Muinaisessa Vakolan tutkimusraportissa tutkittiin riviväliharausta viljanviljelyssä
https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/8bf805c4-42b9-4f3d-8bc1-3afdbd8dde92/content

Jotta ei tarvita sitä perämiestä, tuossa Vakola-kuviossa kylvökoneessa oli jäykkä S-piikki takimmaisena, joka piirsi pellon pintaan urat, joihin harassa oleva "harjapyörä" istui ja ohjasi haraa. Homma pelitti oikein hyvin.

Keksiikö kukaan, mistä tuollaisia harjapyöriä voi ostaa? Epätarkka kuva löytyy em. raportin sivulta 6.

Näyttää aika paljon samanlaiselta kuin viljankylvön jälkeen käytetyissä peltojyrissä se joka toinen kiekko on. Jos niiden harjat ovat tarpeeksi korkeita niin vanhoja jyriä luulisi vielä jostain löytyvän ja kai myös varaosina uusiakin pyöriä/kiekkoja saa.

Jonkun vanhan jurttiharan jos löytää, niissä noita oli.

Olisikohan Tumen varastoissa. Taisi myös Salon tehtaan harvoissa olla noita. Tai sitten jommallekummalla Turenkilaisella pinnoittamolla. Taisi

https://www.facebook.com/kantarengas/


https://www.keskipinta.fi/

Tai sitten jonkun sisällä säilytetyn haran jos löytäisi.

Saanekko Amazone Catros tyylisestä kumijyrän pyörästä sovellettua?

Mä olen nähnyt tuon tyyppiset kylläkin korkeammat, varmaan 28" renkaat, traktorissa eturenkaina jenkeissä parikymmentä vuotta sitten.
Pellossa oli maanpeitekasvina syysvehnää ja siihen oli ajettu jyrsimellä kylvörivin paikat muistaakseni sipulille, jyrsintraktorissa oli automaattiohjaus ja kylvötraktorit seuras jyrsimessä olevien piikkien tekemiä uria tommosten etupyörien avulla, eli ihan sama periaate kuin haroissa. Automaattiohjaus ei silloin vielä ollut ihan samanlaista arkipäivää että joka koneeseen olisi sellainen laitettu.

Salon Sokeritehtaan konepaja teki pitkään suomalaiset harat. Itseohjautuvia ei kai kauheasti tehty. Ainakin täälläpäin käytettiin pääosin traktorin eteen tulevaa etuharaa. FMA:lla oli muistaakseni tuollaiseen kiilapyörään perustuva itsohjautuva takahara. Itsellä ei sellaisesta käyttökokemusta. Mellä on Kongskilde takahara, jossa oli vakaajakiekot ja sen rivivälillä pysyminen perustui vetovarsien suuntaukseen. Kiekot vakauttivat haran kulkua. Vetovarsien kiinnityspaikan leveyttä voi säätää sivusuunnassa ja varsien jatkeen pitäisi leikata etuakselin kohdalla. Nykyisin tuo hara on muutettu kameraohjatuksi. Huhujen mukaan jollain oli tuollaisen kiilapyörän ohjaaman haran ura unohtunut tehdä kylvössä. Kuulemma ihan samalla lailla hara ohjautui ilman uraakin, joten ehkä senkin toiminta perustui enemmän vakauttamiseen.
Jollekin luomuviljelijälle oli myyty kameraohjattu hara viljan haraukseen. Harauksesta ei kuitenkaan tullut mitään kun kylvökone oli ollut niin sohlo, että riviväli heitteli liikaa.
Juko juurikkaannostokoneessa oli myös kiilapyörä mutta se on turhan isokokoinen tuohon hommaan. Niitä täältäpäin kyllä löytyy. Itselläkin yksi romutusta odottavassa kympissä.

Täällä Turengin tehtaan kupeessa kyllä pääasiassa oli noita takaharoja harjapyörällä, etuharaa en muista oikein kenenkään käyttäneen -80-90-luvulla. 

Mitä merkkiä nuo olivat?
Yhdellä naapurilla oli joskus 1970-luvulla kiilapyöräinen, mutta siirtyi muutaman vuoden jälkeen takaisin etuharaan. Nykyisinkin etuharoja vielä käytössä ja sitten kameraohjattuja. Itse harasin maissia etuharalla viitisen vuotta sitten.

Eiköhän ne Saloja ja Tumeja olleet? Mä luulin että ne takaharat oli Saloja joissa oli kiilapyörät. Ja Tumet oli edessä apurungolla. Ei kai muita ollutkaan yleisesti käytössä

Yksi hyvinkääläinen luomuviljelijä on käyttänyt näitä rikkaäkeitä ja sitten valvatille semmoista kampaa. On ollut pioneereja  kokeilemaan

-SS-

Eiköhän ne Saloja ja Tumeja olleet? Mä luulin että ne takaharat oli Saloja joissa oli kiilapyörät. Ja Tumet oli edessä apurungolla. Ei kai muita ollutkaan yleisesti käytössä

Salo-haraksi niitä sanottiin. En kyllä tiedä tehtiinkö ne siellä vai Tumella.
Jotkut laittoi Kongskilden haraankin noita samanlaisia pyöriä että sen sai itseohjautuvaksi.
Saattaa olla että täkäläisillä maalajeilla se ohjausura tuli alunperinkin isommaksi ja pysyi paremmin auki liettymättä sateessa.

Taisivat 1960-luvulla sopia että Salo tekee harat ja Turenki kylvökoneet.
En ole koskaan nähnyt Salo-haraa kiilapyörällä.

Täällä Turengin tehtaan kupeessa kyllä pääasiassa oli noita takaharoja harjapyörällä, etuharaa en muista oikein kenenkään käyttäneen -80-90-luvulla.

Minä muistan käyttäneeni etuharaa kuluvalla vuosituhannellakin...