Oli tullut tulokset tuosta rypsistä
PRA 41,40%
Öljypitoisuus 37,9%

Rahana nuo tekee ~ -37€/tn

Missähänpäin berkut viljelee? Aloin vain miettimään et jos suorakylvöllä onnistuu syysviljat niin mahtaa olla jotain muuta maalajia kuin itsellä.

Suorakylvö on ihan hyvä vaihtoehto. Pienentää työmäärää ja kuluja. Sato voi olla ihan sama. Enemmän kiinni yleensä siitä et toimiiko suorakylvö maalajeilla vai ei.

Varsinais-suomessa. Tuo kyseinen viljelijä on pitkään tehnyt tuota suorakylvö, juttelin hänen kanssaan taannoin ja kiteytti melko järkevästi tuon syys- suorakylvön. Kun yleensä tuota perinteistä tapaa, että kaikki kynnetään ja sillä saadaan vesitilaa niin vastaus oli, että jos vesitilaa joudutaan mekaanisesti tekemään peltoon niin silloin on jo peli menetetty.

Aikaisemmin (nuorempana) jaksoi muutaman vuorokauden mennä rytmillä päivät puidaan ja illat/yöt kynnetään tai muokataan päivällä puitu ala syysviljalle. Ennätys taisi jollain pienemmillä lohkoilla olla, että 72h puinnin jälkeen oli pelto kynnetty - äestetty ja kylvetty. Nykyään on kiima sen verran laantunut, ettei enää onnistu/kiinnosta. Tänä syksynä kaikki syyskylvöt tuli tehtyä lautasmuokattuun maahan. Toimii ihan ok näin yhden taistelijan puuhasteluna n. 30% talon pelloista nyt syysviljalla

Taitaa olla niin, että tulevaisuudessa kun alkaa noita saneeraus ja viherkasveja olla, niin niihin menee ruis tai vehnä kynnön kautta, on paremmin aikaa puuhastella kyntämisen ja muokkaamisen kanssa kesällä. Syysvehnää voi sitten lautamuokattuun rypsimaahan kylvellä, kun tuntuu toimivan aika hyvin tuo rypsi + lautamuokkaus.

Vielä kun tässä hetken laiskistuu niin luulen, että joutuu kylvökonetta vaihtamaan suorakylvökoneeksi... On naapurikylässä eräs isäntä kun on aktiivinen suorakylväjä, kylvää myös syysviljat suoraan. Ihan hyvän näköisiä kasvustoja vuodesta toiseen.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.10.26 - klo:07:59

Parina vuonna oli, mutta liian myöhäinen tähän kohtaan. Silloin oli myös peuraongelma ihan huipussaan ja ne tekivät paljon pahaa. Rapsi on erisukuinen kuin rypsi ja osoittautui, että se kiinnostaa huimasti enemmän sorkkaeläimiä kuin rypsi. Yleinen öljykasvien alakulo vaivaa pahasti tätä seutukuntaa ja löydettyäni herneen, tuntuu todella vaikealta lähteä rapsikelkkaan. Lannoitus tulisi olla viljakasvien tasolla ja viljely ei ole mitenkään edullista. Pellosta täytyisi saada syksyllä jotain poiskin. En sano, ei koskaan vaan sanon, ehkä joskus.

Viljan lannoitustaso my ass. Rapsi vaatii runsaasti maahan saatettua orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, pienehkön lannoitetyppimäärän lisäksi. Jos luulee, että kolme tonnia tulee noin vain sitkeässä savimaassa jollakin 90 kg Yaratypellä, niin tulee pettymään. Noin 150-200 kg on hyvä perustaso. Kaliumia ja fosforia pitää olla viljaa tehokkaammin. Toki fosfaatit ovat monella runsasmultaisella alueella myös vihreitä vinoneliöitä. Pitkään viljalla olleilla aitosavipelloilla kun fosforiluvut ovat sallituillakin lannoitustasoilla laskeneet tyydyttävään /välttävään, niin samalla on huomioitava rapsin rikkitarve 30 kg, fosforin tarve 30 kg ja kaliumtarve 80 kg/ha. Eli vähätyppistä Y-lannosta tonni ja sitten nitraboria ja axania kumpaakin neljännestonni jaettuun. Silloin kun öljykasvinviljely vielä teki kuninkaita, 1970-luvulla ja näin, niin kylvölannoittimissa oli pienin normaali lannoiteasetus usein 700-900 kg/ha, ja maksimit pariakin tonnia.

Rapsi ei anna anteeksi kesäkuun kylvöä. Rypsi vielä kasvaakin (vaikka ei kovin tuotakaan mitään) juhannuksena kylvettynä. Eli rapsit kylvetään tyyliin sokerijuurikkaan kylvön aikaikkunassa. Silloin pääsee syyskuussa puinneille ja satotasokin voi olla myyttien tasolla.

Jos kalkitsee pH:t sinne 7,5:een ja saattaa kaikki pääravinteet vihreiksi vinoneliöiksi ja hivenet kuntoon tai alusta asti hevilannoitteilla pelaa, niin silloin kyse on erikoiskasvinviljelystä parhaimmillaan. Silloin kun kali, fosfori, osin typpi ja kalkki tulee sivuvirtalannoituksena, on öljykasvi erinomainen valinta hyödyntämään viljoille jopa liian väkevää ravinteikkuutta.

Nykyisillä rypsilajikkeilla kosteana vuotena 1500 kg:n kahden puolen asettuva satotaso lienee mahdollinen talousviljelyssä, puinti ennen syysmyrskyjä ja voi kylvää viimeisenä. Kuivuutta ei rypsi kyllä kestä. Rapsilla on enemmän kyse nollasta tonnista ja kolmesta tonnista, välimaastoa ei kerta kaikkiaan ole. Tonnin rapsisato lähinnä sotkee puimurin ja tavara on kelvotonta, eli nolla on siinäkin lopputulos.

Kun rannikkokaistalta mennään sisämaahan, kirpat jotenkin elelevät muualla kuin pelloilla. Ehkä meren läheisyys auttaa kirppoja talvehtimaan paremmin. Pohjanmaalla kukaan ole kirppoja edes nähnyt, ern usko, että tunnistaakaan monet.

-SS-

Aikaisempina vuosina ollut ongelma rypsin kanssa öljypitoisuus, melko suuria vähennyksiä on tehty. Tänä vuonna kun kierron takia jäi pinta-ala pieneksi niin tein pienen kokee. Kylvö tehty toukokuun puolivälissä, jaetulla lannoituksella yht:140kg/ha ja rikkiä n.20 kg/h. Ruiskutuskertoja kolme ja jokaisella kerralla saanut Wuxalia 2l/ha. Satoa tuosta tuli 1800kg/ha. Nyt vaan odotetaan tilityslappua niin tietää miten kävi öljypitoisuuden kanssa.

Ainut huomio minkä tuossa tein niin oli ehdottomasti liian tiheä. Jotenkin tuli keväällä ennakoitua, että kuoriaiset syöt tuosta kolmasosan. 9kg/ha on ehdottomasti liian paljon tällaisena vuotena.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.10.26 - klo:08:05

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.10.26 - klo:06:34

Lainaus käyttäjältä: berkut - 30.09.26 - klo:22:37

Kysyin tänään tarjousta saltusta 600€/t. Jos talven aikana ei hirveästi hinnat muutu löpö ja apulanta. Ja ei saa mitään järkeviä kiinnityksiä, niin on tässä talossa ei rypsiä lukuun ottamatta muita puitavia kasveja ei hirveästi keväällä kylvetä.

Veroton hinta ilman rahtia?
Jos näin niin kyl on ehtinyt hinta taas hiipimään korkealle.. 

Verollinen hinta se on. Verottomana 478e. Minä otin rikkisalpietaria noin 460e alv.0 eli linjassa hinnankorotusten kanssa. Talvea kohti varmaan 500e. Keväällä, kun nähdään talven kaasumenekki ym. muutokset, voidaan saada taas 460e hinnoilla.

Rikkisalpietari oli syyskuun puolivälissä 458 alv0% ilman rahtia.

Piti oikein tarkastaa. Tuo on verollinen hinta ilman rahtia.

Kysyin tänään tarjousta saltusta 600€/t. Jos talven aikana ei hirveästi hinnat muutu löpö ja apulanta. Ja ei saa mitään järkeviä kiinnityksiä, niin on tässä talossa ei rypsiä lukuun ottamatta muita puitavia kasveja ei hirveästi keväällä kylvetä. 

Lainaus käyttäjältä: berkut - 30.09.26 - klo:01:13

Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.

Mikä alue?

Naapuri kylvi laahavantaalla pintakylvöä. Tai siis sateitten välissä jo äestettyä ei ehtinyt äestämään, niin piti vaan varistella siihen märän saven päälle. Luuli varmaan tumen jousivoimaa suuremmaksi. No, puolet jäi joka tapauksessa pintaan ja toinen puoli on 0,5-1,0 cm:n syvyydessä. Jos tuo onnistuu näillä kevätrousteisilla mailla niin mikä ettei pintalevitykselle.

Varsinais-Suomessa. Tuota kun miettii, niin voisi näin pienviljelijänä alkaa kokeilemaan tuota mallia koko pinta-alalla. Syksyllä huiskais kaikki lohkot vehnä/ruis/ohra. Sitten vaan keväällä katsoisi mitä ajetaan ylös. Olis aina 100% kasvipeite.

Broadwayn ajaminen syksyllä rukiille ohran tappo ajatuksena. Selvittelin tuota muutamalta myyjältä. Kuten aikaisemmissa posteissa oli maininta, että käyttölupaa sille ei ole syksyllä. Sanoivat myös, että varmuutta sille ei ole, että ohra kuolee totaalisesti, viottaa sitä kyllä todella pahasti. Ruis tuon kyllä pitäisi kestää syksyllä.

Aloin miettimään miksi tuota ohraa on tuolla pellossa noinkin paljon. En usko, että on puimurista tullut lävitse, on sen verran tasaisesti levinnyt, ainut mikä tulee mieleen, että onko tuon varissut kun hieman meni puinti myöhäiseksi. Onko muilla kokemusta Planetista?

Alkaa näköjään yleistymään syysvehnän kylvö pintalevittimellä, Ihan OK näköisiä vaikuttaa olevan. Ovat alueen suurviljelijät alkaneet harrastamaan tuota kylvötapaa ajavat lautaselle sen sekaisin. Sitä en tiedä paljonko tuossa on jääntiviljaa joukossa.

 Oma ruismaa on perustettu ohramaahan joka on lautasella ajettu muutamaan kertaan. Ongelma on, että tuo ohraa puskee melkoisesti... Tuleekohan tuosta ongelma? Ei taida olla mitään keinoa  millä tuon ohran saisi kuolemaan rukin joukosta ennen pakkasia? Lumihomeruiskutuksen tuota voisi yrittää pelastaa ennen pakkasia.

Esa-Patu äes. Kenen valopään idea on ollut laittaa varpajyrien laakerit kahden muovi"puslan" sisälle. Sitten se laakeri jollain käsittämättömällä tavalla istui siten kiinni, että söi jyrän akselin. Jatkuvaa laakeriremonttia...
En edes viitsinyt laittaa vahinko kiertämään. Ainut kerta kun tuo kapistus on tuottanut iloa oli se kun Lidlin plasmalla paloittelin tuon kapistuksen.

Pomon niittokone... on ihan oma lukunsa suomen maatalousraudan historiassa. Hihna poikki ja se kietoutuu palkin sisällä siivan ympärille. Ensimmäinen kerta kun minkään hihnan vaihdossa on tar***** rautakankea ja kaivinkonetta. Vielä tuo laite löytyy talosta. Ei sen takia, että sitä vielä tarvitaan tai käytetään vaan varoituksena ja muistutuksena jälkipolville miten huonosti asiat on aikaisemmin olleet.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 17.09.26 - klo:10:58

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 17.09.26 - klo:07:37

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.09.26 - klo:07:34

Jatkan vielä.


Talven aikana täytyy seuraille mihin tämä rehuhömppänurmi systeemi nyt sit kehittyy. Toivottavasti nyt ei joudu keväällä kääntämään ympäri vanhoja ja nyt perustettuja nurmia vaan jokin tapa löytyy millä ne voi ilmoittaa tukihaussa.

Mulla nyt rehunurmen koodilla olevat ei ensi vuonna käy viherkesannoksi koska on apilavaltainen kasvusto, myöskään viherlannoituskoodi ei käy kun ei ole 4 kasvilla perustettu... EN kyllä ala rehunurmilohkoja ylös muokkaamaan ja uudelleen perustamaan...
Pitänee kesällä viritellä Taaruppi ja Junkkarin kakkikärri kuntoon ajella loppukesästä kasvustot pitkään sänkeen toisille muokattaville lohkoille tai laakasiiloon "muhimaan"... ja joka kuormasta kuva vipuun

Eikö apilan voisi ilmoittaa ihan apilan siementuotantona. Korjuuvelvoitetta ei ole, niin murskaa maahan. 

Käsittääkseni se vaatii siementuotantosopimuksen kaikkine tarkastuksineen.... Varmaan kaikenlaista valvojaa ramppaisi sitten ja lappuja täytettävä ja pää tulee kipeeksi...

Ennen kuin tuo apila oli hyväksytty saneerauskasviksi, niin itsellä oli tuota apilaa pahimmissa savipelloissa. Ei Muistaakseni Vivussa oli erikseen apila ja apilan siementuotanto. Ilmoitin pelkkänä apilana ja murskasin sen kahteen kertaan kasvukauden aikana peltoon. Ei silloin mitään kyselyjä tullut.

On osoittanut tuo apila melko hyväksi esikasviksi. Muuttuu piukka savi jollakin tavalla siedettäväksi kun muutaman vuoden tuota murskaa peltoon. Ja oli tuolla sekin hyöty kun silloin tuli harrastettua syysrapsia niin sai juhannuksen jälkeen alkaa tekemään kylvömaata.

Tarkoitus on itsellä kasvattaa tuota apilan pinta-alaa jatkossa. Vaikuttaa siltä, että tulevina vuosina on hyvää aikaa viritellä peltoja kasvukuntoon...

Ohrat puitu ja kuivattu, määrältään sato oli hyvä kokonaisuudessaan siellä 4,5-5t/ha. Harmittaa vaan kun esinäytteiden puolesta ei mene maltaaksi. Laijittelusta jäi kiinni. Outoja nuo hinnoittelutaulukot, kun vastaanottorajan alapuolelle on vielä alempia luokkia vähennyksellä. Mielellään maksaisin tuon 6/t vähennyksiä. Itsellä menee hieman hankalaksi jos pitää itse lajitella tuollainen määrä n.160m3...

Vehnän puinti alkoi ennen sadetta ja ensimmäinen kuivatus tullut kaapista ulos. päälisin puolin vaikuttaa hyvän näköiseltä isoa jyvää näyttää Linnea tuottavan. Puintikosteus 18-20%. Satoakin tuntuu tulevan ihan mukavasti. Huomenna esinäyte liikkeelle loppuviikosta varmaan tietää onko millaista tavaraa, annetusta typestä ei ainakaan jää kiinni, kolmella eri kerralla 150kg/ha joista viimeisenä 20kg tähkälle. On se perhana jos valkuaisesta jää kiinni.

Pahoin pelkään, että tuo sikarutto tulee ennemmin tai myöhemmin pyyhkäisemään eteläisen suomen yli. Keskustelin paikallisen metsästysseuran "kyläpäällikön" kanssa. Kun yleisesti on tiedossa, että noita possuja on täällä länsi-Suomessakin, niin ei ole tahtotilaa aloittaa metsästystä kun halutaan, että riistakanta pysyy hyvänä. Sama saamarin vääntö alkaa näidenkin kanssa kun hirvien, että kun kanta on suuri, niin ei tarvitse sitä katumaasturia liata hiekkatiellä niin usein.

Populaatio rukkiit puitu sato hieman alle 5t/ha.

Ohraa joka meni osittain lakoon heinäkuun sateiden aikana on pikkasen päästy kokeilemaan. Yllättävän kuivaa kosteuden liikkuu siellä 17-20% laosta huolimatta. Määrässä taidetaan jäädä jonnekin 4-5t/ha joka on kyllä hieman ehkä pettymys panostukseen nähden.

juu vielä on kaukana... toisella puolen suomea kun katsoo minun ikkunasta.

Olisikohan peliliike pistää kaikki vilja heti myyntiin kun saa kuivurista ulos ennen kun menee hanat kiinni. Seutukunnalla kun on tunnetusti villisikakanta, jota paikallinen metsästysseura ei suostu hävittämään, kun on kiva kun metsässä on monipuolista riistaa!!

Suurempi pelko tuon ruton kanssa on, että koska tuota aletaan "tiettyjen tahojen" toimesta levittämään tarkoituksella kun tuolla näköjään saadaan ainakin metsätyöt pysähtymään. Huolestuttavaa kun alkaa mieli kehittämään tällaisia skenaarioita jo viikon kuivurissa valvomisen jälkeen... Yleensä nämä alkaa vehnän puintien aikaan.

Alkaa Varsinais-Suomessa populaatioruis ihan mukavasti tähkä olla kääntynyt. Tänään kävin käsin puimassa muutamasta kohdasta 25...26%. Veikkaus on, että jos kelit jatkuu tällaisena +20 ja tuulisena sitä voisi aloitella loppuviikosta puinnit. Niin kauan kun tuo on vielä pystyssä.

Tällä seudulla vaikuttaisi syys- rypsit ja rapsit olevan puitu.