Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 38

Viestit - Cultor

Onko FF versio 90 tai uudempi?
Versio 100.xx.xx jotain, ei tullut pantua muistiin tarkemmin enkä nyt viitsi sen takia toista konetta käynnistää.
Tuli hankittua henkilökortille kortinlukija. Jos on enemmän kirjautumisia vaativia juttuja niin on minusta näppärä kirjautumiskeino kaikkialle millä sillä pääsee. Käytännössä ainakin kaikki suomi.fi-kirjautumisen alla olevat. Pankkeihin se ei kelpaa.
Ei taida toimia myöskään kaikissa selaimissa ja  vaatii 1. käyttöönotossa vähän asetuksia.
Eipä toimi Firefox'issa täällä, Chromium'issa toimii (Xubuntu 18.04 32-bit), kortinlukija on näppäimistöön integroitu.
Juu minun tietäkseeni Dyna-laatikoita ei tee kuin Gima.
Kahden vuoden takainen Farmers Weekly artikkeli.
Lainaus
As part of the Agco “global platform” family, the Valtra A series tractors use 12×12 mechanical transaxles from the Changzhou factory in China and HiTech 4 powershift transmissions from Gima in Beauvais.
Laittaa nokalle jonkun 600 litran säiliön, niin näyttää menevän oikein hyvin. Tällä aukeella on nähty sellainen JD 6400 sarjalaisessa, jossa Hardin puhallinruisku nostolaitteessa.
Täytyy mennä kai -70 luvun Tumeen ettei ole kasettia. Toki sen ikäistä Tumen kylvökojetta ei kyllä ole erään kellään käytössä.
Miksei olisi? Eiköhän niitä edelleen tehdä ilman kasettia, ainakin nostolaitekoneita. 80-luvun lopun kevythinattavissa tuhatsarjalaisissa ei ollut kasettia eikä tarvitse ketjupyöriä vaihtaa.
25 A sulakkeet tarkoittaa laskennallisesti noin 18 kW:n maksimitehoa (käytännössä kestää toki vähän enemmän) joten 20 KVA aggregaatti voisi juuri ja juuri mennä jos kuormaa ei tarvitse pitää kaikkea yhtäaikaa päällä. Isompi on kuitenkin aina tuossa kohtaa prempi.

Ero wattien ja volttiampeerien välillä johtuu tästä loistehosta. Vastuksilla (resistiivisillä kuormilla) nuo ovat yksi ja sama asia, mutta moottorien, muuntajien, kuristimien ym tapauksissa liikutellaan loistehoa joka kuormittaa generaattoria pätötehon lisäksi. KVA:t saa kun pätötehon jakaa arvokilvestä löytyvällä tehokertoimella eli cos 𝝋 :llä.
Loistehon voi kuvitella olevan generaattorin ja moottorin välillä heiluvaa tehoa, siniaallon mukaan generaattori työntää hetken tehoa moottorin mg-kenttään ja seuraavalla hetkellä moottori tuuppaa saman energian takaisin generaattorin mg-kenttään. Tämä ees-taas-vatkaus ei vaadi juurikaan generaattorille lisää mekaanista akselitehoa, mutta kulkeva virta kuormittaa generaattorin  käämejä. Pieni osa loistehosta synnyttää kyllä todellista tehohäviötäkin lämmittäessään käämejä ja johtimia.
Itselläni on 20kVA generaattori. Sillä ei saanut 11 kW potkuripuhallinta käyntiin, ainakaan lämpöreleen vakiosäädöllä, laukesi sekunnissa. Automaattinen tähtikolmiokäynnistin ja moottorin kilvessä on muistaakseni 22,9 A, 25 A sulakkeet riittävät. En viitsinyt ruveta säätämään, kun ei ole enää käyttötarvetta puhaltimella.
Jotkut on allergisia 3-sylinterisille moottoreille, jotkut ei. Ftp nelonen mainitaan 3,4 litraiseksi.

Yksi naapuri just osti Fiesta ST:n. Puolentoista litran kolmesylinterinen ahdettu moottori. Ei hänellä ole kolmepyttyistä ennen ollutkaan. Mitä nyt oli muutaman vuoden Sampo viissatasen osaomistaja.

Oliko niin että, varion pakki on täysin hydro?

Enpä varmasti menisi sanomaan, sillä se ylempi pumppu käännetään vinousasennossa pumppaamaan toisin päin vinoon, jolloin se hydraulimoottori alkaa pyöriä toisin päin, mutta myös planeettavaihde on edelleen mukana aivan symmetrisesti, joten isommilla nopeuksilla tulee varmaankin mekaaninen ylentävä välitys samalla tavalla mukaan kuin eteenpäin ajettaessakin. Mutta se peruutus on varmaan sillä peltoalueella vain, vaihtuu varmaan siinä suuntaa vaihdettaessa.
Planeettavaihteiston aurinkopyörä pyörii pakilla vastakkaiseen suuntaan planeettakannattimeen ja kehäpyörään verrattuna.  Planeettakannatin pyörii moottorin mukana ja nopeudella, kehäpyörä samaan suuntaan huomattavasti nopeammin. Alla olevaan peruutustilanteen kuvaan aurinkopyörän pyörimissuunta on merkitty väärin. Pakilla voima kulkee hydrostaattisesti, ajopumppuakin pyöritetään osittain hydrauliikan voimalla.

Sitä nyt vähän ihmettelen että vipua ei jaksaisi vääntää - en ole sellaiseen systeemin vielä törmännyt jossa hallintavivun jäykkyys olisi ollut ongelma. Eihän systeemissä ole jokin  vika tai suunnitteluongelma? Esiohjauskahvatkin saa jäykiksi väärällä esiohjauspaineella ja vaijerivälitteiset taas jäällä ja mutkilla vaijerissa :-) Karan välissä jotain tai karan päätykupeissa jäätä tai moskaa..

Kaikkiin vähänkin parempiin venttilipöytiin saanee valita haluamansa ohjaustavan. Käsivipu suoraan tai vaijerilla, hydraulinen, sähköinen, muu mekaaninen (esim rajakytkinrulla tms).
Esiohjauspaine (noin 30 bar yleensä) pitää muodostaa sopivalla systeemillä, paras keino riippuu järjestelmän tyypistä ja rakenteesta.
Jos on pitkät esiohjausletkut niin kovalla pakkasella on alkuun vähän viiveinen käyttötuntuma. Muuten oikein kiva käyttää.
Mulla on tuossa moton poikasessa, tarkka ja pehmeä vaikka ei mitään bittipurkilla tehtyjä ramppeja tms olekaan. Bittipurkki on korvien välissä... eilen just nostelin joitakin kymmeniä lannoitesäkkejä kärryyn.
Rampit voidaan tehdä ja hydr. esiohjauksessa tehdään karalle menevää (ja poistuvaa) esiohjauksen öljyä kuristamalla. Olen tässä muutaman kerran viimeisen viiden vuoden aikana joutunut kopeloimaan 80-luvun lopun metsäkoneenn nosturin ohjausta. Alkuperäinen Monsun HV09 (?) pöytä, johon oli vaihdettu Parker Iqan sähköpuoli. Kovin oli ravistava laitos, jos vähänkään nopeutta oli liikkeisiin säädetty. Siis ennenkuin sain rampit jotenkin kohdalleen.

Niin vakaata rannetta ei kellään ole, ettei vivun liikkeen ja karan liikkumisen välillä tarvittaisi pientä viivettä.
Lähes 5 tuntia kulunut kysymyksen laittamisesta eikä vieläkään oo tullut mitään vastausta, alkaa olemaan lähes kuollut tämä foorumi. Onko maajussit todellakin lähes kaikki siirtyneet facebookiin tai jonnekkin muualle keskustelemaan?  Vai onko vain yleisesti kyllästytty tähän  sosiaaliseen mediaan, näihin keskustelufoorumeihin?

Ei oo. Onhan tää hiljentyny, toisaalta hyvä kun on pahimmat jänkääjät muutamaa lukuunottamatta kadonneet. Mutta ikävä kyllä on paljon mennyt asialliakin keskustelijoita...
Tämän nykyisen Agronet teema by Agronet käytettävyys on surkea.

Itsekin luottavat siihen niin vähän, että SMF oletusteeman käyttö on estetty. Mainosten tuputtaminen on tärkeämpää.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=91163.0
Jos ei tehtaalta, niin kyllä tekijä löytyy. Pirun miehekäs tuulilasinpyyhkijä on kyllä Massikassa, liekkö markkinoiden paras.
Onhan tuo linja-autokokoa.

kuka nyt valoilla ajelee.   tuo selittääkin valtujen tunnit.   kun mittari raksuttaa koko ajan.   ajoa ei sit just ollenkaan..
Oksa on taas pihalla kuin lumiukko. Ainakin omassa Valmetissa tuntimittari alkaa pyöriä vasta, kun laturi herää. Voisi käydä päivän tyhjäkäynnillä eikä tulisi minuuttiakaan mittariin.
Mikäli haluaa jotain kellon/radion ohituksia niin sitten plussa on käytännössä ainoa käytännöllinen mahdollisuus.
Jos on joku vanha plusmaadoitetu museopeli niin siinäkin tapauksessa sitten siihen plussaan :-)
Radion muistivirran ohitus onnistuu vallan mainiosti. Onnistuuko kellon ohitus, riippuu varmaan kellosta.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=89928.msg1590888#msg1590888
Överum'in tehtaalla 80-luvun lopulla tehdyissä paluuauroissa FK leikkurin akseli on kierteellä varressa kiinni. Varren läpi menevä pää on varmistettu putkisokalla löystymisen varalta. Oikea ja vasen on erikätisellä kierteellä.

Jotenkin noin, ainoa elonmerkki on merkkivalo. Radion muistipiirin tarvitsema virta on niin pieni, ettei se saa 2W lamppua hehkumaan. Mutta kun virta-avaimesta kääntää virrat päälle latausvalo vilkahtaa ja joku rele kojelaudan syövereissä napsahtaa sekä merkkivalo syttyy. Jos jättää virran päälle ja merkkivalon palamaan siksi aikaa kun könyää itsensä alas hytistä kääntämään päävirtakytkimen kiinni, radio tyhjentää muistinsa. Siihen ei montaakaan sekuntia tarvita eikä mitään muuta vahinkoa tapahdu. Jos kääntää virta-avaimen nollille heti ja nopeasti saa päävirran kiinni, radion muisti säilyy.

Ahaa, eli maataso nostetaan tämän lampun avulla niin, että potentiaaliero sähkölaitteiden plussassa ja miinuksessa on n. nolla volttia juurikin tuon lampun aiheuttaman vastuksen vuoksi. Ja jos lampun vastus pienenisi, sulake palaa. Ja nyt kun virta-avain virta on päällä pääkatkaisimen ollessa auki, radion maataso nousee sen verran ylös, että radio ei enää pysty pitämään kanavia. Eli vähän kuin irroittaisi radiosta johdot.
 Samasta syystä laturin valo sammuu.

No on siinä viritys.
Joo, mutta toimiva. Ei ole omaa keksintöä, jostain nettipalstalta luin.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 38