Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.
Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.
Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua 
Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.
Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa. 
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?
Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. 
Joo, kyllä monta seikkaa tekis toisin jos voisi kelloa kääntää. Juurisyy on kyllä aivan liian suuri spv-hinta. Tästä kiittäminen sisaruksia ja heidän painostuskeinoja, jotka osui omaan heikkoon elämäntilanteeseen aikanaan. Oma roolinsa oli pro-agrialla joka osaltaan sotki verotuksen/poistot...
Tuo korko homma on kyllä täysin omassa piikissä kun en raaskinnu sitä aikoinaan ottaa, kun se aikanaan kalliilta vaikutti.
Mutta, eteenpäin niin kauan kun rahat/luotot riittää.
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.
Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.
Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua
Syysvehnän kiinnityshinta 220€/t vuoden 24 syksyyn.
Ei se kurimus taida helpottaa vielä tulevana vuonna. Tuntui sen verran hepposelta hinta, että en kiinnittänyt.
Huomasin nyt vasta, että vipuun on ilmestynyt laskelmat maksettavista tuista. Kuinkakohan tarkkoja noi mahtaa olla? Jos vertaa viimevuoteen niin melkein 1/3 pienempi tukipotti olis tulossa. Kuitenkaan omassa viljelykierrossa ei hirveästi ole muutoksia viimevuoteen ja piti oikein tarkistaa, että jäikö jotain hakematta. Kaikissa oli ruksi mitä vaan voi hakea.
Keväällä MTK- agitaattori sanoi, että tukitasot ei oleellisesti muutu... liekö ollut ihan höpö höpö juttuja liiton mieheltä taas?
Mikäköhän idea tuossa on että kaikkia Yaran tuotteita ei saa samalta luukulta?
Onko noi jotain vikakoodeja? Ihmetellytkin mitä välillä morsettaa, 15 vuotta mennyt sillä kun vääntelee virtoja hetken päälle-pois, niin taas toimii.
Kuten toisessa keskustelussa jo avasin. Itsellä antin reilu 100hl kuivuri, ensimmäinen kuivaus ollut -87. -05 on lisätty yksi kuivatuskenno ja vaihdettu elevaattori ja esipuhdistin. Kuivaustunteja vähän päälle 10 000. Pannu alkuperäinen, varmaan pannua on suojellut se, että on hyvin maltillisilla lämmöillä kuivattu.
Tuon kuivurin elinikänä on pita-ala melkein 3 kertaistunut. Kyllä tuolla vajaan 80ha kuivaa, edellyttäen että se käy 24/7 elo-syyskuun. Mitään suurempaa remonttia ei ole tarvinnut tehdä, elevaattorin laakeria ja kuppia on vaihdettu. Muuta mutka kulunu puhki ja muutamia releitä on keskuksesta vaihdettu kun ovat talven jäljiltä olleet jumissa.
Kuten tuossa aikaisemmin mainittiin, niin tuskin tuota ajamalla loppu saa kun vaan huolehtii siivoamisesta ja normaalista huollosta. Ongelma vaan on, että rakennus ympärillä ja alla rapistuu. Kuivurissa yleensä liikkuvat osat on laakereita ja moottoreita, jotka pitäisi mennä helposti yli 20 000h.
Hieman epäilen että nuo uudet alipainepannut ei kestää tuollaisia tuntimääriä, korkeiden lämpötilojen johdosta. Kävin joskus katsomassa tuollaista alipainekuivuria kun sillä kuivattiin ja yllätyin, että pannun sisuskalut on punasena. En sit tiedä onko tuo normaalia vai hätäsen isännän aikaansaamaa.
Aikoinaan kun aloittelin maanviljelystä ja olin rahoissa oli aikeissa rakentaa tuollainen mepu+katos paketti, niin kiertelin katselemassa miten noita oli tehty. Vastaan tuli yksi mikä oli rakennettu pyörö-siilon sisälle oli ihan siisti ratkasu, kun ympärillä oli muitakin samanlaisia siiloja.
5- vuotta sitten jäi siilo omista ajatuksista pois ja siitä parivuotta eteenpäin jäi itse kuivuri. Nykyisin tekohengitän 40 :v anttia, 10 000h meni tänäsyksynä rikki mittarissa. Miettiny, että jos pitäis 5-vuotta pellot vuokraĺla niin vois taas haaveilla tuollaisen rakentamisrsta.
Vielä kun tulis sellanen viikon poutajakso, niin sais syysvehnää ~20 ha peltoon niin alkais olemaan tämä satokausi paketissa.
Tuli sadepäivänä käytyä sukuloimassa ja samalla sai aika hyvän läpileikkauksen varsinais-suomen pelloista, tai ainakin sen mitä maantieltä näkyy. Jestas, mutta on isännät innostuneet syyskylvöille. Sinäänsä pidän tuota suuntausta oikeana, mutta miten mahtaa käydä rukille ens syksynä jollei ole sopparia. Voi olla, että pulttisiilon tekijöillä on tulossa kiire kesä. Kun jos tuo määrä säilyy talven ylitse, niin voi olla kippiajat aika kortilla, tai ainakin hinta on sitten jotain ihan muuta mihin on totuttu.
Vehnä turvallisempi vaihtoehto, kun sitä syödään muuallakin kuin suomessa niin vienti vetää johonkin hintaan.
Valmista tuli. Vähän meni fiilis viljelystä kun sai syysviljat puitua ja siirtyi kevät viljoihin.
Ruis~5500kg/ha
Vehnä~5000kg/ha
Ohra~2...2500kg/ha
Rypsi~max 1000kg/ha (niiltä osin kun se puitiin).
Kaiken kaikkiaan syysviljat oli sadoiltaan ja laaduiltaan ihan ok. Parempaankin olis ollut mahdollisuudet, mutta omalla säheltämisellä jäätiin tähän, olosuhteista huolimatta.
Rukiit kylvetty. Lautasella muutaman kerran vahaa ohramaata. Nyt vaan alkaa ohra tulemaan pintaan voimallisesti, mahtaako tuosta tulla ongelmaa. Vähän ihmettelen mistä sitä on peltoon noin paljon lentänyt. Puidessa konttasin ja ei löytynyt kun ihan yksittäisiä jyviä.
Onko muilla ollut ongelmaa jääntiviljasta ruis/vehnä kasvustossa. Sen olen oppinut, että jos meinaa syysvehnää laittaa rukin perään, niin silloin olisi syytä kyntää.
On kylvetty. Oli vaan sen verran hoppu että ajoin lautasella ja perää ruista. Ei enää uskalla glyfoa laittaa.
En ollutkaan tietoinen, että MCPA on hyväksytty syys käyttöön, sillä meinaan lähtis noi rikat mitä sieltä on tulossa. Pitääkin tutkia tarkemmin.
Oli pellot vihreänä vesiheinää ja muuta leveälehtistä, on varmaa että syksyn aikana tuo puskee pinnalle kiusaamaan vehnää tai ruista. Nuo syyskäyttöön tarkoitetut aineet on varmasti hyviä, mutta melko hintavia. Onko raatilaisilla kokemusta esim. Trio:n tai mcpa:n käytöstä syksyllä.
Tiedän että noilla aineilla ei ole käyttölupaa syksylle, mutta ajatuksena ja pohdintana tiedustelen.
Kurjaa toi ohran puiminen. heinäkuun lopulla näytti vielä ihan hyvältä, mutta nopeasti nuo rikat vaan kasvo kun saivat vettä. Nousevat harvan ja lyhkäsen ohran päälle. Pelto alkaa vihertää päivä päivältä vaan enemmän. Kartotin näyttää satoa 4-5t/ha tosin oli märkäpainoa kosteus liikkuu 25-30 välissä. Ei se taida enää tänä syksynä enää kuivata kun kuivurissa.
Meni kyllä vähän fiilis näistä puinneista kun sai syysviljat pois ja näkee millasta vihreää puuroa täytyy puimurin sisään työntää. Rypsissä on vielä pieni toivon kipinä, pientä litua mutta tiheä ja puhdas kasvusto.
Pystyssä oleva fennica ohra itää komeasti tähkässä.
