuneet mutta jussia ennen satoi sen verran pitkään ja tasaisesti että ei kuivuudesta vielä huolta, viikon sisään saisi toki tulla lisää....
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa, joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.
Eihän se ihan noinkaan ole, kyllä venäjältä vielä saa tuota, tosin kiintiön asettivat, en jaksanut selvittää paljonko pienempi se kiintiö on kuin normalli tuonti... mutta henk koht venäläinen tavara ei ollut niin paljoa halvempaa että olisi henk koht pakotteista tarvinnut joustaa.
Jaa että kuivaa.. täällä odottelen josko vedet laskisivat sen verran että saisi 3,5ha rantaa kylvettyä...
Kyntöpelto näyttää tieltä katsottuna olevan melko harmaa ja kuiva, vaotkin ok. Kun menee tarkemmin katsomaan, viilujen välit näyttävät ihmeellisenkin kosteilta ja savi painuu jalan alla. Eipä siinä: joku muukin tässä jo aiemmin kirjoitteli yllättävän märjästä pohjamaasta. Jotkut taas puhuvat, että kevytmuokkaukset ovat tänä keväänä kuivuneet paremmin kuin kynnökset. Niitä ovatkin täällä Varsinais-Suomessa jo kovin kylväneetkin, ja sitten tietysti niitä, missä pitäisi nyt olla syysvilja. Kyntöpeltoa en ole tarkemmin ajateltuna nähnyt kenenkään vielä kylväneen.
Jaa... minä kävin syyskynnöksellä kävelemässä illalla ja taidan huomenna lähteä sitä äestämään, pirkanmaata...
Lohkolla on tosin rantaviivaa pirusti ja sinne ei ole vielä mitään asiaa, mutta jos nyt alkuun pääsisi...
Alkaiskohan ohran hinta olemaan tapissa. Hankkija nosti viikolla 300e turussa ja seinäjoella ja anora korotti samaan loppuviikolla. Tähän asti anora nostanut aina korkeammalle..
Miksi nostaa hintaa loputtomiin, jos sitä myytävää ei ole? Ei kai siitä viimeisestä tipasta kannatta maksaa miljoonia, jos tavaraa saa ulkomailta. Siis JOS saa. 
Saahan sieltä... samaan hintaan tosin...
Eikös se kaasun hinta ole vielä nousussa.🤔
Näkyy hieman laskeneen 31->27, enään noin 5 kertaa sen mitä vuosi sitten.
Luulisi nousevan lisää tosin jos tämä kylmä ulottuu tuonne etelään päin yhtään...
Eivät eläintilat pysty maksamaan ohrasta aivan älytöntä kolmeasataa euroa. 150 euroakin on vaikea saada maksuun, saati sitten korottaa. Onko oikein käyttää kuumentunutta tilannetta hyväksi ja myydä niille spekulanteille, jotka maksavat paljon ja luotettavalla tilityksellä ? Onko viljanviljelijällä itse asiassa moraalinen velvoite myydä suoraan käyttöön huippuhintoja edullisemmin, koska vastaavasti heikon hinnan aikana on saanut edes kevennetyksi varastoa, vaikka ei kovin paljon rahaa olisikaan saanut. Viimeksi 2018 joulun alla tarjotut hinnat olivat myös korkeat, 200+€ , toteutunut ohran hinta kuitenkin kesällä 2019 oli lähempänä 145 € . Oletin, että tuollainen tilanne on harvinainen yhteensattuma, että suoramyynnissä hinnat silti ovat tasaisemmat, väärin oletin. Lähinnä alhaisemmat, vain huippuhinnat leikkaantuvat, eivät pohjahinnat.
Viljan suorakauppaa on täälläkin ylistetty huomattavasti tehokkaampana markkinamuotona. Itsekin olen nyt muutaman vuoden ajan harjoitellut suoramyyntiä, ja olen havainnut kolme ongelmaa:
1. Maksutapahtumat, jotka suurilla viljaliikkeillä ovat itsestään selvät, eivät olekaan yhtä helpot viljelijöiden välisessä kaupassa. Myyjä toimii tavallaan pankkina, ilman korkokatetta. (Olisiko semmoinen edes pankki ?)
2. Viljan toimitukset ajoittuvat usein siihen aikaan, jolloin käyttöpäässä varastot ovat tyhjät, eli loppukesään. Varastoriskit ovat olemassa muiden riskien lisäksi, ja aikainen vuosi rukiin ja vehnän kanssa alkaa tunkea siilovarastoihin, kun vielä odotellaan noutoa.
3. Ns. markkinahintojen noustessa suoramyyntihinnat eivät voi maksukyvyn puutteessa nousta vastaavasti, jolloin myyjä jää eräänlaiseen kuiluun: lupaus toimituksesta sitoo, mutta hinnat eivät voi muodostua ulkopuolisten spekulanttien mukaan.
Nuo kolme kohtaa voisi kiteyttää niinkin, että viljanviljelijällä ovat omat ongelmansa ja riskinsä viljelyssä,
suorakauppatavassa lisäksi ostajan ongelmat ovat myös myyjän ongelmia.
Olen utelias, paljonko tilojen välisessä kaupassa käytetään hinnan kiinnityksiä, paljonko basis-hinnoittelua, vai onko kyse jostakin viiden vuoden keskihinnasta. Onko olemassa rahoitusmuotoa, joilla myyjän rahoitusriskiä voisi ulkoistaa ? Osamaksun vaatiminen etukäteen leimaa myyjän ikäväksi ihmiseksi. Isot viljaliikkeet (ainakaan Hankkija ja Lantmännen eivät halunneet lähteä takuurahoittajaksi) eivät välttämättä halua rahoittaa viljakauppaa tilojen välillä, ymmärrän senkin hyvin. Pankeilla ei taida olla kyseistä rahoitusmuotoa myöskään. Rehutehtaan rahoitus edellyttänee sopimussuhdetta ja luottopäätöstä tehtaan ja eläintilan välillä ?
Kyllä rehuviljan viljelyn motiivi suoraan käyttöön toimitettavaksi tätä tahtia vähenee, koska leipävehnä sekä rapsi on vuodesta toiseen tehnyt kauppansa, auto tulee hakemaan muitta mutkitta, ja tilityksen saa tarvittaessa myös samana vuonna.
-SS-
Muistelen vahvasti että hankkija ainakin jossain vaiheessa oli valmis toimimaan takuurahoittajana jossain muodossa, en kyllä muista paljonko palvelusta sitten ottivat, eihän sitä kukaan ilmaiseksi tee, kohtuus on sitten eri asia. Protestilistaa voi aina vilkaista, jotta kuinka suuri tarve moiselle on. Hämärästi muistan jonkun myös jutelleen tuollaisesta 5 vuoden keskihinta mallista, aikaa siitäkin taas vuosia, en tiedä kuinka se sitten käytännössä onnistuu...kummallakin puolella kun on tietty intressi aina vastakkaisessa tilanteessa ostaa/myydä sopimuksen ulkopuolelta.
Eikö sitä käteiskauppaa voi käydä kun kuorman ajaa pihaan?
rapiat 50t olisi ohraa varastossa, itävyyksiä odotellessa, josko vielä kelpaa siemeneksi vaikka huonolta näyttää...
....näillä rehun hinnoilla ei oikeastaan niin väliä mihin menee...
Eikös sieltä Venäjältä tule lannoitejuna pari kertaa kuussa.
Ja niillähän on kaasuakin ihan omasta takaa, tuskin siellä tehtaat seisoo.
Pakkoko se on yaralta ostaa.
Luultavasti tulee, mutta venäjä päätti rajoittaa lannoitteiden vientiä joulukuusta alkaen jotta heidän kotimarkkinoiden lannoitteiden hinnat eivät nouse...
...mikäli ymmärsin oikein ko. vientirajat vastaavat sitä mitä edellinisinä vuosina ovat vieneet, eli ajatus on vain estää kaikkea tavaraa karkaamasta maasta, ei niinkään vähentää vientiä, mutta... jonkin näköinen raja kuitenkin.
Ja kantsii ostaa myös hömppäheinien siemenet, niistäkin tulee varmasti pulaa, siksi että viime kesänä oli huonot sadot siementen tuottajilla ja koska viljelyalat tulee varmasti lisääntymään, huhti-toukokuussa voi varastot olla jo tyhjinä.
Mistä tällainen huhu on saanut alkunsa että heinien siemensadot olisi ollut huonot viime kesänä?
Eikö ne sitten olleet? Perinteisesti timotei ei ole kuivuudesta kauheesti tykännyt. Muissa lajeissa ei ole välttämättä huomioitu alkavaa viherlannoitusbuumia. Toisaalta piensiemeniä on tuotu ja tuodaan nytkin melko paljon ulkoa. Katsotaan nyt missä mitassa ihmiset toteuttavat visioitaan, mutta veikkaan, nurmensiemenistä jonkinlaista niukuutta.
Heinien siemensadot oli kokolailla normaalit. Ne kykeni hyödyntämään sen kostean alkukasvukauden.
Näin luulisi, eiköhän timotei ollut valmis jo... 2-3 viikkoa kuivuuden alun jälkeen? (ainakin paikallisesti arvioiden, en muista oliko joku nurkka maasta jossa kuivuus alkoi aiemmin?) Itsellä ei ollut viljelyssä viimevuodelle mutta kuitenkin. Apilasta tuli huonosti, mutta niin on tullut aina ennenkin ja jää ainakin tuo lajike (saija) kyllä pois viljelystä tulevaisuudessa...
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
Minkälaisia tarjouksia sait?
Ihanan kalliita mutta on siinä listahinnoissa nyt hieman varaa, ainakin joillakin...
Päätin noin 80kg N/ha varaston ostaa näilläkin hinnoilla, jos tarpeeksi moni täällä ja maailmalla jäähdyttelee lannoitteen puutteessa niin on se mukava olla jotain myytävää... ja täydennetään sitten kesällä jos saavat kaasu sotansa so*****a.
p.s. osalla alasta tosin 2 vuoden apila pohjalla josta vähän lisää typpeä periaatteessa, täytyy miettiä kuinka tuon sitten käytännössä jaan.
Kuulemma taas nousee.. näin ainakin huhu kertoo..
Tänään pyytelin tarjouksia ja on voimassa vain tänään joten niin kait...
