Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pienempi paha se on jos äkeestä muutama piikki katkeaa kuin se että se vetelänä kiertelee kokkareet.
Tää on heitto meille ruåtsalaisen äkeen omistajille. Jos normipiikki tuntuu "vetelältä" niin Väderillä on Cobra-piikki olemassa.
Ittellä on maat pääosin sellaisia, ettei niihin mitään napakkaa kylvöpohjaa saa tulemaankaan; kunhan jotenkin sotkee. 25 vuodessa ei kolmesta Väderstadista ole mennyt yhtään piikkiä poikki; 1 kpl on taipunut.
Mitä joskus yhtä Väder'iä kattelin, niin ei sillä kovaan maahan tasaista kylvöpohjaa saa. Olivat piikin kärjet niin paljon kiinnitysakselin takana, että piikin taipuessa kärki nousee melko paljon ylöspäin. Paremmin tietysti kestävät sellaiset kivikossa.
Ja tietsikan nettiyhteys on muinainen ADSL vai nykyaikainen valokuitu? Vai peräti joku 4/5g-reititin...
Retrieving speedtest.net server list...
Selecting best server based on ping...
Hosted by DNA Welho Oy (Helsinki) [1.12 km]: 50.916 ms
Testing download speed................................................................................
Download: 109.21 Mbit/s
Testing upload speed...
Upload: 33.22 Mbit/s
Retrieving speedtest.net configuration...
Testing from Telia Finland...
Retrieving speedtest.net server list...
Selecting best server based on ping...
Hosted by FLWC (Helsinki) [1.12 km]: 5.971 ms
Download: 247.12 Mbit/s
Testing upload speed...
Upload: 292.56 Mbit/s
Kyllä tällä toimeen tulee...
Mobiiliyhteydet on vähän sellaisia sekundayhteyksiä...
Ainakin hyvät AGM-tyyppiset akut itsepurkavat varsin vähän. Olen tavannut että omilleen jätetty täyteen ladattu akku oli vuoden säilytyksen jälkeen vielä lähes täydessä jännitteessä. Voltin kymmenyksiä oli jännite pudonnut. Lisäksi ne kestävät syväpurkaustakin kohtuullisen hyvin eivätkä mene 'laakista pilalle'. Useammasta vuodesta ei mulla ole kokemusta.
Pakussa on ollut AGM-akku kuukauden vaille 12 vuotta. Muistaakseni sille ei ole tarvinnut paikalleen laiton jälkeen mitään erillistoimenpidettä tehdä. Aina on käynnistynyt avainta kääntämällä...
tuossa eilen ihmettelin naapurin kanssa kun mäkeen jäi autom.mese ja kun ei nuita voi etes hinata ni miten voisi helposti parantaa kulkua jäisellä pikkasen sohjoisella pinnalla kun alla on uutenkarheat contit 245/35 x16 nastarenkaat. miun ehotus oli pari murskesäkkiä takakontin perälle.. mut onko jotain muuta? ois kiva tietää ja opastaa.. jatkoa nähen.
Luulisi mersuunkin sopivat lumiketjut löytyvän joltain valmistajalta.
https://www.youtube.com/watch?v=tc1WLvTrjSQ
Eri töihin eri paineet. Suurin ongelma on yhdistelmä pelto- ja maantieajoa, vaikkapa noukinvaunulla säilörehun teko. Itsellä tahtoo säätö jäädä peltotyö- ja talvikauden huomioimiseen.
Melkein uskallan sanoa, että enemmistö käyttäjistä käyttää pellolla liian suuria rengaspaineita. Laadukas sisärenkaaton vyörengas kestää ajaa pienilläkin paineilla, kyljet saavat olla reilusti lutussa.
Mahtaisko A:ssa olla vielä kuiva kytkin?
Eipä taida olla...
Kaikissa A-sarjan traktoreissa on Valtran maineikas suunnanvaihdin integroituine pysäköintijarruineen.
Ei pidä käyttää kysymysmerkkejä tekstissä, jos haluaa esittää, että shift-näppäin ei toimi.
Ymmärsin heiton :-)
Mutta pitää tylsästi todeta että saa niitä kysymysmerkkejä ilman shift-näppylääkin.
Ai miten ؟⸮⹔ ⁇ ¿
? ? ? siinä malliksi 3 kysymysmerkkiä tuotettuna ilman shift- eli vaihtonäppäintä.
Olen kyntänyt 3x16" paluuauroilla hehtaarin tunnissa useampana keväänä. Kuuden hehtaarin lohko, vaon pituus 400 m vähän yli ja alle. Keskeltä leveämpi, joten kiilaaman joutui toisesta reunasta.
Saattaa vielä viuhua ihan kaikkien tankilla :-/
Toki voi olla noinkin. Mutta sähkön hinnan huippu luultavasti on jo nähty ja eikös nyt ole puhuttu jopa siirtohintojen laskusta ? Ja sähköautojen verotuksen nosto luulisi olevan täysin mahdotonta.
Polttoainevero pois, joka korvataan kilometriverolla kaikille autoille ja veron määrä riippumaan siitä missä ajetaan.
Noissa on lyhyt kardaanin pätkä moottorin ja vaihteiston välissä. Taitaa 10-sarjassa olla vähän niinkun tyyppivika kardaanin pettäminen.
Tappi-reikään malleja on vähän hankala saada kunnolla tiukalle ellei onnistu kaksin käsin keräämään niistä kaikkia löysiä pois ennen tapin laittoa.
Pikakourien kanssa tappimallin saa helposti välyksettömäksi. Suotavaa olisi muutenkin asentaa sisäpuoliset ohjaimet, helpottaa kytkemistä aina. Nostolaitestandardi on siinä suhteessa puutteellinen. Minulla on useimpiin usein käytettäviin työkoneisiin asennettu yksinkertaiset lattaraudasta taivutetut lirpakkeet. Juontokouraan laitoin kuulaohjaimista irti revenneet, kuva alla.
Yksi hyvin totuudenmukainen keino on ladata jotakin isoa tiedostoa vaikka Funetista ja katsoa selaimesta mitä vauhtia se tulee.
Vaikka tuo on vajaan gigatavun kokoinen tiedosto:
http://ftp.funet.fi/pub/Linux/INSTALL/almalinux/9.3/isos/x86_64/AlmaLinux-9-latest-x86_64-boot.iso
Selaimesta riippuen latausnopeuden näkee jostakin latauksen aikana. Esimerkin vuoksi mulle se näkyy tulevan noin 9 MB/s vauhtia eli yhteysnopeus (joka ilmoitetaan bitteinä sekunnissa) on siis noin 90 Mbit/s.
Palvelin rajottaa nopeutta tuolta ladatessa, wget'illä nopeus jäi vähän alle 9 MB/s.
Areenan audiota ladatessa rävähtää:
2024-02-28 18:06:24 (57,7 MB/s) - ‘/Videos/Muistojen_bulevardi__Punatukkaiselle_tytölleni__2024-02-28T10_10.mp3’ saved [75596277/75596277]
Kyllähän autossa pitää olla automaattilaatikko.
Nämä joilta esim vanhempi 7-portainen DSG on porsinut saattavat olla asiasta toistakin mieltä.
Tosin en tiedä onko tuo automaattilaatikko sanan varsinaisessa mielessä. Jotkut tykkää että ainoa oikea automaatti on sellainen muuntimella oleva jenkkilaatikko jota pyörittää joku isolohko riittävällä väänöllä...
Mikä se sitten on, jos ei automaatti? Rauhallisessa ajossa välityksen vaihtumisen huomaa lähinnä kierrosnopeusmittarista, veto ei katkea vaihtamisen aikana, kuten robottilaatikossa käy. Nykyisessä h-autossamme on Getrag'in tekemä 6-portainen kuivilla kytkimillä. Ajaminen ei oikeastaan varsinaisesti poikkea edellisestä jenkkiautomaatista. Sivistyneemmin lähtee liikkeelle, kun jarrua painamatta siirtää vaihdevivun D:lle, ei minkäänlaista nykäisyä. Tietysti kuljettajan olisi hyvä ymmärtää, ettei luistattele määrättömästi, kuten momentimuuntimella öljyä vatkaten voi tehdä.
Mikähän idea oli isommissa 40 mallin Sampoissa palauttaa puimattomat tähkät takaisin seuloille. Eikös 2000-sarjassa ne sentään puida semmoisessa lietsossa.
Sampo kympissä palautettiin rajaiset puintikelan päälle, vanhassa Claasissa poikkiruuvilla kelan etupuolelle.
Rajaisten palautus kelalle lisää jyvien kulkeutumista kohlimille, joka on huono asia kosteissa oloissa.
