Nyt olisi sellainen tilanne, että esikoinen näkee päivänvalon kesäkuussa. Tarkoitus oli olla päivätöistä vapaalla kesä/syksy. Sinäänsä ihan ok järjestely kaikinpuolin, mutta Kela hankaa vastaan.

Viime syksynä voimaan tullen perhevapaauudistuksen myötä olisi mahdollisuus olla koko loppuvuosi vapaalla, mutta: kelan mukaan vapaalla ei saa tehdä töitä. Tämä aiheuttaa pienen ongelman pienelle sivutoimiselle viljatilalle. Päivätöissä on suhtauduttu kannustavasti tähän kuvioon, mutta kela ei suostu maksamaan eurokaan maa- ja metsätalous yrittäjälle tuolta ajalta. Virkailija ilmoitti, että tämä on heidän tulkinta tuon uudistuksen jälkeen... kun ei pysty luotettavasti osoittamaan, että aika kuluu lapsen kanssa.

Onkohan näin? Onko kokemuksia kolleegoilla tästä. Mielestäni tämä on nyt ristiriidassa kaikkien yhdenvertaisuus astusten kanssa, koska tällä logiikalla maanviljelijä ei ole oikeutettu kelan vanhempainrahaan. Jos olisi elukoita, niin saisi lomituksen, jolla voisi osoittaa että tuona aikana ei oikeasti tee töitä. Mutta kun viljatilalla tuota mahdollisuutta ei ole...

Yrittääkö kela viilata linssiin tässä? Jos tämä todella menee näin, niin ei se ainakaan kannusta lasten hankkimiseen vijatiloilla.

Mites on arvon raatilaiset, oletteko havainneet että olisi isoja naakkaparveja viljapellossa. Ajelin viikonloppuna maakunnassa ja huomasin yhdellä aukealla parven missä oli varmaan satoja yksilöitä. Samalla aukealla oli myös vehnäpelto mikä vaikutti hyvin pitkälti syödyltä.

Juttelin asiasta yhden tutun metsästäjän kanssa ja sanoi, että olisivat maakunnassa jo syöneen kymmeniä hehtaareja vilja/hernepeltoja siihen kuntoon, ettei tarvii puida. Olivat metsästysseuralle yrittäneet hakea lupaa metsästykseen, mutta ei heltiä ely-keskukselta.

Isännät alkaneet niitä omin päin ampua kuka milläkin aseella haulikosta ilmakivääriin. Oli niitä eräs kuulemma ilmakolla jätesäkillisen ampunu, mutta tuntuu että parvi senkun kasvaa. Eikä sellaisesta kaasu- tykki/karkoittimestakaan ole iloa kuin kuulemma muutamaksi päiväksi kunnes naakat siihen tottuvat.

Mahtaakohan noista tulla vastaava riasa kun itä-suomen hanhista?

Hieman mielipiteitä raatilaisilta kaipaisin. Itselläni seuraavanlainen tilanne kuivurin osalta: Vanha kuivurirakennus aloittanut elämänsä heinälatona joskus vuonna miekka ja kirves... Tätä rakennusta ja kuivuria on vuosikymmenien aikana päivitetty useaan otteeseen. Viimeinen päivitys on koneiston korotus 2000- luvun alussa, nyt n.150hl. Pannu on 80- luvun puolivälistä tunteja n.9000.

Kuivattava pinta-ala on kasvanut vuosikymmenien aikana 20ha->70ha. Kuivuri itsessään riittävän kokoinen tuolle pinta-alalle, mutta siilotilaa saisi olla enemmän nyt 8x120hl.

Koska kysenen mökki on aikoinaan rakennettu "pohjattoman" saven päälle on kuivuri vuosien aikana vajonnut niin paljon, että ei viitsisi tuohon kuivuriin hirveästi enää panostaa.

Tarkoitus olisi rakentaa tulevaisuudessa jotakin seuraavaa:
- Vaunukuivuri (200-300hl) ja rakennus ympärille. Tämän kylkeen siirrettäisiin vanhat pyörösiilot 2x1500hl jotka nyt sijaitsevat kallion päällä. Tuon kallion päällä ei ole enää tilaa kuivurille.
Kaikki tuo vaunukuivuri+siilot pitää paaluttaa, koska tontilta ei "kovaa" rakennuspaikkaa enää löydy.

- Toinen vaihtoehto olisi rakentaa esim. stand alone kuivuri ja samat siilot siirtää tuon yhteyteen.

Ideaali ratkaisu olis rakentaa esim.4x4 paketti, mutta valitettavasti ei talous anna myöden

Alustavia hintoja noille kuivureille hieman kysellyt: vaunun ja stand alonen hinnat pyörii tuon kokoisille kaapeille 60-80k€ 0% alv
vastaava 4x4 paketti on toimintakuntoon saatettuna 150-200k€.
Vanha kuivuri olisi tarkoitus ajaa jokatapauksessa "loppuun" ja sen jälkeen koneisto puretaan ja rakennus toimisi jonkinlaisena varastona...


Kysymys kuuluukin: Kuinka paljon veikkaatte että vanhalla pannulla (antti 250) on vielä elinikää jäljellä? Pannu ollut tarkalla pidolla ja rassattu vuosittain mitään näkyvää syöpymistä ja "kulumista" tuossa ei ole.

ja itse kuivurin rakentamiseen: kumpi olisi järkevämpää tehdä?

Tarkoitus olisi jatkaa tilan pinta-alan kasvattamista joko vuokraamalla tai lisämaata ostamalla, tämän takia ei viitsisi sitoa vähäisiä pääomia pakettikuivuriin. Alueella viljelijoiden keski-ikä alkaa lähentelemään 70 vuotta ja useassa paikassa ei ole jatkajaa tidossa...
Rahtikuivaaminen ei ole tässä kylässä mahdollista...