Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
OP ainakin pakolla siirsi syksyllä minun vakuutukset, tilit ja lainat yrityspuolelle. Samalla tuli yritys- puolen hinnat. Nyt maksat jokaisesta tilisiirrosta.
Samalla hävisi bonus kertymä, jolla olen aikaisemmin pystynyt kuittaamaan henk.koht vakuutuksia. Tämä kaikki aiheutti sen, että kilpailutus erään toisen konsernin kanssa on käynnissä jossa tällaista pakkoa ei ole..
Sain iltapäivästä langanpäähän kelalta henkilön joka osasi avata tuota vanhempaivapaa/raha asiaa vähän käytännön läheisemmin.
Tosiaan vanhempaivapaa tulee lain säädännön kautta ja silloin saa painaa töitä vaikka 24/7. Kun aletaan puhumaan vanhempai rahasta niin sit on eri asia. Silloin ei saa töitä tehdä kuin sunnuntaisin. (Ilmeisesti kansaneläkelaitos ei tunnista kristillisiä kasvatusoppia...)
Suositteli pitämään vuosiloman puintien aikana ja aloittaa sen jälkeen vapaat. Ja ne sitten määräytyy ansiotulojan+myel tulon mukaan.
Eli tosiaan unelma pitkistä vapaista elää vielä.
Nyt olisi sellainen tilanne, että esikoinen näkee päivänvalon kesäkuussa. Tarkoitus oli olla päivätöistä vapaalla kesä/syksy. Sinäänsä ihan ok järjestely kaikinpuolin, mutta Kela hankaa vastaan.
Viime syksynä voimaan tullen perhevapaauudistuksen myötä olisi mahdollisuus olla koko loppuvuosi vapaalla, mutta: kelan mukaan vapaalla ei saa tehdä töitä. Tämä aiheuttaa pienen ongelman pienelle sivutoimiselle viljatilalle. Päivätöissä on suhtauduttu kannustavasti tähän kuvioon, mutta kela ei suostu maksamaan eurokaan maa- ja metsätalous yrittäjälle tuolta ajalta. Virkailija ilmoitti, että tämä on heidän tulkinta tuon uudistuksen jälkeen... kun ei pysty luotettavasti osoittamaan, että aika kuluu lapsen kanssa.
Onkohan näin? Onko kokemuksia kolleegoilla tästä. Mielestäni tämä on nyt ristiriidassa kaikkien yhdenvertaisuus astusten kanssa, koska tällä logiikalla maanviljelijä ei ole oikeutettu kelan vanhempainrahaan. Jos olisi elukoita, niin saisi lomituksen, jolla voisi osoittaa että tuona aikana ei oikeasti tee töitä. Mutta kun viljatilalla tuota mahdollisuutta ei ole...
Yrittääkö kela viilata linssiin tässä? Jos tämä todella menee näin, niin ei se ainakaan kannusta lasten hankkimiseen vijatiloilla.
Ei nyt suoraan liity apulantatukeen, mutta.
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä nykyinen tukijärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Ei kestävä ratkaisu voi aina olla että työnnetään lisää yhteiskunnan rahaa rattaisiin. Kun kaikki osapuolet tietää tarkalleen mikä on tukitaso: kauppiaat, ostajat, vuokranantajat jne jne. Viljelijoiden tulotaso ei parane pitkällä aikavälillä vaikka tukitasot tuplattaisiin.
Sama ilmiö on jo nyt näkyvissä esim. Asumistuissa, ei sielläkään puolella vuoralainen rikastu vaikka kuinka postilaatikosta työnnetään lisää rahaa. Vuokra sattuu nousemaan samaa tahtia.
Kaveri ketä päivätyökseen pelaa finanssi mailmassa arvioi, että jos ja kun solidaarisuuden ja yhtenäisyyden nimissä Ukraina otetaan EU- n jäseneksi niin Viroa pohjoisempana ei tuoteta kuin heinää ravihevosille ja joitain ihan erikois kasveja pienellä voluumilla.
Nyt tapetilla on myös oma- ja huoltovarmuus. Tällääkin arkumentilla tätä nyt ehdotettua tukea on perusteltu. Tosiasia on vaan että tuo on jo menetetty aikoja sitten. Karttaa tutkimalla elämme käytännössä saaressa joka on riippuvainen meriyhteydestä, kuten myös maatalous. Ilman meriyhteyttä maataloustuotanto pysähtyy melko pian. Poltto- ja voiteluaineet, kasvinsuojelu, lannoitteet, koneet ja laitteet tulee pääosin meriteitse. Eli ei silläkään arkumentilla voida huijata veronmaksajia kovinkaan pitkään. Vai miten pitkään luulette, että voitte pyörittää omaa tuotantoanne jos kaikki tuotteet, raaka-aineet mukaan lukien olisi kotimaista perua. Oma juna pysähtyisi varmaan ensimmäiseen ölynvaihtoon tai laakerin rikkoutumiseen.
Anteeksi vuodatus, mutta mielestäni nykyinen suunta ei viitoita kovin valoisaa tietä alkutuotannolle.
Tuo lausuntokierrokselle lähtenyt esitys on mielestä vähintäänkin kyseenalainen.
Syy: tuollaisella subventoinnin jälkeen yksikään laskukoneen omaava kauppias tule myymään lannoitteita alle 600€/t hintaan. Tulee vaan veronmaksajille aika kalliiksi tämä keskustan äänien ostaminen.
Pelkäänpähän vaan että nyt naulattiin pohjahinta apulannoille tuleviksi vuosiksi...
Itsellä on joutilaana GEO- merkkinen hakkuri, joka tuli aikoinaan hankittua pellonreunojen siistimiseen. Päällisin puolin tarkasteltuna taitaa olla samasta pajasta kun Kelfrin ja IKH:n vastaavat. Yllättävän hyvin on toiminu kun vaihto nivelakselin jämerämpään ja kaikki hydrauliliitokset pakkas uudestaan.
Aikoinaan kun vaihdoin hakelämmitykseen, niin tuli jälellejääneet halot vedettyä siitä läpi. Niin paljon ei ehtiny kitaan syöttää, että olis saanu ~80hp traktorin sammumaan. Hakkeen laatu vaan vaihtelee paljon. On kutterin purusta 30cm tikkuun.
Jos tarkoitus on vaan hävittää pajupuskat pellon ympäriltä, niin ei ollenkaan huono valinta. Pikku- stokeriin en välttämättä alkais haketta tekemään tollasella.
Ihmettelin keväällä kun etelässä oli rähinä vasta "harjoittelu" asteella, niin kaveri kertoi ajatuksia miten edetään. Pankista lainaa kiinteällä korolla 3,2% sis. Marginaalin 5 vuoden maksuajalla. Apulannat kilpailutukseen. Tästä kuukausi eteenpäin ja rekkaralli alkoi. Sanoi että nykyisellä pinta-alalla lähes 5-vuoden lannoitteet kaikissa rakennuksissa missä katto pitää vettä.
Pankkia myöden monet naureskeli herralle, mutta nyt on osat kääntyneet. Ostohinnat oli keskimäärin 450€/t.
Päätyökseen toimii treidaajana eräässä pankkiiriliikkeessä ja sekmenttinä raaka-aine markkinat... Taisi ekonomilla olla vähän kauaskantoisemmat ajatukset kun pikku kaljassa puhui että kohta on ostajan markkinat peltomaan hankinnassa. Kun tämä solmu ei aukea vuodessa tai kahdessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Puinnit osaltani valmiit. Rypsistä satoa n. 1600kg/ha ja ohrasta 4-500kg. Ohrassa positiivinen yllätys oli Fennica lajike jossa satoa tuli vieläkin enemmän, vaikka vähän jälkiversontaa olikin.
Kaiken kaikkiaan, potenttiaalia olis ollut paljon parempiin satoihin, jos vaan olis oikea-aikaisesti ehtiny tekemään kasvinsuojelut ja lisälannoitukset.
Perhanan päivätyö kun häiritsee näitä hommia.
Ei kai auta muuta kuin leuka rintaan ja syysviljan kylvöön. Lannoitteet on niille varattu ja ostettu syys- ja keväälle.
Karu tosiasia on vaan, että näillä viljan/lannoitteiden hinnoilla ens keväänä ei kannata mitään puitavaa kasvia kylvää.
Päivitystä tilanteeseen. Jonkinlainen torjuntavoitto rapsimaalla saatu. Komeasti ollaan parhaimmillaan 6- lehtiasteella, eikä kuoriaisia ja kirppoja enää ole kuin yksittäisiä. Arviolta 1ha tässä taistelussa hävittiin parempiin suihin.
Vielä pitää rikka-aineet ja mahdollisesti jarrua ajaa. Sit on nuo taimet korkeamman käsissä.
Kun ei tyhmä ja itsepäinen nuppi ymmärrä paremmasta, niin oli pakko taas kokeilla syysrapsia. Kaikki oli tehty asiantuntijoiden sekä pro-rahastuksen ohjeiden mukaan. Kaikesta viisaudesta huolimatta nyt löytyi vitsaus josta ainoastaan myrkkykauppias voi unelmoida. Kuoriaiset, nuo pienet kätyrit syö rapsia tehokkaammin kuin ehtii näissä oloissa kasvamaan.
Kai se on lähdettävä hardia ulkoiluttamaan syksyn pimeneviin iltohin, onneksi voi itseään lohduttaa, tiedolla että onneksi kaupassa on nuori hymyilevä hametta käyttävä neito-myyjä ja decic purkit ylähyllyllä.
Siis syö nyt tänä syksynä kylvetyt rapsit? Ootko varma et ei oo etanat jotka noita popsii? Siihen ei lääkkeitä löydy ruiskulla levitettäväksi mut huiskalla kyllä.
Kyllä, syö pintaan tulevat taimet. Sluxia on kahteen kertaan ajettu ja ei tunnu enää maistuvan. En kyllä ole aikaisemmin syysrapsimaalta kuoriaisia tai kirppoja löytäny, nyt löysin. Mietityttää vaan, että millanenkohan kanta siellä on ja millanen resistanssi on mahtanut kannalle kehittyä? Jos yhtään vanhat merkit paikkaansa pitää niin yhden kierroksen saa keväällä deciksellä pois.
Hiukan vaan harmittaa, kun 3 vuotta typensitojalla maata "ladattu" ja päälle kyntö ja muokkaukset, että sais kerrankin rapsin ajoissa maahan ja sitten nuo viheliäät syö kaiken.
Ei nyt tullut vieläkään selväksi et mikä ne siis syö. Onko sulla etanan seuranta "ansoja" et vaikka sluxxia on kahteen kertaan ajettu niin onko edelleen etanat kuitenkin asialla. Outoa kyllä koska kyntö, käsittääkseni muiden muokkaustapojen ongelma enemmän. Vln on kyl oikea etanapesä et ei sen puoleen.
Etanoita on seurattu sluxin kulutuksen mukaan ja lankun pätkällä, jonka päällä vanha etupaino.
Kyllä ne kuoriaiset on niitä jotka sitä nyt kurittaa, näkyy taimissa ja syömäjälki on samanlainen kun keväällä.
Kun ei tyhmä ja itsepäinen nuppi ymmärrä paremmasta, niin oli pakko taas kokeilla syysrapsia. Kaikki oli tehty asiantuntijoiden sekä pro-rahastuksen ohjeiden mukaan. Kaikesta viisaudesta huolimatta nyt löytyi vitsaus josta ainoastaan myrkkykauppias voi unelmoida. Kuoriaiset, nuo pienet kätyrit syö rapsia tehokkaammin kuin ehtii näissä oloissa kasvamaan.
Kai se on lähdettävä hardia ulkoiluttamaan syksyn pimeneviin iltohin, onneksi voi itseään lohduttaa, tiedolla että onneksi kaupassa on nuori hymyilevä hametta käyttävä neito-myyjä ja decic purkit ylähyllyllä.
Siis syö nyt tänä syksynä kylvetyt rapsit? Ootko varma et ei oo etanat jotka noita popsii? Siihen ei lääkkeitä löydy ruiskulla levitettäväksi mut huiskalla kyllä.
Kyllä, syö pintaan tulevat taimet. Sluxia on kahteen kertaan ajettu ja ei tunnu enää maistuvan. En kyllä ole aikaisemmin syysrapsimaalta kuoriaisia tai kirppoja löytäny, nyt löysin. Mietityttää vaan, että millanenkohan kanta siellä on ja millanen resistanssi on mahtanut kannalle kehittyä? Jos yhtään vanhat merkit paikkaansa pitää niin yhden kierroksen saa keväällä deciksellä pois.
Hiukan vaan harmittaa, kun 3 vuotta typensitojalla maata "ladattu" ja päälle kyntö ja muokkaukset, että sais kerrankin rapsin ajoissa maahan ja sitten nuo viheliäät syö kaiken.
Kun ei tyhmä ja itsepäinen nuppi ymmärrä paremmasta, niin oli pakko taas kokeilla syysrapsia. Kaikki oli tehty asiantuntijoiden sekä pro-rahastuksen ohjeiden mukaan. Kaikesta viisaudesta huolimatta nyt löytyi vitsaus josta ainoastaan myrkkykauppias voi unelmoida. Kuoriaiset, nuo pienet kätyrit syö rapsia tehokkaammin kuin ehtii näissä oloissa kasvamaan.
Kai se on lähdettävä hardia ulkoiluttamaan syksyn pimeneviin iltohin, onneksi voi itseään lohduttaa, tiedolla että onneksi kaupassa on nuori hymyilevä hametta käyttävä neito-myyjä ja decic purkit ylähyllyllä.
Jotenkin silmään pistävää on tuo määrä ja että ovat nyt kiinnostuneet viljapelloista. Onhan noita naakkoja aina ollut, mutta en muista että tuollaisissa määrin.
Muistan joskun pikkupoikana, että olisi herneen viljelijoille tehnyt kiusaa, mutta ei viljoille. Pulut sen sijaan on tutumpi vitsaus ollut etenkin lakoviljassa.
Jokin on muuttunut, pitäisiköhän jatkossa alkaa varuiksi rakentelemaan haukan pesälaatikoita ladon seiniin jos ne pitäisi naakat loitolla?
Mites on arvon raatilaiset, oletteko havainneet että olisi isoja naakkaparveja viljapellossa. Ajelin viikonloppuna maakunnassa ja huomasin yhdellä aukealla parven missä oli varmaan satoja yksilöitä. Samalla aukealla oli myös vehnäpelto mikä vaikutti hyvin pitkälti syödyltä.
Juttelin asiasta yhden tutun metsästäjän kanssa ja sanoi, että olisivat maakunnassa jo syöneen kymmeniä hehtaareja vilja/hernepeltoja siihen kuntoon, ettei tarvii puida. Olivat metsästysseuralle yrittäneet hakea lupaa metsästykseen, mutta ei heltiä ely-keskukselta.
Isännät alkaneet niitä omin päin ampua kuka milläkin aseella haulikosta ilmakivääriin. Oli niitä eräs kuulemma ilmakolla jätesäkillisen ampunu, mutta tuntuu että parvi senkun kasvaa. Eikä sellaisesta kaasu- tykki/karkoittimestakaan ole iloa kuin kuulemma muutamaksi päiväksi kunnes naakat siihen tottuvat.
Mahtaakohan noista tulla vastaava riasa kun itä-suomen hanhista?
Vähän meni fiilikset kylvöistä syysvijojen myötä. Kaks kertaa kylvetty (syksy21 ja nyt) molemmat osto siemenellä, että olis suotavaa tulla sitä puitavaa näillä hinnoilla ja paljon...
Mutta tulipahan kylvöt tehtyä. Loput rypsit meni tänään maahaan. Kylvökonetta tyhjätessä ihmettelin kun rypsin siemeniä jäi koneeseen huolestuttavan paljon. Uusinta kiertokoetta tehdessä tulos oli 4kg/ha. En tiedä mitäköhän on tapahtunut kun aloittaessa kiersin niin oli 7kg/ha. Onkohan tuo ominaisuus jyräkombissa vai onkohan taas tullu kiireessä itse sohlattua jotain...
Mitäs on kokeneemmat mieltä tuollaisesta 4kg siemen määrästä, onko peli jo menetetty?
